Äänestä ydinvoima historiaan

Osallistuin lauantaina 8.5. Äänestä ydinvoima historiaan -tapahtumaan Helsingin rautatientorilla ja eduskuntatalolla. Ohessa Rautatientorilla pitämäni puhe muutosvarauksin.

Tiedote: Yli 3000 mielenosoittajaa vaati kansanedustajia hylkäämään ydinvoimaesityksen


Puhe Äänestä ydinvoima historiaan -tilaisuudessa 8.5.2010

Arvoisat kuulijat,

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa. Esimerkiksi Euroopassa on rakennettu 2000-luvulla noin 65 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia kun samaan aikaan ydinvoimakapasiteettia on poistunut EU:ssa noin kymmenen reaktorin verran eli 7000 MW.

Ruotsi suunnittelee  investoivansa 8-12 TWh sähköä tuottavaan valtavaan tuulivoimapuistoon. Suomessa Olkiluodon rakennustyömaasta on tullut 2000-luvun kansainvälinen vitsi. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa.

Ydinvoiman lisärakentamisen vastustamiselle on vankat perustelut:

1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja tekisi siitä vaarallisen haavoittuvan. Uutta sähköntuotantokapasiteettia ei tarvita teollisuuden rakennemuutoksen ja energiatehokkuustoimien myötä.

2. Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutus Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hintaan on minimaalinen. Yhdentyvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden myötä hinta vain nousee. Teollisuuden kilpailukykyä ei ydinvoimalla pelasteta.

3. Ydinvoiman lisärakentaminen vahvistaisi Suomen riippuvuutta tuontiuraanista. Ydinvoima on yhtä vähän kotimaista kuin öljy tai kivihiili. Sen sijaan tuulivoima tai bioenergia ovat oikeasti kotimaisia energialähteitä.

4. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista sietämättömiä.

Ydinvoimalla ei juuri vähennetä päästöjä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa tai liikenteessä ei vähenisi yhtään. Kuka hullu suostuu odottamaan 10-20 vuotta ydinvoiman valmistumista, kun energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvilla energialähteillä voimme saada päästövähennyksiä aikaiseksi heti.

Ydinvoima aiheuttaa 100 000 vuoden ydinjäteongelman ja syrjäyttää paremmat vaihtoehdot. Kuka tulee kantamaan 100 000 vuoden poliittisen vastuun? Kuka kantaa vastuun edes 100 vuoden päästä? Jyrki, Mauri, TVO vai Fennovoima?

Tilanne ydinvoiman vastaisen liikkeen osalta näyttää hyvältä. Suurin osa suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ensimmäinen lupahakemus saatiin estettyä jo nyt. Seuraava kaatuu todennäköisesti eduskunnssa ja kolmas kosahtaa viimeistään rakennusvaiheessa omaan mahdottomuuteensa.

Lopputuloksena on paljon melua tyhjästä ja kymmenen vuoden lisäviive Suomen energiapolitiikan rakennemuutoksessa kohti kestäviä ratkaisuja. Tästä syystä molempien lupahakemusten kaataminen eduskunnassa olisi ensiarvoisen tärkeää.

Lopetetaan ydinvoima-tsoukkailu! Meillä on unelma hiilineutraalista ja ydinjätevapaasta Suomesta! Olkaamme itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevän. Hienoa, että olette tulleet tekemään ydinvoimasta historiaa! Äänestetään ydinvoima historiaan jo tänään!

Lisätiedot
– Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri, puh. 040-754 7371, leo.stranius [ät] luontoliitto.fi

2 kommenttia artikkeliin ”Äänestä ydinvoima historiaan”

  1. I am against ”ydinvoima” and are gratefull of the work you are doing.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli