Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun

Leo Stranius ja Kati Pulli kansalaisaloiteTorstaina 25.4.2013 tehtiin demokratian ja eläinsuojelun historiaa, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi oli eduskunnan lähetekeskustelussa.

Seurasin keskustelua tiiviisti ja kommentoin sitä YLEn uutisille suorassa lähetyksessä. Myös Kati Pulli ehti kommentoimaan keskustelua osuvasti eilen illalla tiedotteessa.

Hienoa, että lähes kaikkien mielestä kansalaisaloite vaatii asianmukaisen käsittelyn.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä totesi, että maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan kansalaisaloitteen ”asiallisesti, laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn”.

Tämä antaisi olettaa, että aloitteesta tehdään valiokuntamietintö ja se päätyy lopulta eduskunnan äänestettäväksi.

Ohessa on yhdeksän huomiota eduskunnassa käytyyn keskusteluun ja esille tulleisiin kysymyksiin. Toivottavasti tämä antaa eväitä kansanedustajille ja lukijoille käsitellä asiaa.

1. Eikö turkistarhaus ole laillinen elinkeino?

Kyllä. Koska villieläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta, tulisi se nimenomaan kieltää. Se mikä on tällä hetkellä laillista, ei ole sitä välttämättä huomenna. Juuri näin on aikanaan toimittu esimerkiksi lapsi- ja orjatyövoiman käytön suhteen. Mikäli lainsäädäntö ja/tai yhteiskunta olisi valmis, ei eduskuntaakaan (lainsäätäjää) tarvittaisi.

Esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeet on kielletty koko EU:ssa, koska yhteiskuntamme pitää niitä moraalisesti kestämättöminä. Myös koirien ja kissojen tarhaus on EU:ssa kielletty. Moni maa on samasta syystä jo nyt kieltänyt myös turkistarhauksen.  Muoti ei oikeuta eläimen huonoon kohteluun. Haitan aiheuttaminen eläimille ihmisen ”kauneuden” vuoksi on väärin. Se, että joku asia on laillista, ei tee siitä eettisesti kestävää.

2. Mikä ero turkistarhauksella on muihin maatalouselinkeinoihin? Miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää?

Turkiseläimet ovat villieläimiä, joiden reviiri on kilometrien mittainen. Alle neliömetrin mittaisessa häkissä villieläimellä ei ole mahdollisuus eläinsuojelulainsäädännössäkin viitattuun lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkikset ovat turhakkeita, joita nyky-yhteiskunnassa ei enää tarvita.

Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman tuoreen mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia.

3. Kuinka paljon turkistarhaus työllistää?

Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT ) laskelmien mukaan (23.4.2013) alan työllistävä vaikutus on alle 4300 henkilötyövuotta. Tähän lukuun on sisällytetty yrittäjät, tarhojen, rehukeskusten ja huutokauppayhtiön henkilökunta sekä muu tuotantopanosten ja palveluiden synnyttämä työllisyys. Tämän lisäksi on esitetty arvioita (esim. MTT ja turkisalan omat arviot), joiden mukaan turkistarhaus työllistää 700 henkilötyövuodesta aina 17 500 työntekijään asti joko suoraan tai välillisesti.

4. Mistä työ ja toimeentulo niille, jotka turkistarhakiellon myötä menettäisivät elinkeinonsa?

Suomen tuhannesta turkistarhasta lähes kaikki (noin 97 %) sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.

Esimerkiksi Hollannissa turkistarhauksen kiellolla on kymmenen vuoden siirtymäaika. Huomattava osa turkistarhojen työntekijöistä jää eläkkeelle siirtymäajan puitteissa ja lopuille on mahdollista löytää onneksi muita töitä. Valtio voi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia tarhaajille. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.

Jyrki Kataisen hallitus on joka tapauksessa sitoutunut selvittämään muita työllistämismahdollisuuksia seuraavalla hallitusohjelman kirjauksella: ”Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia.”

5. Eikö turkistarhaus tuota vientituloja?

Kyllä tuottaa. Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain kuitenkin paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.

Kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa. Maaliskuussa 2013 turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa 2012 minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti.

6. Siirtyykö turkistarhaus Kiinaan, jos Suomi kieltää alan?

Suomalainen turkisala on edistänyt turkistarhausta myös Kiinassa, jonne Suomesta on säännöllisesti kuljetettu siitoseläimiä turkistuotannollisiin tarkoituksiin.  Suomalainen turkisala toimii jatkuvasti Kiinassa muotialalla turkisten kysynnän kasvattamiseksi ja edistää siten olemassaolollaan osaltaan myös Kiinan turkistarhauksen kasvamista.

Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa, vähentäisi se turkiseläinten käyttöä Kiinassa ja maailmanlaajuisesti sekä antaisi viestin siitä, että turkistarhaus ei ole hyväksyttävää.

7. Eivätkö suomalaiset turkistarhat ole sertifioituja?

Suomalainen turkisala aloitti turkistilojen sertifioinnit vuonna 2005. Sertifiointiin liittyvässä tarkastuksessa käydään läpi tietyt tuotantokriteerit, jotka eläinten hyvinvoinnin osalta tarkoittavat pääosin eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten täyttymistä sekä pieniä muita parannuksia, kuten eläinten rokotuksiin liittyviä vaatimuksia.

Sertifiointi ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia merkittävästi suuremmissa määrin kuin mitä voimassa oleva lainsäädäntö vaatii. Suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla noudatetaan huomattavasti löysempiä säännöksiä kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden turkistiloilla. Lisäksi on huomattava, että suomalaiset tilat eivät täytä edes Euroopan turkistuottajien suosituksia turkiseläinten pidolle.

8. Eikö eläimen kaunis turkki takaa, että eläin voi hyvin?

Eläimen kaunis turkki ei takaa eläimen hyvinvointia. Kiiltävä turkki on jalostuksen tulosta. Jo vuonna 2001 Euroopan komission tieteellinen komitea julkaisi raportin, jossa kuvattiin merkittäviä turkistarhauksen eläimille aiheuttavia hyvinvointiongelmia. Tämän raportin jälkeen kehitys alan kieltämiseksi eri puolilla Eurooppaa kiihtyi.

Suomessa eläinten pitovaatimukset eivät ole näistä ajoista juuri muuttuneet. Viime vuosina myös Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläimillä on käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa turkistarhoilla. Heikosta hyvinvoinnin tasosta kertoo se, että turkiseläimillä esiintyy epänormaalia käyttäytymistä, kuten stereotyyppistä liikehdintää sekä turkin, hännän ja raajojen purentaa.

9. Onko turkis ympäristöystävällinen?

Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa yli miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Kuluttaja-asiamies on kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia.

***

Lue myös tämä koskien lähetekeskustelua: Tiedote: Turkistarhauksen eettiset ongelmat tunnustetaan myös eduskunnassa.

Jäikö joku kysymys vielä askarruttamaan mieltäsi? Vastaan mielelläni!

Yksi kommentti artikkeliin ”Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun”

Kommentointi on suljettu.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa