Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla

Piipahdin viikonloppuna Joensuun lomailun yhteydessä Kuopiossa asuntomessuilla. Paikalle minut sai kiinnostus matalaenergiataloihin. Esite lupasi paljon:

Kuopio. Asuntomessut. Uiminen kielletty.

”Kuopion asuntomessuille rakentuvista taloista suurin osa kuuluu parhaaseen A-energialuokkaan. Messutalojen monipuoliset lämmönlähteet ja rakentamistavat on valittu energiatehokkuus huomioiden.”

Näin toki olikin. Suurin osa taloista oli A-energialuokkaisia. Tosin herää kysymys, kuka nyt enää mitään muuta rakentaisikaan. Silmät olivat kuitenkin tippua päästä kun luin edelleen yksityiskohtaisempaa kuvausta esimerkiksi passiivitalo Pekkarisesta:

“Tilava autotalli ja varasto lasten motocrossharrastusten tarpeisiin”.

Messutaloja katsellessa ei voinut kuin hämmästellä niiden valtavaa kokoa. Energiatehokkuudesta saatavat hyödyt katoavat valtaviin neliömääriin. Mitä ihmeen A-energialuokkaa on monen sadan neliön talo autotalleineen, saunoineen, kuivausrumpuineen, kotipunttisaleineen sekä valtavine teknisine tiloineen ja vaatehuoneineen? Ylipäätään jäin miettimään: Kuka haluaa rakentaa niin valtavia asuntoja itselleen paikkaan, josta pääsee kulkemaan vain omalla autolla palveluiden luokse kaupungin keskustaan?

Monen suomalaisen unelma taisi kuitenkin kiinnittyä noihin lukaaleihin ja järvimaisemiin. Talokohteisiin jonotettiin into piukassa. Yleisökommentit hämmästelivät usein valtavien keittiöiden, vaatekaappien ja teknisten/pesutilojen pientä kokoa. Suosituin huone valtavissa taloissa oli sauna – vaikka ne kaikki näyttivätkin samanlaisilta.

Toisaalta selvää on, että ekologiset ratkaisut ja energiatehokkuus ovat tulleet rakentamiseen jäädäkseen. Tätä ei voinut olla huomaamatta asuntomessuilla. Siitä huolimatta todelliset ympäristöratkaisut antoivat odottaa. Ehkä ensi vuonna.

4 kommenttia artikkeliin ”Kuopion asuntomessut – matalaenergiarakentamisen kupla”

  1. Onkin justiinsa todella tärkeää herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, onko se elämän suurin unelma tosiaan se jättimäinen talo. Sitä helposti sokaistuu luulemaan niin, kun seuraa varsinkin pankkien mainoksia ym. – kunnes saa jostain hieman näkemystä tulevista trendeistä. Tärkeällä asialla olet!

    Vastaa
  2. Asiaa. Edelleen sitä kerskakulutusta puffataan, vähän eri lähestymistavalla vain.

    Itselläni on pieni vanha hirsitalo, lämmintä tilaa tällä hetkellä 45 neliötä. Riittää mainiosti 1-2 hengelle, pienen firman tiloille ja kotieläimille. Tällä neliömäärällä, puulämmityksellä ja ekosähköllä luulen olevani aika ekologinen. Mitään järkeä ei tällaiseen 30-luvun taloon ole soveltaa uusia tiukkoja rakennusnormeja (remontoidessa), kun kerran kulutus on hyvin pientä. Tarkoitan esim. että vanhat hyvää ydinpuuta olevat ruutuikkunat muka pitäisi vaihtaa uusiin, tehdä koneellinen ilmastointi vanhan hyvin toimivan luonnollisen ilmanvaihdon tilalle tms.

    Nuo uudet talot ovat kuin astuisi vankilaan vapaaehtoisesti. Naimisissa pankin ja oravanpyörän kanssa useita kymmeniä vuosia, velkavankeudessa (useimmiten). Onko se tosiaan sen arvoista? No, onpa tilaa varastoida kaikkea tavaraa, jota “pitää olla”. Kallista varastotilaa, uusi omakotitalo. Sitä paitsi en koskaan uskaltaisi ostaa uutta, mahdollisesti virheellisesti, huonosti ja huolimattomasti halvoista ja huonoista materiaaleista rakennettua taloa. Vanhassa luonnonmateriaaleilla ja perinteisellä rakennustaidolla (ei pilalle tai homeeseen remontoidussa) tehdyssä vara parempi. Näin ainakin minulle. Tulipa avauduttua… ;).

    Vastaa
  3. Hyvän pointin Leo toi esille!

    Onneksi asuntomessujen talot vääristävät yleiskäsitystä uusista taloista. Messurakentajat saavat niin isot alennukset, että rakentavat 75neliön hinnalla 300neliön talon. Moni muukin rakentaja rakentaisi isompia taloja jos saisivat niin halvalla.

    Mitä tulee tämän päivän “passiivitaloihin”, niin niissä ei todellakaan oteta tarpeeksi huomioon sähkölaitteiden tuottamaa lämpökuormaa. VTT:kin tuntuu pitävän sitä vielä “hyvänä” juttuna kun talo ei tarvitse varsinaista lämmitystä ollenkaan kun sähkölaitteista tulee 50kWh/m2 lämpöä (vtt puhuu vieläkin hukkalämmöstä 🙁 ).

    Onneksi vtt on sentään päivittäny 2015-2020 esitykset ja niissä ko. (ylilämmittävä) lämpökuorma on merkitty n.15kWh/m2. Tosin kukaan ei kerro miten se on laskelmissa laskettu mutta tuolla luvulla passiivitalot ovat toimivia ja niissä tarvitaan oikeaa lämmitystäkin :).

    Vastaa
  4. Mitä rakentamiseen tulee, tässä ylen uutisessa on ihan hyviä sitaatteja:
    http://yle.fi/alueet/lahti/2010/08/quotrakennusalalla_ei_tunneta_laatuaquot_1912581.html

    Kuten: “- Aikanaan betoniteollisuus saneli normit ja nyt kun rakentamisessa haluttaisiin palata vanhaan, esim. puuhun, betoniteollisuuden normit estävät sen.

    – Kun talot tehtäisiin huolella vanhojen oppien mukaan, eikä yritettäisi oikaista, me elettäisiin nytkin hyvin passiivisissa taloissa”

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami