Pekka Himanen – Kukoistuksen käsikirjoitus

Luin viikonloppuna Pekka Himasen Suomen hallitukselle kirjoittaman Kukoistuksen käsikirjoituksen. Teos on viihdyttävää lukemista, jota voi lämpimästi suositella kaikille.

himanenHienoa, että Himanen nostaa ilmastonmuutoksen ja hyvinvointikriisin aikamme ”hätätilaksi”, joiden ratkaisemiseen täytyy löytyä innostava näky (I have a Dream) vuosikymmenen projektista (Man to Moon). Samoja teemoja on pohdittu myös samana päivänä julkaistussa Yltäkylläisten pidot –teoksessa.

Himasen käytännön toimenpidesuositukset eivät aluksi vakuuttaneet: ”siirtymä vihreään informaatio- ja palvelutalouteen, hyvinvointiyhteiskuntaan versio 2.0 ja monikulttuurillisesti rikkaaseen elämään”, joka toimii perustana ”arvokkaalle elämälle ja ihmisarvoiselle kehitykselle”. Tätä on kuultu niin paljon.

Sen sijaan luovuuden keskusten kuvailu on kiinnostavaa (”pienen paikan suuruuden paradoksi”). Antiikin Ateena oli pienempi paikka kuin Lahti ja se loi perustan koko länsimaiselle sivistykselle. Sellainen syntyy Himasen mukaan sellaiseen paikkaan, jossa on mahdollisuuden rakenteet, visionaarinen pioneeri ja rikas vuorovaikutus.

Konkreettisista toimenpidesuosituksista kiinnostavimmat ovat mielestäni ”henkisen pääkaupungin” rakentaminen viikottaisilla ”Future Visionary” -puheilla, puhtaiden ympäristö- ja energiateknologian innovaatioiden tulojen verotuksen tiputtaminen 0 %:iin vuoteen 2020 saakka sekä julkisen sektorin ilmoitus muuttua ympäristön ja energian suhteen päästöttömäksi vuoteen 2020 mennessä. Käytännön johtopäätöksissä esitetty epäterveellisten ruoka-aineiden verotuksen kiristämien olisi myös kannatettavaa.

Himanen kirjoittaa innostavasti henkisestä johtajuudesta. Esimerkeiksi nostetaan Mohandas Gandhi, Martin Luther King, Nelson Mandela, Desmond Tutu ja Äiti Teresa sekä The Beatles. / Kuva: Veikko Somerpuro & WSOY
Himanen kirjoittaa innostavasti henkisestä johtajuudesta. Esimerkeiksi nostetaan Mohandas Gandhi, Martin Luther King, Nelson Mandela, Desmond Tutu ja Äiti Teresa sekä The Beatles. / Kuva: Veikko Somerpuro & WSOY

Koulutuksen suhteen konkreettinen anti jää vaisuksi. Toki oppimisen viisi tehtävää (tiedolliset ja taidolliset kyvyt, oppimiskyky- ja halu, luova intohimo, rikastava yhteisö sekä (itse)luottamus) ovat tärkeitä taustatekijöitä siirryttäessä vihreään informaatio- ja vuorovaikutustalouteen sekä rikkaaseen monikulttuuriseen elämään. Julkisanotuksi käytännön toimenpiteeksi jää kuitenkin vain ”oikeus ilmaiseen oppimiseen koulusta yliopistoon”.

Himanen peräänkuuluttaa myös työkulttuurin muutosta. Kukoistava työkulttuuri perustuu luottamukselle (reiluus), rikastavalle vuorovaikutukselle (kannustus ja suora kritiikki), sekä luovalle intohimolle (arvokkuudelle perustuva johtajus). Konkreettiset toimenpiteet näiden suhteen jäävät kuitenkin esittämättä.

Lopun diagnoosissa Himanen sanoo maapallon olevan ilmastokriisin myötä hätätilassa ja kirjoittaa: ”Talouskasvu, joka ei vastaa ilmastonmuutoksenhaasteeseen, ei ole enää mahdollinen.” Lisäksi Himanen peräänkuuluttaa toimia, jotta maailman 20 miljoonan ihmisen kuolema vain siksi, että heidän elämälleen ei anneta samaa arvoa kuin rikkaissa maissa eläville, saataisiin estettyä. Teoksessa on paljon aineiksia nousta henkiseksi ohjenuoraksi tämän päivän päättäjille.

Kukoistuksen käsikirjoitus on luettavissa täältä.

3 kommenttia artikkeliin ”Pekka Himanen – Kukoistuksen käsikirjoitus”

  1. Tervehdys,
    Olen lukenut teosta vasta n. 50 sivua, mutta totean alustavasti jo tässä vaiheessa, että kovasti idealistinen ja utopistinen se on. Kyllä tällaisia maailmanparantajia tarvitaan keskustelun ja ajattelun stimuloimiseksi, mutta samaa on kristinusko yrittänyt parituhatta vuotta. Projekti on siis pitkäjänteinen – lievästi sanoen.

    Pahin peruspuute Himasella lienee ihmiskäsityksen täydellinen utopistisuus. Ihminen on monesti raadollinen ja omaa etuaan ajava. Tämä ei koske vain hyvinvoinnista nauttivaa pientä osaa maapallon asukkaista (minka Himanen tiedostaakin), vaan myös kaikkein köyhimpiä. Tähän tosiasiaan kompastunevat monet Himasen visioimat kehitysideat.

  2. Luettuani Pekka Himasen teoksen loppuun, sain siitä selvästi myönteisemmän kuvan kuin aluksi. Kirjoitin aiheesta pienen muistion, jossa suhteutin Himasen ideoihin filosofi Lauri Rauhalan kehittelemää holistista ihmiskäsitystä. Tämän avulla peilasin niitä yksilötason ongelmia, jotka on voitettava, kun halutaan juurruttaa Himasen ideat yhteiskuntaan. Siteeraan seuraavassa muistioni loppulausetta:

    ”Pekka Himasen ideoiden läpimenon vaatiman ajanjakson pituutta on vaikea arvioida, sillä kuten todettu, ihmisluonto asettaa uuden omaksumiselle omat rajoituksensa ja esteensä. Himasen visio ja strategia ovat joka tapauksessa huomionarvoisia pitkän aikavälin tienviittoina – hieman samaan tapaan kuin hänen siteeraamansa Martin Luther Kingin kuolematon lause: ”I have a dream”. Sen tarkoittama unelma toteutui hitaasti ja vain vähä vähältä.”

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!