Lobbaus ja vaikuttaminen

Olin lauantaina 28.8. puhumassa Polttavan Kysymyksen kansalaislobbauskoulutuksessa lobbauksesta. Alla lauantaina tilaisuudessa pitämäni esitys.

Kansalaislobbarit korjaavat Suomen ilmastopolitiikkaa eduskuntatalolla 7.-8.9.2010

Lobbaus eli käytäväpolitiikka tarkoittaa wikipedian mukaan erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin. Kyse ei ole lahjonnasta, sukulaisuuteen vetoamisesta, oman edun tavoittelusta, vaikuttajan ”takapuolen nuolemisesta” tai kiristyksestä ja uhkailusta. Lobbauksen perusohjeita löytyy esimerkiksi täältä.

Oma vaikuttamistyöni Luonto-Liitossa ja muissa järjestöissä tai tahoissa on pitkälle puhumista ja kirjoittamista. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen vuoden aikana annoin 50 haastattelua, olin puhumassa 55 tilaisuudessa ja kirjoittelin 46 artikkelia tai kolumnia sekä istuin 263 kokouksessa.


Posted in Ilmastopolitiikka, Toiminta, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , | 2 Comments

Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä
Edelleen “Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden “tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa?

2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla

Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 000 TJ). Kulutus kasvoi 34 prosenttia edellisvuodesta. Kivihiilen käyttö lisääntyi erityisesti sähkön erillistuotannossa. Kulutusta lisäsivät kylmä talvi ja vähentynyt vesivoiman tuotanto. Milloin kivihiilestä oikein päästään eroon – esimerkiksi Helsingissä? Lue myös tämä: Mari Kiviniemi ja kummalliset mielipiteet.

3. Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen
Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton ja mm. Luonto-Liiton järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa perjantaina 24.9. Helsingissä. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Lue myös tämä: Kasvukeskustelua ja vapautushommia.

4. Kansallinen suo-ohjelma loppusuoralla
Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa pitää ojittamattomat ja muut luonnoltaan arvokkaat suot turpeenkaivun ulkopuolella. Hyvä! Lue myös tämä: Vääristelevän ja Alhaisen Propagandan Osaamiskeskus (VAPO).

5. Maakuntakaava mahdollistaisi ydinvoimalan sijoittamisen Pyhäjoelle
Ympäristöministeriö vahvisti Pyhäjoen ydinvoimamaakuntakaavan. Kaava sallii ydinvoimalaitoksen rakentamisen energiahuollolle varatulle alueelle, joka sijaitsee Pyhäjoen kunnan Hanhikivenniemessä. Ydinvoimaa ei tulisi rakentaa yhtään mihinkään. Lue myös tämä: Olkiluoto Blockade lauantaina 28.8.2010.


Posted in Degrowth, Ilmastopolitiikka, Luonnonsuojelu, Toiminta, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , | 2 Comments

Kuinka toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa tehokkaammin?

Osallistuin ilmasto.orgin jäsenjärjestöille järjestämään työpajaan, jossa pohdittiin, kuinka verkossa voi toimia tehokkaammin sekä käytiin läpi käytännön vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

Työpajan vetäjänä toimi sosiaaliseen mediaan ja teknologiaan perehtynyt toimittaja ja konsultti Tanja Aitamurto.

Viestintä murroksessa

Media hajaantuu ja ansaintamallit muuttuvat. Verkostot ja erilaiset vaihtoehtoiset viestinnän tavat ovat nousseet perinteisen median rinnalle. Vaihtoehdosta on tullut valtavirtaa. Samaan aikaan huomiosta joudutaan kilpailemaan entistä tiukemmin. Esimerkikisi verkkosivuilla ollaan yhä lyhyemmän aikaa. Kyse on sekunneista.

Kun ympärillä oleva yhteiskunta on muuttunut, täytyy myös järjestöjen viestinnän ja vaikuttamistapojen muuttua. Esimerkiksi tiedotteiden merkitys vähenee. Asia löytyy paremmin vaikka blogeista tai Facebook-sivustoilta. Onkin tärkeää, että sosiaalisen median sovellukset on upotettu myös perinteisille verkkosivuille. Viestinnästä tulee kaksisuuntaista ja tukijoille tulee antaa entistä enemmän tilaa. Toiminnan pitää olla helppoa ja nopeaa. Sen pitää olla myös konkreettista ja vaikuttavaa.

Viisi vinkkiä toimimiseen verkossa ja sosiaalisessa mediassa:

1. Tuo kannattajat ja fanit sekä heidän näkemyksensä näkyvästi esille
2. Hyödynnä joukkoälyn voimaa
3. Käytä mahdollisimman paljon liikkuvaa kuvaa
4. Laita kaikki tuotettu tieto (raakadata) avoimesti saataville
5. Huomioi muuttuvat ansaintamallit (mikrolahjoitusmahdollisuudet)

Tällä hetkellä tärkeimmät sosiaalisen median ja verkkoviestinnän työkalut ovat edelleen Facebook, Twitter, Flickr ja YouTube. Näiden lisäksi on toki liuta muita verkkopalveluita, joita myös kannattaa hyödyntää. Järjestöjen tulee olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Näin voidaan varmistaa oma vaikuttavuus.

Kiitos vielä kerran Tanjalle aivan mahtavasta sessiosta! Suosittelen lämpimästi käyttämään hänen loistavaa asiantuntemustaan.


Posted in Aktivismi, Toiminta | Tagged , , , , , , , | 1 Comment

Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen 24.9.2010

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monen muun tahon järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa 24.9. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia.

Entä jos talouskasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia, kun ihmiset löytävät merkityksiä palkkatyön ulkopuolelta, väestö ikääntyy ja ekologiset reunaehdot ylittyvät? Mikä on suunnitelma B? Millä tavalla elintärkeät hyvinvointipalvelut voidaan turvata laskevan talouden olosuhteissa?

Mitä mieltä sinä olet degrowth-taloudesta? Pystytäänkö käsillä oleva ympäristökatastrofi ratkaisemaan ekotehokkuutta lisäämällä vai tarvitaanko myös talouden koon supistamista?

Lisätietoja ja seminaarin koko ohjelma osoitteessa: http://www.degrowthfinland.fi/


Posted in Degrowth, Talous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged | Leave a comment

Kahdeksan vinkkiä: Näin tehostat sähköpostin käyttöä

Kuva: Wikipedia

Saan keskimäärin noin 400 sähköpostiviestiä päivässä. Osa viesteistä on erilaisten jakelulistojen kautta tulevaa postia ja osa henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, kyselyjä ja pyyntöjä. Pelkästään työni puolesta vietän sähköpostin parissa päivittäin helposti useamman tunnin. Ei siis ole ihan sama, miten sähköpostini hoidan.

Tässä muutama yleisvinkki tehokkaaseen sähköpostin käyttöön. Mikä on sinun mielestäsi tehokkain tapa hoitaa sähköpostit? Kuulisin mielelläni lukijoiden näkemyksiä aiheeseen liittyen.

Kahdeksan vinkkiä sähköpostin käytön tehostamiseen

1. Kommunikoi ensisijaisesti kasvotusten ja puhelimitse. Asiat laadullistuvat kun ollaan läsnä saman asian äärellä samaan aikaan. Asiat kannattaa pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti kasvotusten ja toissijaisesti puhelimitse. Sähköposti on näistä kolmesta kaikkein tehottomin tapa hoitaa asioita joitakin poikkeuksia lukuunottomatta.

2. Vähennä saapuvan ja lähtevän sähköpostin määrää. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta mitä enemmän lähetät sähköpostia, sen enemmän myös todennäköisesti vastaanotat sitä ja joudut käyttämään aikaasi siihen.

3. Älä lue sähköpostejasi jatkuvasti. Varaa tietty aika päivästä (tai viikosta), jolloin avaat sähköpostin. Älä pidä sähköpostia jatkuvasti päällä – varsinkaan toimintoa, joka ilmoittaa aina uudesta viestistä.

4. Keskitä kaikki viestit yhteen sähköpostilaatikkoon ja käytä suodattimia. Älä pidä turhaan (mikäli vain mahdollista) useita sähköpostilaatikoita, joihin joudut erikseen kirjautumaan. Ohjaa kaikki viestisi yhteen laatikkoon. Ja ohjaa (suodata) tuossa yhdessä laatikossa kaikki tietyille jakelulistoille tuleva sähköposti suoraan omiin kansioihin. Eri kansioiden viestejä voi sitten käydä läpi sopivassa välissä enemmän kerrallaan.

5. Pidä inbox tyhjänä. Prosessoi saapuneet viestit esimerkiksi kerran tai kaksi päivässä. Älä jätä viestejä postilaatikkoon, vaan poimi joukosta tärkeät asiat työlistallesi ja joko poista viestit tai arkistoi ne kansioihin. Sähköpostin kautta tulevat asiat voi tehdä välittömästi, siirtää tehtävälistaan tai delegoida eteenpäin. Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa inboxissa on maksimissaan sen verran viestejä kuin koneesi näytölle mahtuu.

6. Kokeile elämää ilman sähköpostia. Tuntumaa ajatukseen voi hakea vaikka siten, että viettää kerran viikossa yhden arkipäivän siten, että ei avaa sähköpostia kertaakaan. Kokeile siis esimerkiksi sähköpostivapaata perjantaita.

7. Rajoita lähettämiesi sähköpostien määrää. Kokeile todella hoitaa asioita kasvotusten ja puhelimitse (kohta 1 ja 2). Rajoita lähettämiesi viestiesi määrä esimerkiksi viiteen viestiin päivässä ja huomaa, kuinka asioiden hoitaminen helpottuu kummasti.

8. Lue ja kirjoita tehokkaasti. Usein riittää, että katsot vain lähettäjän ja otsikon tai parhaimmillaankin vain silmäilet viestin sisällön nopeasti läpi. Omissa viesteissä kannattaa kiinnittää huomiota otsikon ja viestin rakenteen selkeyteen (esim. luettelot, numeroinnit, selkeät kysymykset jne.) sekä siihen kenelle viestin osoittaa ja lähettää. Asiat pitäisi pystyä sanomaan sähköpostissa vähintään viidessä lauseessa. Kokeile vaikka.


Posted in Arki, Elämä, Elämänhallinta | Tagged | 7 Comments

Viikkopäiväkirja 33 (16.8.-22.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 25 km lenkin. Jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta ja kävin lounaalla Luonto-Liiton porukoiden kanssa. Iltapäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) ja Sitran yhteisessä työseminaarissa liittyen kansalaisyhteiskunnan merkityksellisyyteen ja tutkimukseen Suomessa. Näyttää siltä, että kansalaisyhteiskunta-tutkimuksessa liikutaan liikaa 1960-luvun viitekehyksissä kun ihmetellään, miksi nuoret eivät osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunta on kuitenkin aika lailla muuttunut. Kun yhteiskunta muuttuu, on selvää, että myös tavat vaikuttaa ja osallistua siihen muuttuvat ja näin myös teoriat, jotka selittävät tätä, tulisi muuttua.

Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Samalla myös Helsingin Sanomat oli julkaissut mielipidekirjoitukseni: Talouskasvun tavoittelu on sokeaa politiikkaa. Iltapäivällä pidimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työpalaveria tulevista syksyn jutuista. Lisäksi tiedotimme jo aamulla itämetron suunnitelmiin liittyen: Metro katkoisi Sipoonkorven luontoyhteydet. Illalla istuin vielä Kasvu murroksessa -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Degrowth-aiheinen seminaari pidetään siis perjantaina 24.9. klo 8.30-18.00 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Seminaarin ohjelma ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.degrowthfinland.fi/

Keskiviikkona kävin juoksemassa 15 km lenkin. Olen viimeviikkojen aikana lisännyt juoksuun vähän vaihtelua. Tämä tekee juoksuharrastuksesta selvästi innostavampaa. Myös verkkosivukolumnini Tanskan ja Suomen pyöräilystä julkaistiin Luonto-Liiton sivuilla. Lisäksi lähetimme Uudemnaan ympäristönsuojelupiirin nimissä ministereille ja heidän erityisavustajille hallituksen budjettiriiheen liittyen. Muuten päivä sujui tukevasti verkkovaikuttamista koskevan selvityksen kimpussa.

Torstaina kävin aamulla juoksemasa 10 km lenkin ja pyöräilin Radio Novan haastatteluun. Keskustelimme toimittaja Pauliina Tuomolan kanssa siitä, miten kesällä tehdyt ekosynnit voi hyvittää. Tämän jälkeen sukelsin Luonto-Liiton kokousputkeen ja valmistelin mm. tulevaa hallituksen kokousta, hoitelin henkilöstöasioita sekä vastailin Aamulehden ja Kuluttaja-lehden toimittajien kysymyksiin koskien suomessa käytetyn kivihiilen alkuperää ja ydinvoimasähkön myyntiä päästöttömänä.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa 10 km lenkin ja jatkoin selvityksen tekoa verkkovaikuttamisesta. Samalla käytin päivän aikana noin seitsemän tuntia viimeisen parin päivän aikana tulleiden sähköpostiviestien läpikäyntiin. Vääjäämättä mieleeni nousi kysymys, kuinka omaa sähköpostin käyttöä voisi tehostaa. Pitäisikö ottaa käyttöön sähköpostiton perjantai tai lyhentää omia sähköpostejaan viiden lauseen mittaisiksi? Vai olisiko ratkaisu sittenkin tehdä vähän vähemmän asiaoita, delegoida niitä muille tai palkata erityisavustaja?

Viikonloppuna otin rennosti. Kävin pari kertaa juoksemassa. Lauantaina siivosimme, valmistimme makaronilaatikkoa ja leivoimme sämpylöitä. Keskutelimme tulevista kuvioista ja teimme iltakävelyn olympiastadionille, jossa samalla saimme nauttia U2:n keikasta. Sunnuntaina vietin hiukan aikaa Kuuran, Jukan ja Elinan kanssa sekä valmistelin tulevan viikon esitystä ja tein kirjoitustöitä.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 79 km) ja pyöräilin 46 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 64 tuntia.

Tulevan viikon aikana jatkan selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta, istun ilmasto.org:n viestintätyöpajassa, vedän Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta, olen esittelemässä asioita Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa sekä puhun kansalaislobbauksesta Polttava Kysymys -kampanjan koulutustilaisuudessa.


Posted in Aktivismi, Arki, Elämä, Luonto-Liitto, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , | Leave a comment

Maailman ylikulutuspäivä 21.8.2010

Lähde: Global Footprint Network

Ihmiset kuluttivat lauantaina 21.8. loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Tämän olisi pitänyt riittää koko vuodeksi. Tästä päivästä lähtien elämme kuitenkin yli varojemme. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan. Otamme velkaa tulevilta sukupolvilta. Huolestuttavaa on, että viime vuodesta maailman ylikulutuspäivä aikaistui kuukaudella. Asiasta tiedotti ympäristöministeriö.

Tätä vauhtia ihmiskunta tarvitsee vuonna 2020 noin 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeensa ja ekosysteemien hiilen sidontakyvyn. Valitettavasti meillä on vain yksi maapallo. Kaikki tämä tapahtuu siitä huolimatta, että onnellisen elämän tavoittelu tukee kestävää luonnonvarojen käyttöä. Jokin on siis pahasi pielessä.

Materiaalin sijaan kannattaa hankkia elämyksiä. Tutkimusten mukaan elämykset tekevät ihmiset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä onnellisemmiksi kuin tavaroiden ostaminen. Elämykset edistävät myös sitä, että vietämme enemmän aikaa muiden kanssa. Tavarat taas helposti vain herättävät muissa kateutta ja aiheuttavat ylimääräistä vaivaa. Chaplinin ja John (2007) tekemien tutkimusten mukaan materialismi juontaa juurensa lapsuudesta ja siinä on kyse heikosta itsetunnosta (Growing up in a Material World, Journal of Consumer Research). Siitä voi kuitenkin hyvin opetella eroon.


Posted in Kestävä kehitys, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka, kulutus | Tagged , | 1 Comment

Hallituksen budjettiriihi: Hyvää ja parannettavaa

Kuva: Valtioneuvosto

Hallitus esitteli eilen torstaina (19.8.) vuoden 2011 talousarvioesityksensä. Esityksessä on monia hyviä avauksia ja vielä useampia asioita, joita voi tulevassa eduskuntakäsittelyssä parantaa.

Hyviä asioita ovat ilman muuta (1) energiaverojen ja (2) kehitysyhteistyömäärärahojen korotukset, (3) Seinäjoki-Oulu raideyhteyden perusparannus, (4) makeisvero sekä (5) määrärahojen osoittaminen uusiutuviin energialähteisiin. On myös ilahduttavaa, että jäteveroa korotetaan ja ympäristöministeriö sai ministeri Paula Lehtomäen johdolla lisättyä Itämeren suojeluun 3 miljoonaa euroa.

Parannettavaa eduskunnalla on kuitenkin sitäkin enemmän. Tässä TOP 5 listaus:

1. Turpeen verotus kohdalleen. Turpeen verotus tulisi kymmenkertaistaa 19 euroon megawattitunnilta nyt ehdotetun 1,9 euron sijaan. Turpeen erikoiskohtelu muihin fossiilisiin polttoaineihin verrattuna heikentää puun energiakäytön kasvumahdollisuuksia, johtaa valtiolle kalliiseen tukipolitiikkaan ja hidastaa investointeja puhtaaseen energiantuotantoon.

