Hiroshiman muistopäivä on hyvä hetki luopua asevelvollisuudesta

Tänään (6.8.) tulee kuluneeksi 64 vuotta siitä, kun Japanin Hiroshimaan pudotettiin atomipommi. Mitä mahtavat ajatella tänään ne, jotka tuosta teosta päättivät ja sen suorittivat? Olisitko itse valmis tappamaan satojatuhansia ihmisiä? Sopii vain toivoa, että vastaavaa ei tapahtuisi enää koskaan.

Suomi on yksi niitä harvoja Euroopan maita, jossa on käytössä vielä yleinen asevelvollisuus. Kun puhutaan esimerkiksi työurien pidentämisestä huoltosuhteen parantamiseksi, olisi asevelvollisuudesta luopuminen yksi mahdollisuus. Sen sijaan, että nuoret miehet pakotetaan opettelemaan toisten ihmisten tappamista, olisi resurssit hyvä käyttää todellisiin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen ja köyhdyttämisen vähentämiseen.

Asevelvollisuudesta luopuminen olisi myös keino lisätä myös nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuoria voitaisiin kannustaa esimerkiksi siviilipalveluksen suorittamiseen kansalaisjärjestöissä. Asevelvollisuus olisi vähintäänkin muutettava yleiseksi kansalaispalveluksi tai työharjoitteluksi.

Muutoksen tuulia odotellessa suosittelen lämpimästi asevelvollisuudesta kieltäytymistä. Vaihtoehtoja voi löytää vaikka Aseistakieltäytyjäliitosta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Hiroshiman muistopäivä on hyvä hetki luopua asevelvollisuudesta”

  1. Erityisesti Aseistakieltäytyjäliiton sivuilta kannattaa nyt noteerata Kutsuntakampanja (http://akl-web.fi/kutsuntakampanja_2009_osallistu ).

    Jokainen voi osallistua kampanjaan menemällä jakamaan lennäkkejä kutsuntaan saapuville nuorille miehille omalla paikkakunnallaan. Oman monivuotisen kokemukseni perusteella missään muualla ei lennäkit uppoa niin hyvin. Niiden jakaminen on jopa kivaa, ja urakka on noin tunnissa ohi.

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.