Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle

Ilkka HanskiIlkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti

Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.

Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.

WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa

Suomen metsälajeista 10 prosenttia on uhanalaisia. Jos kaikki suunnitellut uudet sellutehtaat käynnistyvät ja energiapuun käyttö kannot mukaan lukien kasvaa kaksinkertaiseksi, Suomen metsäluonto ajetaan todella ahtaalle. Uhanalaistuminen kiihtyy väistämättä entisestään, suojelutavoitteita ei saavuteta, ja mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön heikkenevät merkittävästi.

Luonnon monimuotoisuus ja terveys

Sadat tutkimukset ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen, jopa pelkän luontomaiseman katselun, lisäävän terveyttä ja hyvinvointia. Näitä vaikutuksia ei ole helppo mitata rahassa, mutta ne ovat todellisia ja merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.

Etenkin lasten luontokontaktit kouluttavat immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä

Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän. Allerginen herkistyminen johtaa usein kliiniseen allergiaan tai astmaan. Luontokontaktien kautta lapset (ja me vanhemmatkin) saamme kehoomme immuunijärjestelmää kouluttavia hyödyllisiä mikrobeja. Tutkimusryhmämme on varmistanut hiirikokeilla, että tietyillä bakteereilla on tosiaan haitallisia tulehdusreaktioita ehkäisevä vaikutus.

Luonnon monimuotoisuus vähenee, sivilisaatiosairaudet yleistyvät

Allergiat, astma, autoimmuunisairaudet, tyypin 1 diabetes ja monet muut tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet moninkertaisesti vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Nämä sairaudet liittyvät immuunijärjestelmän toimintaan. On syytä epäillä, että vähentyneet luontokontaktit ovat muuttaneet meidän kehomme mikrobiyhteisöä meille epäedulliseen suuntaan. Antibioottien runsas käyttö vaikuttaa samaan suuntaan.

Mitä pitäisi tehdä?

Helsingissä kesällä 2014 kokoontunut Yrjö Janssonin säätiön rahoittama merkittävä kansainvälinen symposio päätyi esittämään seuraavat johtopäätökset (von Hertzen ym. 2015, Annals of Medicine):

1. Chronic inflammatory diseases are largely the result of reduced exposure to natural environments, sedentary lifestyle, and changed diet. Naturally biodiverse environments include ancient micro-organisms important for human health.

2. Environmental biodiversity is reflected in the diversity of human skin and mucosal microbiota. Diversity is a central element of healthy microbiota in reducing the risk of chronic inflammatory diseases.

3. National Health and Nature Programmes (action plans) are needed to increase the public awareness of nature’s health effects, and to affect attitudes and orientation. It is especially important to target children and adolescents; both the environment and the youngsters would benefit.

4. Politicians and stakeholders in urban planning must become more aware about the effects of natural environments on human health. People are not moving in masses back to the countryside, but elements of country life should be moved to cities, including measures that increase the diversity of microbiota.

Ilkka Hanski

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski johtaa metapopulaatiobiologian tutkimuskeskusta Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt ekologista ja evoluutiobiologista tutkimusta 39 vuotta.

2 kommenttia artikkeliin ”Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle”

  1. Kun väestönkasvu pahentaa jokaista ympäristöongelmaa, niin kai se pitäisi edes mainita? Mieluummin rajoittaa tavalla tai toisella ihmisten syntyvyyttä, kuin ihmisten syntyvyydellä lisää kaiken muun kuolleisuutta aina sinne lopulliseen katoamiseen asti. Kun kyseeseen ei tule mikään Linkolan synkin hetki, vaan ihan vaan 0-2 lasta per perhe globaalisti, niin ei tuo nyt niin julma lääke ole. Meillähän se on jo todellisuutta.

    Sitten vain tulee eteen kysymys talouden rattaista ja talouskasvusta, eli onko talouskasvu itsessään niin tärkeä että sitä varten pitää maahanmuuttoa lisätä huomattavasti, ja unohtaa taas kaikki mitä on sanonut metsistä, vesistöistä ja niiden asukeista. Eikö voi etsiytyä siihen taloudelliseen tasoon, jossa oikeasti tärkeät hommat tulee yhä hoidettua, mutta turhasta luovutaan?

  2. Katsoo nyt vaikka Mellunkylänpuron siirtämästä pitkältä matkalta putkeen, syynä siinäkin rakentaminen eli väestönkasvu. Toisaalla haluavat talouskasvun nimissä rakentaa sen Kollajan. Toinen on pieni, toinen suuri, mutta kumpikin johtuu loputtoman kasvun talousopista.

    Vuosikymmeniä on tosiaan puhuttu samalla kun luonnontuhoajat ovat tehneet. Mutta millä tehdä, kun jos koittaa estää vaikka Kollajan rakentamisen, niin siitä saa linnaa. Näin kiva tämä hyvinvointiyhteiskunta on, että jos on sitä mieltä että ehkä ilmastonmuutoksen päästäminen ei ole hyvä juttu ja koittaa oikeasti sen estää, niin hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pistää linnaan. Puhua kyllä saa, mutta ei siitä ole apua jos ei ole valmis haastamaan taloudellista ja poliittista eliittiä ja kohtaamaan heidän väkivaltakoneistoa. Professorisukupolvet vaihtuvat, puhetta riittää, mutta lopulta kaikki on vain romahduksen seuraamista ja havainnointia. Vastuuta siirretään aina vain seuraaville sukupolville.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa