Ilmastorahoituksen tulisi olla lisäistä

Olin aamupäivällä (26.3.) puhumassa UNDP:n, ulkoasianministeriön ja Demo Finlandin poliittisille nuorisojärjestöille suunnatussa koulutusseminaarissa ilmastonmuutoksen haasteista kehitykselle.

Puheenvuorossani yritin tuoda esille sitä, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkein eniten juuri niihin, jotka ovat siihen kaikkein vähiten syyllisiä sekä painottaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta nimen omaan teollisuusmaiden ja Suomen tulisi toimia päästövähennystoimenpiteiden suhteen ensin.

Keskustelu tilaisuudessa oli todella innostavaa. Iso kiitos kaikille järjestäjille!

On kuitenkin valitettavaa seurata, että Suomen hallitus pakoilee jo tässä vaiheessa Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä antamiaan lupauksiaan ilmastorahoituksen suhteen. EU-maat lupasivat Kööpenhaminassa uutta ja lisäistä ilmastorahoitusta  kehitysmaille vuosien 2010-2012 aikana yhteensä 2,4 miljardia euroa, josta Suomen osuus on noin 110 miljoonaa euroa.

Hallitus on kuitenkin nyt kehysriihessään linjannut, että nämä rahat otetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Asiasta ehti jo tiedottaa mm. Suomen luonnonsuojeluliitto:  Hallitus pakoilee vastuutaan ilmastorahoituksessa.

On selvää, että kaiken kehitysyhteistyön tulee olla ilmastoystävällistä. Onkin törkeeä, että Suomi pyrkii laskemaan saman rahan sekä kehitysyhteistyömäärärahoihin että ilmastorahoitukseen. Mikäli kehitysyhteistyömäärärahat ohjataan ilmastorahoitukseen, jää köyhyyden vähentämiseen ja köyhdyttämisen lopettamiseen suunnatut toimenpiteet ja tavoitteet toteuttamatta. Ilmastorahoituksen tulisi olla lisäistä suhteessa nykyisiin kehitysyhteistyömäärärahasitoumuksiin.

Kun suomen kehitysyhteistyömäärärahat on nostettu ensin yli 0,7 prosentin, voidaan alkaa puhumaan siitä, pitäisikö ylimääräinen osuus laskea ilmastorahoituksen piiriin kuuluvaksi vai ei.