Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta.

1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta.

Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee.

Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 miljoonaa tonnia CO2-ekv kun virallisen maakohtaisen raportoinnin mukaan päästöt olivat 70 miljoonaan tonnia CO2-ekv.

Suomen kansantalouden (tuonti ja kotimaan toiminnot yhteensä) aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan loppukäytölle, joka käsittää kulutuksen ja investoinnit Suomessa. Loput vaikutuksista kohdentuvat viennille, jonka osuudeksi kansantaloutemme ympäristövaikutuksista arvioitiin 44-47 % vuosina 2002 ja 2005.

2. Suomalainen teollisuus ei ole ekotehokasta.

Perinteisesti suomalaista teollisuutta on pidetty ympäristövaikutusten kannalta erittäin ekotehokkaana. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna kuitenkin korkea.

Muissa maissa (Ruotsi, Saksa, Espanja) tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä (kg CO2 ekv / eur). Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin muissa vertailun maissa. Lisäksi maatalouden tehokkuus oli parempi kuin Ruotsissa ja maakuljetusten parempi kuin Espanjassa.

3. Ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat suurimman osan kotitalouksien ympäristövaikutuksista.

Kun ihmisiltä kysytään ympäristöystävällisistä valinnoista, kiinnitetään huomiota usein jätteiden kierrätykseen, ylimääräisten vaatteiden ja muun turhan tavaran välttämiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä.

Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi vaatetuksen ja jalkineiden osuus ilmastovaikutuksista on 3 %. Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista.

Yksilönä kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että syö kasvispohjaista ruokaa, asuu mahdollisimman pienessä asunnossa ja käyttää norppamerkittyä ekoenergiaa sekä välttää yksityisautoilua ja lentämistä.

Yksilön valinnoista voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Kannattaa myös katsoa edellinen blogimerkintäni: Kuluttajuuden myytti.

4 kommenttia artikkeliin ”Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa”

  1. Leo voi olla oikeassa, että tavaroiden tuotanto sinänsä ei valtavasti kuluta luonnon varoja. Tähän kulutusintoon liittyy kuitenkin kaksi muuta faktaa. Jotta näiden tavaroiden raaka-aineita voidaan kuljettaa tehtaisiin ja valmiita tuotteita kauppoihin ja kuluttajille, tarvitaan lisää ja enemmän kuljetuksia ja enemmän ja enemmän teitä ja terminaaleja. Tämä rahtiliikenne työllistää, mutta se myös kuluttaa energiaa.

    Toinen fakta on se, että meillä tavallisilla kuluttajilla on niin paljon tavaraa, että ”joudumme” pitämään isompaa ja isompaa asuntoa ja varastotiloja. Tämä on toinen tärkeä energiankulutustapa, joka on hyväksytty kuuluvaksi elämään välttämättömyytenä.

  2. Ilmastonmuutoksesta mouhutessa unohtuu siihen linkittyvät ja silti erilliset asiat: luonnonvarojen väheneminen ja toisaalta saastuminen ja jätteen määrän kasvu. Näihin puolestaan vaikutetaan kulutusvalinnoilla. Näitä kärpäsiä voi lyödä useampia yhdellä iskulla.

  3. Selittäisitkö hiukan:

    ”Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä”

    ..ja..

    ”Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista”

    ..ja..

    ”Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista”

    Puhut ensin kierrätyksen ja kirpputorien hyödyntämisen merkityksettömyydestä luonnonvarojen kuluttamisen kannalta, ja perustelet sitä sitten ruoan, asumisen ja liikkumisen (jotka jo sinänsä aika iso ryhmä) ilmastovaikutuksilla. Jos olisi kursivointimahdollisuus, tekisin sen viimeiselle sanalle.

    Miksi sekoitat tässä yhteydessä luonnonvarojen kulutuksen toisten asioiden ilmastovaikutukseen? Käsittele asiat mahdollisimman pitkälti erillisinä, joilla toki on yhtymäkohtia toisiinsa. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.

    On harmillista, etten voi tarjota linkkiä jenkeissä tehtyyn tutkimukseen (olen kadottanut sen), jonka olennaisin tulos kuitenkin oli, että materiaalien uusiokäytössä/kierrättämisessä on suurin energiansäästöpotentiaali verraten sitä muihin yhteiskunnallisella tasolla helpohkosti kategoroitavien osa-alueiden kuten valaistus, rakennusten lämmitys, lämpimän veden kulutus jne. vastaaviin. Minusta tulos ei ollut mitenkään yllättävä. Samalla pienennettäisiin kaatopaikkakuormitusta.

    On outoa, että väheksyt materiaalien kierrättämisen ja vanhan ostamisen/uusiokäyttämisen merkitystä. Kansalaisille on jo tässä vaiheessa aivan liikaa tarjolla mitä moninaisinta ”tietoa” siitä, miten kannattaa toimia ja miten ei, eikä siihen soppaan todellakaan toivoisi noinkin näkyvässä asemassa (SLL) olevan henkilön moista lausuntoa.

    Minusta te yhteiskuntatieteilijät hyvinkin usein epäonnistutte, kun lähdette kirjoittelemaan ympäristövaikutuksista ja muista ympäristönäkökohdista liittyen asioiden fysikaaliseen, materiaaliseen puoleen. Se ala kun kuuluisi esimerkiksi ympäristuullisille fyysikoille, kemisteille, matemaatikoille ja dippa-insinööreille.

    Sanomanne koostuu yksittäisistä sirpale”faktoista” sieltä sun täältä (muun muassa erilaiset, joidenkin osa-alueiden ja kuluttamisten ilmastovaikutukset, jotka kaiken lisäksi ovat hyvin kiistanalaista tietoa), ja ympäristökampanjointinne muuttuu mössöksi, josta tava-kansalainen ei ota enää selvää. Teette asioista aivan liian monimutkaisia.

    Kaikista parhaiten onnistuisitte, jos laittaisitte sanomanne yksinkertaisiin kuosiin:

    * Mitä vähemmän kulutat, sen parempi.
    * Käytä tavara loppuun saakka, ja laita sen jälkeen materiaaliuusiokäyttöön siihen astiaansa, mihin kuuluukin.
    * Tee kaiken materian kohdalla samoin: orgaaninen jäte biojäteastiaan jne.
    * Todellakin suosi kirpputoreja – mahdollistat näin jo tuotetulle hyödykkeelle pidemmän elinkaaren, mikä on aina suotuisa asia.
    * Laita loppuun kulunut kirpputorikamakin materiaaliuusiokäyttöön.
    * Älä laita valoja turhaan päälle. Käytä mahdollisimman vähäistä valaistusta.
    * Älä liota itseäsi lämpimässä suihkussa puolta tuntia – käytä Luojan luomia käsiäsi itsesi hinkkaamiseen ja viivy n. 5 minuuttia.
    * Jos pakastat elintarvikkeita, sulata ne jääkaapissa mikron sijaan (tuplamääräinen energiahyöty).
    * Käytä mahdollisimman paljon kasviksia ja vielä mieluummin ei kovin kaukaa tuotuja kasviksia. Käy ite poimimasa marjat ja sienet metsästä sekä viljele porkkanasi ja perunasi, jos mahdollista.
    * Asu ruokakuntasi henkilölukumäärään sopivassa asunnossa. Hyvinkin pieni riittää. Esimerkiksi yksiö lapsettomalle pariskunnalle. Sisätiloihin et niinkään tarvitse liikkumatilaa – ulkona kun sitä on.
    * Pyöräile.

    Tärkeimpänä:

    * Älä hössötä tehokkaimmin ympäristöä säästävästä toiminnasta, vaan toimi sen mukaisesti. Siirrä teoriasi käytäntöön. Toimi vastuullisesti.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.