Viikkopäiväkirja 23 (6.-12.6.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa. Sähköpostien jälkeen pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle, jossa hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Pikaisen lounaan jälkeen siirryin eduskuntaan seuraamaan vihreän eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteistä kokousta, jossa päätettiin, että puolue ei osallistu porvarihallitusneuvotteluihin (eli niin sanottuun satavitoseen, jossa mukana olisivat kokoomus, keskusta, rkp ja kristilliset). Tämä on ympäristön kannalta mielestäni valitettavaa. Kirjoitin aiheesta blogiini: Vihreät ulos hallitusneuvotteluista – Ympäristön tappio.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Tämä oli hallitusneuvotteluiden jälkeen ensimmäinen päivä kun ehdin orientoitua jälleen kunnolla Luonto-Liiton perushommiin. Päivän mittaan kävin läpi sähköposteja, juttelin ihmisten kanssa, valmistelin tulevia esityksiä ja tulevaa hallituksen kokousta. Illalla kävimme Annukan kanssa syömässä pitkästä aikaa Ravintola Kotossa. Lyhyt juttu vähäpäästöisestä elämästäni oli julkaistu 10:10 -kampanjan sivuilla. Kaipaan todella vinkkejä siihen, miten vähennän päästöjäni (2867 kg/vuodessa) 10 prosentilla vuosittain. Help me!

Keskiviikko: Vein aamulla pyörän huoltoon ja siirryin OK-opintokeskuksen koulutustilaisuuteen luennoimaan siitä, miten kansalaisjärjestö viestii vaikuttavasti. Tilaisuudessa opin uuden käsitteen: fanamagement. Lounaan jälkeen kokoustimme Luonto-Liiton päälliköiden kanssa Hotelli Tornin kattoterassilla. Tämän jälkeen hain pyöräni huollosta ja siirryin Vasemmistonuorten kesäkauden avajaisiin Hakaniemeen. Hyvien keskusteluiden jälkeen jatkoin matkaa kasvisruokakauppa Asokaan ja edelleen kotiin, jossa pidimme Annukan kanssa palaveria kylpyhuoneremontista. Pyörän huolto maksoin töineen ja osien vaihtoineen 251,35 euroa. Summa on pieni, jos sitä vertaa autoilun kustannuksiin. Kuljen pyörällä noin 4 500 km vuodessa. Auton kilometrikorvauksia mukaillen saman matkan kulkeminen autolla maksaisi 0,46 e x 4 500 km = 2070 euroa. Tuolla summalla saisi vaikka joka vuosi uuden polkupyörän ja paljon muuta.

Torstai: Kävin aamulla juoksemassa ja kirjoittelin blogiini liikunnan tuomasta auvoisuudesta. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle valmistelin tulevia esityksiä ja kävin läpi sähköposteja. Alkuillasta osallistuin puheenjohtajiston puhelinkokoukseen tulevan hallituksen kokouksen esityslistasta. Illalla teimme Annukan kanssa kesälomasuunnitelmia. Elonkehä-lehti oli tehnyt Ekopop-kirjasta kirja-arvion.

Perjantai: Hoidin heti aamusta sähköposteja ja Luonto-Liiton hallintoasioita. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle kävin läpi järjestön tunnusluvut tulevaa hallituksen kokousta varten. Jäsenmäärä on ollut edelleen hienosti kasvussa! Lounaan lomassa säädin kesän lomamatkoja. Samalla ratkesi, että hallitusneuvottelut jatkuvat vanhalta pohjalta (kok, sdp, vas, vihr, rkp, ja kd).  Tässä valossa täytyy myöntää ja muuttaa omaa näkemystä: Vihreiltä oli oikea ratkaisu kieltäytyä keskusteluista kokoomuksen ja keskustan varaan suunnitellusta 105-porvarihallituksesta. Iltapäivällä juhlistimme työharjoittelussa olleen Anun läksiäisiä. Päivän päätteeksi istuimme Pian, Tepon, Usvan ja Kielon luona päivällisellä. Tepolta sain mukaani hänen uuden kirjansa: Kehityksen loppu.

Viikonloppu: Vietimme viikonlopun Annukan kanssa Nauvossa, Tirkkalassa ja Turussa. Kävin pari kertaa juoksemassa helteisen 12 km lenkin. Viikonlopun aikana keskustelimme, lueskelimme sekä saunoimme ja uimme meressä. Sunnuntai-iltana palasimme kotiin ja siivosimme. Aloin myös valmistautua tulevan viikon hallitusneuvotteluihin säätytalolla.

Viikko lukuina

– 8 kokousta
– 1 puhetilaisuus
– 4 blogikirjoitusta

– 53 km juoksua
– 61 km pyöräilyä

– 57 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa