Viisi vinkkiä talvipyöräilyyn

Pyöräilyä-HelsingissäTänään (24.11.2015) oli ensimmäinen päivä kun pyörätiet olivat Helsingissä jäässä.

Monilla pyöräkausi päättyy jo aikaisin syksyllä. Ei ole kuitenkaan ei ole kuitenkaan mitään hyvää syytä olla jatkamatta pyöräilyä läpi talven.

Onhan pyöräily kaikkein ekologisin, terveellisin ja tehokkain tapa liikkua paikasta toiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Tästä lähtee myös Pyöräliiton erinomainen Pyöräilytalvi-kampanja.

Olen aiemmin kirjoittanut talvipyöräilystä tänne:
Talvipyöräily ei ole extreme-urheilua: Viisi vinkkiä tulevaan talveen

Ohessa vinkit talvipyöräilyyn uuden kauden aluksi uudestaan:

1. Vaihda nastarenkaat. Nastarenkaan hidastavat vauhtia asvaltilla, mutta antavat jäällä ja lumella ajovarmuutta, pitoa ja ehkäisevät kaatumisia. Pitoa voi lisätä myös laskemalla renkaiden ilmanpainetta. Sepelin aiheuttamia rengasrikkoja kannattaa välttää hankkimalla kunnon pistosuojatut renkaat. Itse olen vaihtanut nastarenkaat yleensä siinä vaiheessa kun ilmat ovat useimmiten pakkasen puolella ja maassa on pysyvä jää/lumikerros – käytännössä joskus marraskuun loppupuolella.

2. Muista valaistus. Talvella on pimeää. Hyvä etu- ja takavalo sekä heijastimet vaatteissa ovat aivan välttämättömät. Muista, että etuvalon kuuluu olla valkoinen ja takavalon punainen. Tärkeintä on, että sinut nähdään kunnolla. Oheisessa kirjoituksessani on tarkemmin aiheesta: Viisi vinkkiä pimeällä pyöräilyyn.

3. Pukeudu sään mukaan. Kovilla pakkasilla kaikkein haastavinta on suojata sormet ja varpaat. Itse olen käyttänyt tuplasukkia ja käsissä paksujen lapasten alla ohuita sormikkaita. Kerrospukeutuminen, tuulen pitävät kuorivaatteet ja hengittävät alusvaatteet auttavat kummasti. Itse olen käyttänyt farkkujen päällä sateen pitäviä kuorihousuja. Kuorihousut ovat siitä mukavat, että ne on helppo vetää päälle ja ottaa pois. Näin pikkupakkasilla ei tarvitse pitää sisällä hiostavia pitkiä kalsareita. Kypärän alle tuleva urheilupipo tai ”kommandomyssy” ja kunnon kaulaliina ovat myös välttämättömiä varusteita talvipyöräilyssä.

4. Seuraa pyöräsi käyttäytymistä. Sohjoisella kelillä jarrujen ja lokareiden väliin saattaa mennä lunta ja kovilla pakkasilla vaihteet tai jarrut eivät välttämättä toimi oikein. Itselläni talvipyöränä on ollut Nishiki RH80, jossa on nestelevyjarrut ja Shimanon Deoren vaihtajat. Pyörä, vaihteet ja jarrut ovat toimineet hyvin säällä kuin säällä. Talvisin pyörä kannattaa säilyttää sisätiloissa. Tänä talvena ajattelin kuitenkin kokeilla talvimenoa uudehkolla cyclocrossarillani.

5. Ole itsellesi armollinen. Talvipyöräily ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi pyöräillä joka ikisenä päivänä. Suurin osa talvipäivistä on mukavia. Jos kovat pakkaset, kovat lumipyryt tai auraamattomat pyörätiet tuntuvat ikäviltä, voi välillä jättää pyörän myös kotiin.

Talvipyöräilyn myötä pääsee nauttimaan myös ulkoilmasta ja hyvästä olosta. Pyöräily kohottaa mielialaa ja lisää hyvinvointia. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee ja melu vähenee.

Yksi hyvä vinkki on myös seuraava: Pyörä kannattaa huollattaa talvella. Silloin pyöräliikkeissä on todella vähän huoltoruuhkaa ja ajan saa helposti.

Nautinnollisia talvipyöräilyhetkiä!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa