Suhteemme luontoon paljastuu kun kukaan ei katso

Kuolleella planeetalla ei ole hyvinvointia, työpaikkoja tai liiketoimintaa. Usein ymmärrämme kaikkein tärkeimmän arvon vasta silloin, kun olemme menettämässä sen.

Tässä tilanteessa olemme luonnon monimuotoisuuden suhteen. Ihmistoiminnan seurauksena sukupuuttoaalto on kiihtynyt 10–1000 kertaiseksi verrattuna siihen mitä lajeja häviää luontaiseksi sukupuuttoon.

Maailman maat ovat kuitenkin sopineet, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja käännetään vuoteen 2030 mennessä parempaan suuntaan. YK:n biodiversitettiisopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet suojelemaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialasta.

Radikaalia ei ole se, että 30 prosenttia aiotaan suojella. Radikaalia on ajatus, että 70 prosenttia saisi mennä tai olla yksin ihmisen käytössä. Suhteemme luontoon määräytyy lopulta sen kautta miten suhtaudumme tuohon 70 prosenttiin.

Lue lisää

Luonto ja tunteet

Ekologinen kriisi herättää tunteita. Toiset kokevat huolta, toiset vaikuttavat välinpitämättömiltä. Miksi?

Olen saanut olla mukana Koneen Säätilön tuella toteutetussa hankkeessa, jossa näitä kysymyksiä on mietitty perusteellisesti. Lue: https://www.luontojatunteet.fi/

Hankkeessa käynnistettiin myös haastattelusarja. Ohessa omat vastaukseni.


Luonto ja tunteet -haastattelusarja käynnistyy! 🤩 Tervetuloa tutustumaan huippuasiantuntijoihin ja mielenkiintoisiin persooniin.
On olemassa paljon ihmisiä, jotka jo tekevät runsaasti tekoja luonnon puolesta. Tässä heistä yksi!

Lue lisää

Lähiluonnon kauneus

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneudessa kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, mikä tuottaa henkilökohtaista mielihyvää.

Kysyin itse marraskuun harmaana ja sateisena aamuna ystäviltäni mikä on kaunista heidän mielestään juuri nyt. Sain vuorokauden aikana yhteensä 90 vastausta.

Näissä upeissa arjen havainnoissa nousi esille usein esimerkiksi lähiluonto, eläimet tai ihmisten ystävälliset teot. Kauneus on toisesta välittämistä. Elämä itsessään on kaunista. Tuulen tuiverrus, ohut jääkerros järvessä, linnut tai kissa sylissä tuovat meille arkeen kauneutta. Lasten halaus tai hiljainen hetki toimistolla luo kauneuden kokemuksen.

Lue lisää

Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle

Ilkka HanskiIlkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti

Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.

Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.

WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa

Lue lisää

Energiaa puhtaasta luonnosta: Säästetään lajien kirjo lapsille

Leo Stranius Energiaa puhtaasta luonnostaLuonto on hyvinvointimme ja kaiken elämän perusta. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kiihtynyt kuitenkin ennennäkemättömiin mittoihin.

Lajien luontainen sukupuuttonopeus on noin 0,001 prosenttia sadassa vuodessa. Ihmisen toiminnan seurauksena sukupuuttonopeus on kiihtynyt tuhatkertaiseksi ja on nyt noin prosentin verran sadassa vuodessa. Mikäli mitään ei tehdä, sukupuuttonopeus tulee kiihtymään kymmeneen prosenttiin.

Ja kun yksi laji kuolee sukupuuttoon, emme saa sitä enää koskaan takaisin.

Lue lisää

Luontosuhde ja sen ulottuvuudet

Olin iltapäivällä (9.6.) keskustelemassa Radio YLE Puheen päiväntasaajassa luontosuhteesta, omasta kulutuskäyttäytymisestäni, degrowth-taloudesta ja vähän muustakin. Luontosuhteella tarkoitetaan yleensä ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Historian saatossa ihmisen ja yhteiskunnan luontosuhde on muuttunut maatalouden, kulttuurin ja teknisen kehityksen myötä. Ohessa neljä eri suuntaista väitettäni tämän päivän luontosuhteesta: 1. Kriisiytyvä luontosuhde. Ilmastokriisi, lajien kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen mielipuolinen ylikulutus. Luontosuhteessamme on jotain perustavaalaatua vialla, kun kohtelemme ympäristöä, jonka varassa elämme tällä tavoin. 2. Ristiriitainen … Lue lisää

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa