Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?

Leo Stranius pienenäSanna Ukkola kysyi Ylen blogissa (5.2.2017) miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa.

Yhtenä esimerkkinä pakkosyötöstä Ukkola oli valinnut valtuustoaloitteeni pohjalta helsinkiläisissä päiväkodeissa käynnistyneen vegaaniruokakokeilun.

Olen itsekin ihmetellyt lapsille harjoitettua ideologista pakkosyöttöä jo pitkään.

– Miksi lapsille pakkosyötetään lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita vaikka tiedetään hyvin, että kyse on epäterveellisestä, ympäristöä kuormittavasta ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisesta ruokavaliosta?

– Miksi lapsille pakkosyötetään yksityisautoilun ideologiaa vaikka hyvin tiedetään, että autot ovat vaarallisia, saastuttavat ja meluavat sekä vievät paljon kaupunkitilaa ja ovat ympäristön kannalta kestämätön vaihtoehto niin kauan kuin autoilu perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

– Miksi lapsille pakkosyötetään sukupuolirooleja vaikka hyvin tiedetään, että se kaventaa lasten mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja lisää epätasa-arvoa yhteiskunnassamme.

– Miksi lapsille pakkosyötetään fossiilitalouden ideologiaa esimerkiksi lämmittämällä päiväkodit ja koulut fossiilisilla polttoaineilla.

Ja niin edelleen.

Lisäksi tiedoksi myös Sanna Ukkolalle. Aloitteeni pohjalta kenellekään ei Helsingin päiväkodeissa pakkosyötetä vegaaniruokaa.

Kyse on siitä, että 20 helsinkiläisessä päiväkodissa lasten on mahdollisuus saada vegaaniruokaa niin halutessaan. Ja vanhemmat sen päiväkotilapsen ruokavalion silloinkin päättävät. Ellei sitten olla päättämättä, jolloin niille lapsille pakkosyötetään sitä epäterveellistä sekä ympäristölle ja eläimille ongelmallista eläinperäistä ravintoa.

Lapset eivät elä arvotyhjiössä vaan useat meistä ovat enemmän tai vähemmän aikansa ja kulttuurinsa tuotteita.

Miksi ihmeessä lapsille siis pakkosyötetään vanhan maailman ideologiaa, kun meillä olisi kaikki edellytykset tehdä fiksuja, hyvinvointia edistäviä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja?

Onneksi maailma kuitenkin muuttuu ja tämän päivän lapsilla on ihan toiset edellytykset esimerkiksi syödä terveellisesti, ympäristöystävällisesti ja eettisesti toisin kuin monilla vanhemmilla ihmisille. Meidän kannattaa olla tukemassa näitä kestäviä valintoja pikemminkin kuin pyrkiä pakkosyöttämään omia vanhentuneita käsityksiämme.

29 kommenttia artikkeliin ”Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?”

  1. Syötetäänkö lapsille tosiaan kouluissa yksityisautoilun ideologiaa? Kamalaa! En tiennytkään! Hyvä että kerroit.

    Ainiin, ja tietystihän on fossiilisten polttoaineiden käytön ideologian pakkosyöttämistä lapsille se, että koulut lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla.

    Onneksi sinä Leo hyvin tiedät nämä asiat. Missä olisimmekaan ilman sinua!

    Vastaa
  2. Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.

    Vastaa
  3. Kyllä, kouluissa pakkosyötetään lapsille kaikenlaisia asioita, kuten useimmille täysin tarpeetonta ruotsinkieltä, veganismin ihanuutta (samalla jätetään kertomatta kuinka kallista ja hankalaa on saada tasapainoinen ravitsemus pelkästään kasvikunnan tuotteita käyttämällä) ja ns. suvaitsevaisuuden kukkasia: miten meidän tulee suvaita erästäkin uskontoa mikä kieltää suvaitsemasta meitä!

    Koululaitoksessamme olisi todellakin paljon korjattavaa.

    Vastaa
  4. Vegaani- tai kasvisruuan kalleudesta puhuvat vain ne, jotka eivät sitä syö. Vaikeaa kasvissyönti on samalle ryhmälle, ei kasvissyöjille. Kasvisruokaa pystytään tuottamaan huomattavasti edullisemmin kuin liharuokaa. Lisäksi kasvisruualla on tutkitusti mahdollista saada suuria kansantaloudellisia säästöjä – tätä ei luulisi kannattavan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ohittaa. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212863-laakari-kasvisruoasta-saastot-suomessa-verrattavissa-nykyisen-hallituksen#.WITkMI1pNjI.facebook

    Vastaa
  5. Vihreys, kasvissyönti, feminismi ja sukupuolineutraalius ovat marginaalisia ilmiöitä, niihin törmää lähinnä vaihtoehtoväen kokoontumisajoissa. Kouluopetuksessa tulee tukea hiljaisen enemmistön arvoja ja elämäntapaa.

    Vastaa
  6. Itse ajattelen, että kaikkien mielipiteitä tulisi arvostaa ja kunnioittaa! On ok olla kasvissyöjä/vegaani, mutta ihan yhtä ok on syödä liharuokia. Päiväkotikeskustelussa itseäni huolettaa se, miten lapsia tässä kohdellaan: varsinkin pienemmissä päiväkodeissa voi lasten ja perheiden välillä syntyä vertailua tyyliin: ”Noiden perheessä syödään eläimiä, kamalaa”, tai toiseen suuntaan ”miksi noi syö kasviskeittoa tänään?”

    Ja mitä fossiilisiin polttoaineisiin tulee, harva sitä lapsensa kanssa varmaan juttelee lämmityksistä, joten pakkosyöttö tuossa kohtaa on vähän ontuva ajatus.

    Ovatko vegaanisuutta kovasti korostavat ihmiset ajatelleet, että joukossamme on ihmisiä jotka jatkuvasti tuntevat huonommuutta ja pahaa mieltä siitä, että heitä arvostellaan vain siksi, että he ostavat kaupasta jauhelihaa? Moni kokee joutuneensa suorastaan syrjityksi ruokailutottumusten takia. Kaipaisin enemmän sitä, että joku sanoisi: ”olet hyvä ja riittävä juuri omalla ruokavaliollasi.”

    Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

    Vastaa
  7. Näin opettajana on huvittavaa (ja joskus raivostuttavaa) lukea mitä koulussa maallikkojen mielestä opetetaan, ei,opeteta tai jätetään opettamatta. Koska harvat näyttävät tietävän mitä koulussa oikeasti opetetaan, niin peruskoulua on hyvä syyttää,milloin mistäkin ongelmasta.

    Vastaa
  8. Nyt ei pidä sekoittaa kasvisruokailua ja veganismia. Moni vegetariaani valitsee pääsääntöisesti kasvisruokia, mutta jos joskus tekee mieli lihaa, niin sitten sitäkin voi ihan hyvällä omalla tunnolla syödä. Positiivisen kasvisruokailuun kuuluu se ettei asioista tehdä tiukkapipoisesti niin vaikeita. Veganismi taas on aivan liian usein kannattajilleen ääriaate, jossa mitään poikkeuksia ei sallita. Jos jossain aineosassa on mikroskooppinen määrä eläinkunnan edustajasta tulevaa tuotetta, niin mieluummin vaikka roskiin kuin kenenkään suuhun. Paitsi jos kyseinen tuote on alkoholia. Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Eikä veganismiin lähtökohtaisesti kuulu antaa kaikkien kukkien kukkia eli antaa muiden syödä mitä haluavat vaan lihansyöntiä pitää ihan minimissään ankarasti paheksua.

    Kasvissyönnin edistäminen on mielestäni OK ja jopa suotavaa. Vegaanisen aatemaailman ja siihen liittyvien ääriarvojen ajaminen ei.

    Se, että päiväkotien lämmittäminen ydinvoimalla on ideologian pakkosyöttöä on kyllä aikamoinen aivopieru enkä nyt ymmärrä miten se tässä yhteydessä liittyy yhtään mihinkään. Pystyt parempaan Leo!

    Vastaa
  9. Kasvisruoka on paljon ongelmallisempaa ja ympäristölle haitallisempaa kuin oikein tuotettu eläinperäinen. Eläinperäisellä ruokavaliolla ihminen kuluttaa paljon vähemmän ruokaa ja resursseja, sekä pysyy terveempänä. Aiheesta on pilvin pimein tutkimuksia, aloittaa voi googlaamassa Zero Carb.

    Vastaa
  10. ”Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.”

    Aikuiset lasten elämässä tekevät jatkuvasti arvovalintoja. Käyttääkö yksityistä autoa, fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä, haukkuuko homoja/maahanmuuttajia, tukevatko vähäosaisia, kerryttävätkö osinkoja. Ideologiat rakentuvat arvojen ympärille, ja lapset oppivat arvojansa ympäristöstään, ensisijaisesti vanhemmiltaan. Me siis jatkuvasti pakkosyötämme lapsille arvoja. Sanna Ukkola nostaa vain äläkän, kun nämä arvot eivät ole hänen kannattamiaan arvoja.

    Vastaa
  11. Hyvä Leo. Ansioluetteloni ei ole vertaisesi mutta usean lapsen äitinä haluaisin kertoa, että kaikki ei ole aina ”pakkositä tai tätä” vaan ihan kodin talouden realiteettien sanelemaa: Sitä ostetaan mihin on varaa.
    Emme koskaan myöskään tuputa sukupuolirooleja.
    Meiltä löytyy ujo poika ja villi, joka paikan kiipeilijä tyttö, voimailussa veljensä päihittävä tyttö ja maailmaa hiljakseen pohtiva poika.
    Uskon että edustamme ihan tavallista keskivertoa nykyaikaista perhettä jossa ei vanhat, edellisten sukupolvien sukupuoliroolit enää tosiaankaan ohjaa lapsia.
    Välillä ihmettelen mistä nämä ”sukupuoliroolit” keskusteluun oikein ammennetaan, ei ainakaan meiltä. Historian kirjasta?
    On totta että erikoisesti tyttöjen tulevaisuutta ohjasi modernisaation alkuaikoina ”hyviin naimisiin pääsy” ja äitiys, ja että koulutus koski lähinnä poikia mutta nythän tilanne on aivan toinen: pojista on tullut koulupudokkaita. Tytöt menestyvät opinnoissaan.
    Mistä siis moinen poru ” sukupuolirooleista”..?
    Yhteiskunnallisesti siinä on vielä toki tekemistä että tytöt myös sijoittuvat koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mutta eiköhän tämäkin ala, toivottavasti, näkymään lähitulevaisuudessa.
    Toisaalta itse myös teinipoikien vanhempana tiedän minkä määrän kannustamista ja valintoihin ohjaamista esim. polku alakoulusta yläkouluun, saati toiselle asteelle vanhemmilta vaatii..
    Näiden pohdintojen myötä toivon sinulle valoisaa kevään odotusta 🙂

    Vastaa
  12. Jäin kummasteleman myös sitä, että Ylen artikkelissa peräänkuulutettiin ismien kyseenalaistamisen perään. Paradoksaalisesti samaan aikaan yksi suurimista ja seurannaisvaikutuksiltaan haitallisimmista ismeistä jäi kukoistamaan kaiken ylle normiksi ja käytönnöksi. Lihaismi on niin voimakas ja sisällä meissä, että sitä ei edes käsitetä sellaiseksi.

    Vanhoista normeista ja suoranaisesta disinformaatiosta ulos kasvaminen ei onnistu ilman tietoa ja sivistystä. Ruoassa ei ole kyse yksin proteiineistä ja hiilihydraateista. Rualla vaikutetaan konkreettisesti moneen asiaan ottaen samalla väistämättä kantaa mm. ilmastonmuutokseen, ruokapulaan, eläinteollisuuteen ja maailman ruokapulaan oman terveyden ohella.

    Tämän vaativalta ja hankalalta kuulostavan asian voi yksinkertaisesti ja helposti ratkaista kaikille edullisesti ja voitokkaasti (poislukien eläinteollisuus) laittamalla vegaanista ruokaa. Tänä päivänä se on uskomattoman helppoa, nopeaa, monipuolista ja maistuvaa.

    Keskustelun monipuolisestamiseksi nyt olisi h-hetki ja oikea aika saada teemasarja Veganismi vs. Lihaismi teemasta vaikkapa juuri YLE:n tuottamana. Nostettaisiin teema ja asiat esille faktojen ja tutkimuksien kera. Lähdettäisiin liikkelle selkeistä ja tutkituista faktoista, ruokavalion seurauksista ja merkityksestä. Eettisyyttä unohtamatta ja sivuuttamatta saati kaunistelematta.

    PS. ”Leiffi says” Henkilökohtaisesti tiukkapipoisimmat ideologiat olen kuullut lukuisia kertoja sekasyöjien/kasvissyöjien taholta, jotka eivät suvaitse veganismia. On mielenkiintoista, kuinka sekasyöjillä on usein tarve peräänkuuluttaa ruokavalion ”myönteisyyden ja rentouden” perään, ja eritisesti kytketään ”myönteinen asenne” vain eläinperäisten aineksien syömiseen yhteyteen. Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.

    Vastaa
  13. Ymmärrykseni mukaan vanhan maailman ideologian pakkosyöttäminen on sitä, että minun tarpeen ja minun haluni ohittavat ympäristön ja eläinten oikeudet. Vanhan ideologian mukaan minun ei tarvitse vaihtaa asennetta suvaitsevammaksi tai elämäntapaan oikeudenmukaisemmaksi jos en halua. Vanha ideologia on sitä että maailman keskipiste olen minä ja että minä puolustanut viimeiseen hengenvetoon asti oikeutta ajatella vain itseäni.

    Vastaa
  14. Toivoisin, ettälapsille ja nuorille pakkosyötettäisi terveitä periaatteita, kuten rehellisyyttä ja toisten kunnioittamista. – Ja ennenkuin nipottajat aloittavat: tuottaako itsekkyys, rahanahneus ja kiusaaminen parempia ihmisiä? Ne taidot ovat nykyisin hallinnassa kaikenikäisillä.

    Vastaa
  15. Kasvissyönnistä, yksityisautoilusta ja muusta puhuttaessa hypätään helposti puolin tai toisin mustavalkoisiin kärjistyksiin. Todellisuus on näiden(kin) asioiden kohdalla loputtomien harmaan sävyjen kuvioima.

    Ei ole pakko alkaa täysvegaaniksi. Voi, ja kannattaakin vähentää lihansyöntiään. Syömme sitä yli maku- ja ravintotarpeiden ja -suositusten. Lihakastikkeesta vaihtuu puolet jauskusta helposti tofuksi, quorniksi tai seitaniksi.

    Ei ole pakko autoilla joka paikkaan. On kimppakyytejä; on juna-, metro- tai bussiaseman parkkipaikkoja, joissa vaihtaa julkiseen; väsyneet aamut voi ajaa julkisilla vaaran välttämiseksi.

    Älkää ajatelko maata pitkätukkaisten ituhippien ja pömppömahaisten makkarasieppojen taistelutantereena. Sieltä välistä löytyy terve kompromissi.

    Vastaa
  16. Lihaismi vs. veganismi says: ”Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.”

    Olen huomannut, että vegaaneille on usein käsittämättömän hankalaa ymmärtää, että kaikki eivät jatkuvasti ajattele tai käsittele ruokavalintojaan. Maailmassa on aika monta vääryyttä eikä se eläinperäinen ruoka nyt välttämättä ole se ykkösasia monelle. Jos nyt ajatellaan ristiriitaisuuksia, niin itse pidän epäekologisuutta (kuten ruoan roudaaminen maailman ääristä) suurempana ongelmana kuin lähiruokana tuotetun lihan syömistä.

    Sivuutit muuten täysin kritiikkini veganismin ehdottomuudesta rupeamalla puhumaan sekasyöjien ehdottomuudesta. Ehkä on niin, että osa sekasyöjistäkin on omalla tavallaan asenteellisia, mutta tämä on kyllä poikkeus. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan.

    Vastaa
  17. Leo, sinä turhanpäiväinen Jeesustelija. Eläinproteiinien syöminen on tieteellisestikkin todettu tärkeäksi mm. aivojen kehitykselle. Siksi on outoa että edes tarjoat lapsille vaihtoehdoksi kasvisravintoa. On jopa melko vastuutonta toimintaa. Tästä pääsenkin aasinsillalla kätevästi eteenpäin. Oletko huomannut että tietynlaiset ”ääriajattelijat” ovat fyysisesti hieman normaalista poikkeavia? Useat ”vihreän aatteen” miehet ovat pieniä, femiinisiä ja myöskin olemuksesta huokuu tietynlainen arkuus. Todennäköisesti nämä ominaisuudet ovat johtaneet varhaislapsuudessa siihen, että ei ole ollut helppoa pitää omaa neppisrataa hiekkalaatikolla. Ja käänteisesti, naispuoliset suojelupuoliset immeiset ovat hyvinkin miehekkäästi röyhkeitä, oman totuutensa puolesta taistelevia kolosseja. He ovat valmiita seisomaan totuutensa takana vaikka tietäisivät olevansa väärässäkin. Aina löytyy joku tilasto, jonka pystyy irroittamaan asiayhteydestä vain sen vuoksi, että oikeassa olemisesta tulee niin hyvä olo. No mutta, meitä on niin moneen junaan ja osa heiluttelee vielä asemallakin. Eipä mulla muuta.

    Vastaa
  18. Maailma muuttuu pieni teko kerrallaan. Keskitetään voimat asialliseen keskusteluun, toisen kunnioittamiseen ja kanssaeläjien hyvinvoinnista huolehtmiseen. Kasvatetaan lapsia välittämisen ja hyväksynnän ilmapiirissä, opetellaan keskustelemaan ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä. Näytetään asiallista mallia lapsille ja nuorille.

    Kasvisruoan tarjonnan lisääminen koulussa ei ole teko, joka millään tavalla uhkaisi tai loukkaisi kenenkään elämänkatsomusta. Yhdessä eteenpäin!

    Vastaa
  19. ”Leiffi”, dissaavista ja arvostelevista kommenteistasi jokainen voi päätellä enemmän sinusta, asenteistasi ja ajatusmaailmastasi, kuin vegaaneista tai uskovista, joita kumpaakin ruodit antaumuksella.

    Kirjoitit kuinka: ”Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan”

    Huomaat varmaan itsekin, että kuka saarnaa ja millä kiihkolla ; )

    Vegaanit samoin kuin sekasyöjätkin miettivät jokapäiväisiä ruokavalintojaan varmasti ihan yhtä vähän tai paljon. Kumpikin kuitenkin teemme tietoisia valintoja kaupassa. Ostovalintamme kertovat mm. makutottumuksistamme, arvomaailmastamme ja ekologisesta tietoisuudestamme.

    On totta, että maailmassa on monta ”vääryyttä”, kuten toteat. Näistä globaalistikin yhä suurempia ovat mm. ilmastonmuutos, maailman ruokapula, makeiden vesien vähentyminen ja eläinten kärsimykset elintarviketeollisuuden vuoksi. Myös ilmastopakolaisuus kytkeytyy samaan ongelmaan ilmastonmuutoksen myötä. Näitä kaikkia yhdistää valitettavasti yksi ja sama asia, eli eläinteollisuus.

    Kun näin monet ongelmat liittyvät pelkästään eläinperäiseen ruokatuotantoon, (joka on fakta, ei minun mielipiteeni ) ja kun tiedetään, että ihmiset pärjäävät vallan mainiosti kasvisperäisellä ruoalla, niin jokainen söisi kasvisruokaa, jos ei olisi kasvatettu sekasyöjäksi. Kuten jo edellä sanoin, niin ruokailutottumukset opitaan ja opetetaan.

    PS. Viittaat WWF:n artikkeliin sekä ruan kuljetuskustannuksiin, missä olet kyllä väärässä. WWF:n artikkelissa todetaan ihan selkeästi:
    – ”Ympäristön kannalta selvästi merkittävin teko on korvata osa lihasta KASVIKSILLA” ja ”Kuljetuksen osuus ruoan ympäristövaikutuksesta on pieni, joten myös ulkomailta tuodut kasvikset ovat lähes poikkeuksetta ympäristön kannalta parempi valinta eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna”.

    Kannattaa lukea tämä mainio opas vielä uudemman kerran. Ohessa linkki uunituoreeseen WWF:n lihaoppaaseen. https://wwf.fi/lihaopas/

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami