Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille vuodesta 2018!

Vuosi 2018 oli monin paikoin synkkä. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus häiritsevät arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n raportti on saavuttanut ennennäkemättömän paljon huomiota. Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg ryhtyi koululakkoon paremman ilmastopolitiikan puolesta ja nousi kansainväliseksi supertähdeksi viimeistään Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa. Myös Suomessa järjestettiin historiallisen suuri ilmastomarssi, puolueet ovat sopineet tiukemmista ilmastotavoitteista ja Sitran elämäntapatestiä on tehty ennennäkemättömän paljon.

Lisäksi ihmisten halu tehdä hyvää Suomessa on lisääntynyt. Teetimme Kansalaisareenassa tutkimuksen, jonka mukaan 42% suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana (vuonna 2015 vastaava luku oli 33%) ja puolet viimeisen vuoden aikana. Varsinkin nuorten tekemä vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt merkittävästi.

Omalta osalta vuosi 2018 toi mukanaan paljon uutta.

Tämä oli ensimmäinen kokonainen vuosi Kansalaisareenan toiminnanjohtajana. Jäsenmäärämme kasvoi kolmanneksella, sain vietyä läpi järjestön strategiaprosessin, , teimme aktiivista vaikuttamistyötä (esim. rahankeräyslaki, aktiivimalli ja kokoontumislaki) ja loimme uusia yhteistyökumppanuuksia.

Kuntapolitiikassa Helsingissä saavutimme huikean paljon. Kaupungissa hyväksyttiin uusi ilmasto-ohjelma ja 147 toimenpidettä päästöjen vähentämiseksi, saimme lisää rahaa luonnonsuojeluun, yli 1000 uutta päiväkotipaikkaa, lisää sosiaali- ja terveyspalveluita, koululaisten aamupäivätoiminnan. Edistimme maksutonta toista astetta – kaupungissa avattiin Oodi ja Amos Rex. Ekaluokkalaiset aloittivat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun. Päätimme investoida uusiin ratikkalinjoihin ja pyöräkaistoihin, kaupunkipyöriä käytettiin ennätyksellisen paljon. Saimme kaupunkiin maksuttoman joukkoliikenteen koululaisryhmille ja maksuttoman ehkäisyn nuorille sekä palkankorotuksen lastentarhanopettajille. Iso kiitos näistä kaikille valtuutetuille, luottamushenkilöille ja viranhaltioille yli puoluerajojen.

Kuntapolitiikassa toimin valtuuston lisäksi HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajana sekä kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenenä. Muita luottamustehtäviä olivat esimerkiksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajuus ja maakuntavaltuuston varajäsenyys.

Kansalaisareenan ja Helsingin kuntapolitiikan lisäksi tein kustannussopimuksen Into Kustannuksen kanssa omaelämäkerran kirjoittamisesta. Tekstiä olen työstänyt kesästä lähtien kaiken muun toiminnan ohessa. Matka lapsuuden muistoihin ja kokemuksiin on ollut avartava.

Toimin myös HSY:n Ilmastotreenin asumiseen liittyvänä henkilökohtaisena ilmastovalmentajana sekä esiinnyin huomattavasti näkyvyyttä saaneessa Hesburgerin dokumenttivideossa, jossa kysyttiin voisiko pikaruokaketju luopua lihasta. Lisäksi olen toiminut osin omistamani ympäristökonsulttiyritys Tyrskyn hallituksessa, käynyt pitämässä useissa organisaatioissa ajanhallintavalmennuksia sekä luennoinut eri puolella Suomea tulevaisuuden kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta Suomessa.

Henkilökohtaisessa elämässä isoin muutos oli vanhemman lapsen koulun aloitus, joka toi paljon uusia asioita ja rutiineja niin lasten kuin vanhempienkin arkeen. Jatkoin myös omien tavaroideni karsimista. Kesällä minulla oli laskujeni mukaan yhteensä 415 henkilökohtaista tavaraa. Asumisen ilmastovaikutuksia yritin pienentää hankkimalla parvekkeelle aurinkopaneelin ja kaukolämpöpattereihin älytermostaatit. Henkilökohtainen hiilijaanjälkeni pysyi vähän alle kolmessa tonnissa. Loppuelämäni päästöt kompensoin hankkimalla Hiilipörssin kautta hehtaarin ennallistettavaa suota.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2018 lukuina (sulkeissa vuosi 2017):

– 35 (47) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 77 (90) puhetilaisuutta tai luentoa
– 7 (15) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 23 (28) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 8 (22) tiedotetta
– 18 (52) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 520 (578) kokousta
– 33 (33) seminaaria
– 2 (4) tempausta tai mielenosoitusta
– 65 (60) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet jäivät tänä vuonna kauas tavoitteista juoksua lukuunottamatta. Ohessa vuoden 2018 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2017):

– 1163 km (1044 km) juoksua
– 4573 km (7156 km) pyöräilyä
– 18 km (52 km) uintia
– 30 kertaa (102 kertaa) lihaskuntoharjoittelua
– 43 km (76 km) hiihtoa

Vuoden 2018 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1790,5 tuntia (vuonna 2017 yhteensä 1742,5 tuntia), kunnallispolitiikkaa 259 tuntia (497) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 157,5 tuntia (263,5). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 401 tuntia (503).

Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille. Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin
– Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010) 
– Arjen muistilista vuodelle 2012

Yksi kommentti artikkeliin ”Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin”

  1. Leo,
    Koska blogisi yhtenä teemana on ONNELLISUUS , ja kun taas tässä vuosikatsauksessa mittailet ja listaat noita saavutuksiasi , siis ” tuottavuuttasi” , niin suosittelen sinullekin luettavaksi KU:n verkkolehdessä 1.1.2019 julkaistun Siskotuulikki Toijosen jutun :
    ” ONNELLISUUS VAILLA KYTKENTÔJÂ TUOTTAVUUTEEN ON ARVOKASTA ”. Kerrassaan hyvä juttu ! Siinä on paljon juuri sitä, mitä olen yrittänyt saada ymmärretyksi.
    Siinä alan ammattilainen , ” onnellisuusprofessoriksi ” nimitetty Markku OJANEN esittää näkemyksiään mm. onnellisuuden tunteesta suhteessa suomalaisten elinoloihin.
    Tuohon edellä mainittuun tiukasti liittyen :
    vapaaehtoistyö ei koskaan korvaa työtä, josta ihminen saa varsinaisen toimeentulonsa. Julkinen palkattoman vapaaehtoistyön teettämisen ylenmääräinen ihannointi ja korostaminen, ja ilmaistyön tekemiseen kannustaminen ei mielestäni kuulu oikeudenmukaisen yhteiskunnan ideaaleihin.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa