Viikottainen kasvisruokapäivä etenee

Helsingin lisäksi myös Tampereen kouluihin tullaan saamaan pian viikottainen kasvisruokapäivä. Tampereen valtuusto käsitteli asiaa kokouksessaan eilen keskiviikkona (24.4.). Mikä kaupunki seuraavaksi?

Oli ilo seurata Tampereen kaupunginvaltuuston pääosin asiallista keskustelua. Ero Helsingin valtuuston keskusteluun oli kuin yöllä ja päivällä. Kyse ei ole mistään pikkujutusta. Kulutuksen ympäristöviakutuksista kolmasosa syntyy elintarvikkeista.

Suomalaisen keskimääräiset ympäristövaikutukset päivän aikana.
Suomalaisen keskimääräiset ympäristövaikutukset päivän aikana (MTT).

Kasvispohjaiseen ruokavalioon siirtyminen on ympäristöystävällistä, terveellistä ja taloudellisesti järkevää sekä lisää eläinten hyvinvointia ja monipuolistaa ruokavaliota. Yksi päivä viikossa ei vielä maailmaa muuta, mutta siitä on hyvä aloittaa. On erinomaista, että ihmisiä totutetaan kasvisruokaan. Nyt täytyy tietysti varmistaa, että kouluissa tarjottava kasvisruoka on oikein valmistettu.

Toivottavasti tulevaisuudessa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla on tarjolla lähtökohtaisesti vain ympäristöystävällistä kausikasvisruokaa. Mahdollista sekaruokaa voi sitten saada erikseen pyytämällä.

Tässä vielä viisi syytä sirtyä kasvisruokapäivän viettoon:

– Ympäristö: Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä.
– Terveys: Suomalaiset syövät tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja liikaa eläinrasvoja.
– Taloudellisuus: Kasvisruokaan siirtyminen on taloudellisesti kannattavaa.
– Eläimet: Kasvispohjainen ruokavalio edistää eläinten parempaa kohtelua.
– Monipuolisuus: Vaihtoehtoja pelkän sekaruokavalion sijaan pitää olla nykyistä enemmän.

monipuolinenLäskisoossien, tillilihojen, verilettujen ja janssoninkiusausten aika on ohi. Tervetuloa linssicurryt, täytetyt pinaattiletut, kasvishampurilaiset ja tortillat.

Lisätietoja aiheesta esimerkiksi Valitse Vege -kampanjan verkkosivuilla.

2 kommenttia artikkeliin ”Viikottainen kasvisruokapäivä etenee”

  1. Päivitysilmoitus: Koulujen kasvisruokapäivä

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.