2. Bensiiniveron korotus. Näin voitaisiin tukea ilmastotavoitteita sekä joukkoliikenteen kehittämistä (kuten suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki) ja ratainvestointeja.

3. Liikenneinvestoinnit. Kohtuuttoman suuri osa liikenneinvestoinneista laitetaan yksityisautoilun edistämiseen. Haminan, Seinäjoen ja Vaasan ohikulkuteitä ei tarvita. Yksityisteiden ja lentokenttien ylläpitoon osoitetut turhat miljoonat tulee ottaa pois.

4. Etelä-Suomen metsiensuojelu. Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahoitusvaje tulee korjata. Valtioneuvoston päätöksen mukainen tarve on 70 miljoonaa euroa. Nyt esityksessä on vain 29 miljoonaa. Lisäksi Sipoonkorven kansallispuiston perustamista varten tulee lisätä budjettiin 0,5 miljoonaa euroa.

5. Työurien pidentäminen alkupäästä. Jos työuria halutaan todella pidentää alkupäästä, voisi sen opiskelijoiden kurjistamisen sijaan aloittaa lakkauttamalla miesten asevelvollisuus. Näin säästyisi aikaa ja rahaa paljon tärkeämpiin asioihin.


Posted in Talous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagged , , , , , , , , | 1 Comment

Vaihtelua juoksuharrastukseen

Aiemmin kävin juoksemassa tasaisia 50-60 min/10 km lenkkejä keskimäärin noin 4-5 kertaa viikossa. Esimerkiksi vuoden 2009 aikana juoksukilometreja kertyi 1915 km. Vuoden 2010 aikana juoksukilometrejä on kertynyt tähän mennessä 1325 km.

Kannattaisi kuitenkin juosta hiukan vaihtelevammin. Tämä käsitys on vain vahvistunut, kun olen viime aikoina lukenut Juoksija-lehteä. Juoksija-lehti tarjoaa verkossa tilaajilleen erinomaisen valmennusohjelman. Päätin kokeilla nettivalmentajaa.

Räätälöity juoksuohjelmani näyttää nyt esimerkiksi tällä viikolla tältä:

Maanantai: Tasavauhtinen pitkä (5:10-5:50min/km), 140 min, sykealue, 132-157
Keskiviikko: Vauhtileikki 60 min (3 min kovaa/2min rennosti) + verryttelyjuoksua 10 min ennen ja jälkeen, 80 min, sykealue 147-182
Torstai: Kevyt (5:10-5:50min/km) + hyvä venyttely, 45 min, sykealue 127-147
Perjantai: Kevyt (5:10-5:50min/km), 50 min, sykealue 132-157
Lauantai: Kova 30min (4:00-5:00min/km) + verryttelyjuoksua 15 min ennen ja jälkeen, 60 min sykealue 162-177
Sunnuntai: Kevyt 30 min + 45 min lihaskuntoharjoittelu, sykealue 132-152.

Eli vaihtelua on tullut kummasti. Tällä ohjelmalla (harjoituskertoja keskimäärin 5 per vko) pitäisi pystyä juoksemaan esimerkiksi maraton aikaan 3:15-3:45. Tosin itselläni maraton aikojen sijaan tavoitteena on hyvä olo ja jaksaminen.

Miksi sitten ylipäätään kannattaa käydä juoksemassa? Selitys on yksinkertainen. Liikunta lisää tyytyväisyyttä ja tuo lisää terveitä elinvuosia. Onnellisuustutkimuksissa (ks. esim. Lyubomirsky) yhteinen piirre erittäin onnellisille ihmisille on se, että he harrastavat liikuntaa viikottain tai jopa päivittäin. Kun on fyysisesti hyvässä kunnossa, jaksaa paremmin myös henkistä rasitusta.

Kaikille juoksu ei tietenkään sovi. Silloin kannattaa harrastaa jotain muuta kuntoilua. Alexander Stubb kirjoittaa Juoksija-lehdessä (6/2010) osuvasti: ”Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään.”


Posted in Arki, Elämä | Tagged , , , , | 1 Comment

Viikkopäiväkirja 32 (9.8.-15.8.2010)

Maanantaina palasin lomien ja muiden puuhien jälkeen hetkellisesti töihin Luonto-Liiton toimistolle. Ohjelmassa oli kesäkuulumisten vaihtoa, toimiston muuttopuuhia ja sisustussuunnitelman läpikäyntiä, toimistokokous sekä hallituksen tulevan kokouksen kokousvalmisteluja. Samalla jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamiseen liittyen.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa 15 km reippaan lenkin, johon kuului alussa ja lopussa 2 km verryttelyjuoksua ja välissä 50 minuutin reipas 11 km. Aikaisempien 10 km lenkkien sijaan olen päättänyt ottaa käyttöön Juoksija-lehden verkosta löytyvän juoksuvalmennusohjelman. Näin lenkkeilyyn tulee hiukan vaihtelua. Muuten päivä sujui Luonto-Liiton toimistollä päälliköiden viisikko-kokouksessa, uuden susikampanjavastaavan kanssa lounastaessa ja Älä osta mitään –päivää suunnitellessa. Illalla jatkoin verkkovaikutamista koskevan selvityksen tekemistä sekä kirjoittelin hyvejohtajuudesta. Välillä kävin leikkimässä Kuuran ja Elinan kanssa pihalla hiekkalaatikolla.

Keskiviikkona vietin aamupäivän Turussa Aurinkotehtaalla. Kävimme Tom Henrikssonin kanssa keskustelemassa Ville-Veikko Hirvelän kanssa ekologisen elämäntavan valinnoista sekä siitä, kuinka pitkälle näissä valinnoissa on tarpeen mennä. Kirjoittelin aiheesta myös blogiini: Ville-Veikko Hirvelä: Kulutuskarkuri, jolla on varaa olla ilman. Iltapäivän ja illan tein selvitystä verkkovaikuttamiseen liittyen. Kirjoitukseni ”Äänestysikäraja 16 vuoteen ja demokratiaoppiminen” julkaistiin Nuorisotutkimuksen verkkokanavalla. Väitän, että äänestysikärajan laskeminen olisi tehokkain tapa lisätä demokratiakasvatusta ja -oppimista kouluissa.

Torstaina kävin aamulla juoksemassa ja jatkoin verkkovaikuttamista koskevan selvityksen tekemistä. Päivällä vaadimme Luonto-Liitosta maa- ja metsätalousministeriötä jäädyttämään sudentappoluvat kokonaisuudessaan vuonna 2010–2011. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja sen suurimpana uhkana on hallitsematon salametsästys. Tästäkin huolimatta maa- ja metsätalousministeriö on antanut elokuussa voimaan astuneessa määräyksessään mahdollisuuden yhteensä 22 suden tappamiselle. Lue lisää täältä: Uhanalainen susi kärsii salametsästyksestä – ministeriö myöntää lisää tappolupia

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin pääministeri Mari Kivinemen kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Osa Suomen yhteiskunnallisesta eliitistä elää vahvassa kasvu-uskossa. Asiaa voi verrata filosofi Kierkegaardin uskon hyppyyn. Ei ole muuta kuin usko, hyppy ja epävarmuus. Ei suunnitelmaa siitä, jos talous ei kasvakaan. Kirjoittelin seminaarin annista tänne: Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn. Iltapäivällä jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Illalla siivosin. Kun ympärillä oleva tila on järjestyksessä, pystyy ajattelemaan ja keskittymään selkeämmin ja paremmin.

Viikonloppuna pyöräilimme Kirkkonummelle Kylmälään ja takaisin Alen ja Peggyn luokse mökkeilemään. Tarjollla oli herkullista intialaista vegaaniruokaa ja hyviä keskusteluja yön pikkutunneille asti. Lisäksi kirjoittelin ilmastonmuutosta käsittelevän artikkelin sekä yhden mielipidekirjoituksen ja kolumin talouskasvupakosta.

Viikon aikana kävin juoksemassa 3 kertaa  (yhteensä 35 km) ja pyöräilin 116 km sekä tein 2 kertaa lihaskuntoharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 65 tuntia.

Tulevan viikon aikana verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön tekeminen jatkuu, olen tapaamassa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa Sitran edustajia liittyen kansalaisyhteiskuntatutkimukseen, edistän Kasvu murroksessa -hanketta ja hoitelen joitakin Luonto-Liiton juttuja.


Posted in Arki, Elämä, Luonto-Liitto, Talous, Toiminta, Yhteiskunta | Tagged , , , | Leave a comment