Viikko ohjelma 17/2014 (20.-26.4.2015)

Rakkaudesta luontoon - Leo StraniusEduskuntavaalit ovat ohi. Ohessa vielä viisi ajatusta eduskuntavaaleista.

Vaikka oma tulos ei riittänyt läpimenoon, tuntuu hyvältä, että Vihreät otti reilun vaalivoiton niin Helsingissä kuin koko maassa. Tuntuu uskomattomalta, että noin 320 henkilöä halusi olla tavalla tai toisella auttamassa omaa vaalikampanjaa. Kiitos!

Työ paremman maailman puolesta jatkuu nyt Suomen luonnonsuojeluliitossa sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa ja ympäristölautakunnassa. Varmasti myös kaikilla muilla mahdollisilla foorumeilla, joissa olen mukana.

Tänään olin jo töissä Suomen luonnonsuojeluliitossa ja tällä viikolla on myös kaupunginvaltuuston kokous. Sama avoimuus jatkuu vaaleista riippumatta. Ohessa siis alkaneen viikon viikko-ohjelma.

Maanantai 20.4.

– Eduskuntavaalikampanjan analyysi
– Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle: Tilannekatsaus, sähköpostit ja kuluvan viikon suunnittelu

Tiistai 21.4.

– klo 10-11 SLL toimistokokous
– klo 11-12 SLL päällikkö-tiimi

Keskiviikko 22.4.

– klo 15-16 HSY Ilmastoinfon tempaus @Lasipalatsin aukio
– klo 16-18 Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän kokous
– klo 18-21 Helsingin kaupunginvaltuuston kokous

Torstaina 23.4.

– klo 10-12 SLL-touhun osastokokous
– klo 21-23 Eduskuntavaalikampanjan purkukokous

Perjantai 24.4.

– klo 10-12 Juna: Helsinki – Tampere
– klo 12-14 Luento yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta @Tampereen yliopisto
– klo 15-17.30 Juna: Tampere – Pieksämäki
– klo 17.30-21 SLL hallituksen kokous @Pieksämäki

Lauantai 25.4.

– Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston kevätkokous @Pieksämäki

Sunnuntai 26.4.

– Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston kevätkokous @Pieksämäki

* * *

Miksi viikko-ohjelma?

Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni ympäristöjärjestöjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona ja kansalaisvaikuttajana on.

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Viikko ohjelma 17/2014 (20.-26.4.2015)”

  1. Taitaa olla niin, että luonnonsuojeluliitoista on tullut cleantech-lobbareita, kun sieltä tulee enemmän puhetta teollisuuden puolesta kuin sen tuhoja vastaan. Tänään julkaistiin päätös ottaa Suomen metsät täyskäyttöön, jotta kiinalaiset saavat pyyhkiä markkinarakonsa ja paketoida vielä krääsänsä – mutta itkeekö kukaan nyt luonnon puolesta, vai juhlivatko vain tulevia kasvulukuja. Mitä se sellainen kestävä kasvu nyt on? Minkä pitäisi siinä kestää, kun luonto ei ainakaan kestä enää lisää ihmisen toiminnan kasvua. Ja mitä sitten tapahtuu jos tulee vielä toinen ja kolmas jättisellutehdas, jos nyt jo puhutaan täyskäytöstä. Hirveää tuhoa luonnolle ja ilmastolle, ja sitten saadaan kuunnella valheita hiilineutraalisuudesta ja kestävistä hakkuista.

    Kivahan se on jos vihreät ovat kasvu-uralla puolueena, mutta jos todella haluaa jotain pelastaa, niin jotain muuta kuin kasvua on alettava tarjoamaan yhteiskunnan perustaksi. Ihan samaa pitää miettiä luonnonsuojeluliitoissa. Kaikki muu on mielestäni populistista puppua, ja ihmiset tulevat sen huomaamaan kasvun jyrätessä vähitellen joka paikkaan. Ja ennen kaikkea luonto tulee katoamaan samalla. Mitä oikeasti hyödyttää enää estää pieniä hakkuita, kun yhteiskunnan rahoitus alkaa perustumaan jättimäiselle metsien liikakäytölle ja vihreätkään eivät uskalla tätä kritisoida, vaan kunhan teollisuus lisää bio-sanan, niin asia näyttää kestävältä vihreillekin.

    Noista sinun videoista herätti ihmetystä se, jossa kerroit että et vihaa ketään. Miksi et vihaa sellaisia jotka myrkyttävät sinut ja lapsesi? Miksi et vihaa sellaisia, jotka tietoisesti ajavat lajit sukupuuttoon? Jos joku löisi lastasi kadulla, niin olisitko ihan yhtä hymyissä suin kun kertoessasi siitä, että et vihaa niitä jotka työntävät lapsesi keuhkot täyteen myrkkyjä tehdessään rahaa itselleen?

  2. Ihmiselle luonnollisia tunteita ei pitäisi kokonaan tukahduttaa minkään verukkeen perusteella.Niistä voi olla hyötyä luonnonsuojelussakin.Vihan ilmaus ei välttämättä ole väkivaltaista ja tuhoavan raivokasta.Sen voi kanalisoida positiiviseksi aktiivisuudeksi..

    Jollain tavalla kansalaisia on innostettava olemaan osaaottavampia ja vaikuttamaan oman tulevaisuutensa ympäristöystävälliseksi tekemisessä. Saattaa tuntua populistiselta ajattelulta, mutta emme saisi nähdä tulevaisuutta vain kielteisenä.Tappioista ja epäonnistumisista huolimatta jokainen osaltamme voimme yrittää vaikuttaa suotuisan muutoksen saamiseksi aikaan ilmasto-ympäristö ja luonnonsuojelukysymyksissä.Tämä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ja tähänhän ekologisesti ajattelavt, Vihreät ja Leo omalla tavallaan pyrkivät, olkootpa heidän strategiassaan sitten monenmoisia epäkohtia ja virheitä.Elämän käytäntö opettaa, ja sen antamat opetukset tulisi ottaa huomioon. Tuo jatkuvan talous-ja väestökasvun suosiminen tulisi tosiaan ottaa vakavasti keskustelun ja päätösten aiheeksi luonnonsuojelussakin.

    Jotain on kuitenkin tehtävä, eikä lamautua toivottomaan tilaan mitään yrittämättömäksi.Pitäisi osata katsoa asioita optimistisesti.Jos epäonnistutaan, niin aloitetaan taas ponnistus uudestaan.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa