Rakkauden metsä Helsinkiin

PuuEri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?

Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.

Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.

Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?

EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.

***

Valtuustoaloite Rakkauden metsän perustamiseksi Helsinkiin (luonnos)

Eri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Olisi upeaa, jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi myös istuttamalla puun.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuuden osoittaa viheralue rakkauden metsälle.

Helsingissä 8.6.2016

Leo Stranius (Vihreät)

***

6 kommenttia artikkeliin ”Rakkauden metsä Helsinkiin”

  1. Kiitos Leo Stranius!
    Toivottavasti asia etenee! Tämä on Suomen matkailulle tärkeä hanke ja osoittaa oikeanlaista matkailun kehittämistä ( luonto, vastuullisuus, houkutus palata takaisin).
    Hienoa, että tartuit tähän ja toimit reilusti!
    Anu Nylund

  2. Kiitos Anu! Valtuustoaloitteen allekirjoitti tänään 33 kaupunginvaltuutettua lähes kaikista valtuustoryhmistä! Seuraavaksi aloite lähtee lausunnolle eri lautakuntiin ja päätyy sieltä sitten aikanaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

  3. Rakkauden metsä on hyvä ajatus, kunhan toiminta on riittävän vapaa- ja monimuotoista. Hautausmaata muistuttava puupelto ei varmaan kiinnostaisi.

    Tai ehkä kaupunki voisi viestittää, ettei ole niin nuukaa, vaikka sen metsiin ilmestyisi yksittäisiä taimia. Istutin viime kesänä rakkaani syntymäpäivänä pikku kuusen Kumpulantaipaleelle lähelle paikkaa, jossa olemme tavanneet. Rakkauden puu menetti latvansa talven koettelemuksissa, mutta nyt se on taas alkanut puskea kerkeästi kerkkää!

  4. Leo, saarnaat rakkauden sanomaa. Otat aina mallia muualta maailmalta, kaikesta mikä on ajankohtaista muotia. Rakkauden saarnaaminen on tietysti soveliaampaa kuin vihapuheet.Ja metsän istuttaminen on tietenkin suotava asia.
    Kuitenkaan helsinkiläiset eivät elä vain pelkästä rakkaudesta ! Eikö helsinkiläisillä ole todellakaan mitään vakavampaa huolenaihetta, kuin rakkauden metsän puuttuminen maisemasta ? Eikö heillä ole huolta toimeentulostaan ja elinoloistaan, kelvollisen elinympäristön tuhoutumisesta ? Eikö Vihreiden kaupunginvaltuutettu voisi tehdä enemmän aloitteita kaikkien kaupunkilaisten elinolojen parantamiseksi ? Ettei vaikkapa Helsingin kaupungin toimesta heitetä asunnottomia ihmisiä talvipakkaseen majoitustilojen puuttuessa tai niiden ollessa kiellettyjä joiltakin ihmisryhmiltä ….Tai etteivät Helsingin leipäjonot kasvaisi vuosi vuodelta pitemmiksi köyhyyden ja asunnottomuuden takia….jne.jne. kaupunkilaisia vaivaavan ahdingon poistamiseksi päiväjärjestyksestä.

    Noudatat ihanteesi Mahatma Gandhin periaatteita, Levität hänen kasvissyöjä ideologiaansa ja rakkauden sanomaansa. Uskot ehkä niiden soveltuvan nykyaikaan suoraan omaksuttuina ?
    Mutta Mahatma Gandhi ei elänyt Suomessa, eikä edes nykyisenkaltaisen ryöstokapitalismin aikakaudella. Hänellä oli hyviä ideoita, mutta niitä saattaa olla hyvin hankala toteuttaa nykyoloissa. Maailma on paljon muuttunut Gandhin ajoista. Nykyään politiikan teko ei voi perustua pelkän rakkauden ja suvaitsevaisuuden saarnaamiseen ,naiviuteen ja herkkäuskoisuuteen. Sillä tavalla ei menesty politiikassa,

  5. Onni Tonkija:
    Tervehdys taas pitkästä aikaa Ranskasta!Meillä on tullut nyt voimaan se laki, joka pakottaa suuret kaupat lahjoittamaan hyväntekeväisyysjärjestöille ruokaylijäämän , tai jos se ei kelpaa ihmisten ravinnoksi niin laittamaan sen eläinten ruuaksi tai kompostiin. Enää eivät kaupat saa heittää ruokaa roskiksiin.
    Miten tonkiminen edistyy , onko se yleistynyt siellä Suomessa?

    Ihmisten keskinäisestä rakkaudesta puheenollen hautausmaata muistuttava puupelto ei todellakaan ole hauska ajatus,
    Olen jo pitkään istuttanut mailleni lehti-tai havupuun jokaisen poismenneen koirani ja kissani muistoksi. Eläinten hautausmaalla kasvaa mm.Suomesta tuotu rauduskoivu! Sekin menetti viime talvena latvansa, mutta pinnistää ja jatkaa nyt kasvuaan.
    Puita voi istuttaa sopiville paikoille…ennenkaikkea raukkaudesta luontoon.

  6. Rakkauden metsän voisi aloittaa esim hylkäämällä Keskuspuiston typistämisen yleiskaavaehdotuksessa. Katsotaanpa, miten vihreät äänestävät, onko siellä luonnon ystäviä vai hallinnollisten lehmänkauppojen tekijöitä!

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa