Äänestä ydinvoima historiaan

Osallistuin lauantaina 8.5. Äänestä ydinvoima historiaan -tapahtumaan Helsingin rautatientorilla ja eduskuntatalolla. Ohessa Rautatientorilla pitämäni puhe muutosvarauksin.

Tiedote: Yli 3000 mielenosoittajaa vaati kansanedustajia hylkäämään ydinvoimaesityksen


Puhe Äänestä ydinvoima historiaan -tilaisuudessa 8.5.2010

Arvoisat kuulijat,

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa. Esimerkiksi Euroopassa on rakennettu 2000-luvulla noin 65 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia kun samaan aikaan ydinvoimakapasiteettia on poistunut EU:ssa noin kymmenen reaktorin verran eli 7000 MW.

Ruotsi suunnittelee  investoivansa 8-12 TWh sähköä tuottavaan valtavaan tuulivoimapuistoon. Suomessa Olkiluodon rakennustyömaasta on tullut 2000-luvun kansainvälinen vitsi. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa.

Ydinvoiman lisärakentamisen vastustamiselle on vankat perustelut:

1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja tekisi siitä vaarallisen haavoittuvan. Uutta sähköntuotantokapasiteettia ei tarvita teollisuuden rakennemuutoksen ja energiatehokkuustoimien myötä.

2. Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutus Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hintaan on minimaalinen. Yhdentyvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden myötä hinta vain nousee. Teollisuuden kilpailukykyä ei ydinvoimalla pelasteta.

3. Ydinvoiman lisärakentaminen vahvistaisi Suomen riippuvuutta tuontiuraanista. Ydinvoima on yhtä vähän kotimaista kuin öljy tai kivihiili. Sen sijaan tuulivoima tai bioenergia ovat oikeasti kotimaisia energialähteitä.

4. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista sietämättömiä.

Ydinvoimalla ei juuri vähennetä päästöjä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa tai liikenteessä ei vähenisi yhtään. Kuka hullu suostuu odottamaan 10-20 vuotta ydinvoiman valmistumista, kun energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvilla energialähteillä voimme saada päästövähennyksiä aikaiseksi heti.

Ydinvoima aiheuttaa 100 000 vuoden ydinjäteongelman ja syrjäyttää paremmat vaihtoehdot. Kuka tulee kantamaan 100 000 vuoden poliittisen vastuun? Kuka kantaa vastuun edes 100 vuoden päästä? Jyrki, Mauri, TVO vai Fennovoima?

Tilanne ydinvoiman vastaisen liikkeen osalta näyttää hyvältä. Suurin osa suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ensimmäinen lupahakemus saatiin estettyä jo nyt. Seuraava kaatuu todennäköisesti eduskunnssa ja kolmas kosahtaa viimeistään rakennusvaiheessa omaan mahdottomuuteensa.

Lopputuloksena on paljon melua tyhjästä ja kymmenen vuoden lisäviive Suomen energiapolitiikan rakennemuutoksessa kohti kestäviä ratkaisuja. Tästä syystä molempien lupahakemusten kaataminen eduskunnassa olisi ensiarvoisen tärkeää.

Lopetetaan ydinvoima-tsoukkailu! Meillä on unelma hiilineutraalista ja ydinjätevapaasta Suomesta! Olkaamme itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevän. Hienoa, että olette tulleet tekemään ydinvoimasta historiaa! Äänestetään ydinvoima historiaan jo tänään!

Lisätiedot
– Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri, puh. 040-754 7371, leo.stranius [ät] luontoliitto.fi

2 kommenttia artikkeliin ”Äänestä ydinvoima historiaan”

  1. I am against ”ydinvoima” and are gratefull of the work you are doing.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!