Ilkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista
Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti
Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.
Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.
WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.
Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa
Suomen metsälajeista 10 prosenttia on uhanalaisia. Jos kaikki suunnitellut uudet sellutehtaat käynnistyvät ja energiapuun käyttö kannot mukaan lukien kasvaa kaksinkertaiseksi, Suomen metsäluonto ajetaan todella ahtaalle. Uhanalaistuminen kiihtyy väistämättä entisestään, suojelutavoitteita ei saavuteta, ja mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön heikkenevät merkittävästi.
Luonnon monimuotoisuus ja terveys
Sadat tutkimukset ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen, jopa pelkän luontomaiseman katselun, lisäävän terveyttä ja hyvinvointia. Näitä vaikutuksia ei ole helppo mitata rahassa, mutta ne ovat todellisia ja merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.
Etenkin lasten luontokontaktit kouluttavat immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä
Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän. Allerginen herkistyminen johtaa usein kliiniseen allergiaan tai astmaan. Luontokontaktien kautta lapset (ja me vanhemmatkin) saamme kehoomme immuunijärjestelmää kouluttavia hyödyllisiä mikrobeja. Tutkimusryhmämme on varmistanut hiirikokeilla, että tietyillä bakteereilla on tosiaan haitallisia tulehdusreaktioita ehkäisevä vaikutus.
Luonnon monimuotoisuus vähenee, sivilisaatiosairaudet yleistyvät
Allergiat, astma, autoimmuunisairaudet, tyypin 1 diabetes ja monet muut tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet moninkertaisesti vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Nämä sairaudet liittyvät immuunijärjestelmän toimintaan. On syytä epäillä, että vähentyneet luontokontaktit ovat muuttaneet meidän kehomme mikrobiyhteisöä meille epäedulliseen suuntaan. Antibioottien runsas käyttö vaikuttaa samaan suuntaan.
Mitä pitäisi tehdä?
Helsingissä kesällä 2014 kokoontunut Yrjö Janssonin säätiön rahoittama merkittävä kansainvälinen symposio päätyi esittämään seuraavat johtopäätökset (von Hertzen ym. 2015, Annals of Medicine):
1. Chronic inflammatory diseases are largely the result of reduced exposure to natural environments, sedentary lifestyle, and changed diet. Naturally biodiverse environments include ancient micro-organisms important for human health.
2. Environmental biodiversity is reflected in the diversity of human skin and mucosal microbiota. Diversity is a central element of healthy microbiota in reducing the risk of chronic inflammatory diseases.
3. National Health and Nature Programmes (action plans) are needed to increase the public awareness of nature’s health effects, and to affect attitudes and orientation. It is especially important to target children and adolescents; both the environment and the youngsters would benefit.
4. Politicians and stakeholders in urban planning must become more aware about the effects of natural environments on human health. People are not moving in masses back to the countryside, but elements of country life should be moved to cities, including measures that increase the diversity of microbiota.
Ilkka Hanski
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski johtaa metapopulaatiobiologian tutkimuskeskusta Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt ekologista ja evoluutiobiologista tutkimusta 39 vuotta.
Kun väestönkasvu pahentaa jokaista ympäristöongelmaa, niin kai se pitäisi edes mainita? Mieluummin rajoittaa tavalla tai toisella ihmisten syntyvyyttä, kuin ihmisten syntyvyydellä lisää kaiken muun kuolleisuutta aina sinne lopulliseen katoamiseen asti. Kun kyseeseen ei tule mikään Linkolan synkin hetki, vaan ihan vaan 0-2 lasta per perhe globaalisti, niin ei tuo nyt niin julma lääke ole. Meillähän se on jo todellisuutta.
Sitten vain tulee eteen kysymys talouden rattaista ja talouskasvusta, eli onko talouskasvu itsessään niin tärkeä että sitä varten pitää maahanmuuttoa lisätä huomattavasti, ja unohtaa taas kaikki mitä on sanonut metsistä, vesistöistä ja niiden asukeista. Eikö voi etsiytyä siihen taloudelliseen tasoon, jossa oikeasti tärkeät hommat tulee yhä hoidettua, mutta turhasta luovutaan?
Katsoo nyt vaikka Mellunkylänpuron siirtämästä pitkältä matkalta putkeen, syynä siinäkin rakentaminen eli väestönkasvu. Toisaalla haluavat talouskasvun nimissä rakentaa sen Kollajan. Toinen on pieni, toinen suuri, mutta kumpikin johtuu loputtoman kasvun talousopista.
Vuosikymmeniä on tosiaan puhuttu samalla kun luonnontuhoajat ovat tehneet. Mutta millä tehdä, kun jos koittaa estää vaikka Kollajan rakentamisen, niin siitä saa linnaa. Näin kiva tämä hyvinvointiyhteiskunta on, että jos on sitä mieltä että ehkä ilmastonmuutoksen päästäminen ei ole hyvä juttu ja koittaa oikeasti sen estää, niin hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pistää linnaan. Puhua kyllä saa, mutta ei siitä ole apua jos ei ole valmis haastamaan taloudellista ja poliittista eliittiä ja kohtaamaan heidän väkivaltakoneistoa. Professorisukupolvet vaihtuvat, puhetta riittää, mutta lopulta kaikki on vain romahduksen seuraamista ja havainnointia. Vastuuta siirretään aina vain seuraaville sukupolville.