Tehokkain tapa auttaa

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen haastatteli minua muutama viikko sitten aiheena tehokkain toimi, jolla maailma muuttuu paremmaksi.

Tästä syntyi Vihreään lankaan (1/2017) juttu ”Tee hyvää tehokkaasti”.

Suominen lähestyi aihetta Peter Singerin efektiivisen altruismin kautta. Singer lähtee siitä, että tehokkainta auttamista on rahan antaminen. Aiheesta on kirjoittanut aiemmin blogissani myös Hilkka Pellikka.

Omasta mielestäni paras tai tehokkain tapa auttaa on se, että kokeilee mahdollisimman monia erilaisia juttuja. Koskaan ei voi lopulta tietää, mikä johtaa merkittävään muutokseen. Tästä syystä kannattaa tehdä asioita vaihtelevasti.

Toimintaa tai auttamista voi jakaa myös henkilökohtaisiin valintoihin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Henkilökohtaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi kulutustottumukset. Siinä tehokkaimmat toimet liittyvät arjen jokapäiväisiin askareihin, kuten asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Pidemmällä tähtäimellä omia arjen valintoja voi suunnata myös kouluttautumisen ja ammatinvalinnan kautta hyväntekeväisyyteen.

Henkilökohtainen vaikuttaminen on järkevää kahdesta syystä. Ensinnäkin näin voi toimia inspiroivana esimerkkinä muille ja vaikuttaa omaan sosiaaliseen elinpiiriin. Toinen hyvä puoli henkilökohtaisessa vaikuttamisessa on mielestäni se, että sitä kautta on mahdollisuus kokeilla omassa arjessa erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Itse olen toteuttanut Peter Signerin efektiivistä altruismia siten, että kotitaloutemme lahjoittaa noin 10 prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Yhtä tärkeää kuin rahan lahjoittaminen on tietysti se, mihin rahaa lahjoittaa. Viimeksi viime viikolla tarkistin kuukausilahjoituksiani ylöspäin.

Lisäksi lahjoittamista voi tehostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Päätä minkä verran voit antaa ja tee lahjoittamisesta säännöllistä, rutiininomaista toimintaa.
– Tee lahjoittamisesta julkista.

Jos kuitenkin pitäisin rahan lahjoittamista kaikkein tehokkaimpana tapana vaikuttaa, ryhtyisin esimerkiksi sijoittajaksi. Näin voisin hankkia paljon nykyistä enemmän rahaa ja laittaa sen hyväntekeväisyyteen.

Uskon kuitenkin itse, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vielä tehokkaampi tapa vaikuttaa. Sitä paitsi näin voi tehdä jotain itselle tärkeää, mielekästä ja merkityksellistä. Lopulta lait, strategiat ja erilaiset sopimukset ohjaavat esimerkiksi sitä suuntautuvatko yritysten eurot fossiilisiin polttoaineisiin vai uusiutuviin energialähteisiin. Lait ja sopimukset liikuttavat suurempia rahasummia kuin rikkaimmaltakaan liikenee lahjoitettavaksi.

Yhteiskunnallista vaikuttamista voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestöt
– Poliittinen vaikuttaminen, lainsäädäntötyö ja päätöksentekoon osallistuminen
– Suora toiminta vrt. päätöksentekoon vaikuttaminen

Itse teen näitä kaikkia. Koskaan ei voi tietää, mikä on tehokkain tapa vaikuttaa ja tehdä hyvää. Ja jonain päivänä saattaa käydä niin, että joku niistä pienistä teoista muuttaa kaiken.

Tässä vielä Riikka Suomisen Vihreään Lankaan kokoama lista toimista, joilla voi tehdä hyvää tehokkaasti:

  1. Anna rahaa
  2. Satsaa halpoihin toimiin
  3. Lahjoita keskitetysti
  4. Hanki lahjoitettavaa
  5. Perehdy järjestöihin
  6. Unohda raha, vaikuta
  7. Henkilökohtainen on vaikuttavaa
  8. Säilytä motivaatio
  9. Kokeile kaikkea
  10. Motivoidu
  11. Kimpassa on kivaa
  12. Vaihda ekosähköön
  13. Lahjoita ruumiinosiasi

Sitten vain vaikuttamaan ja auttamaan!

4 kommenttia artikkeliin ”Tehokkain tapa auttaa”

  1. Hyvä juttu! Tuo 10% tuloista lahjoittaminen mainitaan jo Raamatussa, kun siellä puhutaan kymmenyksistä 🙂

  2. Raamatulla ei ole tässä mitään tekemistä. Pahinta onkin juuri se, että Raamattu ja uskonnot sotketaan politiikkaan !
    Tästä tuoreena esimerkkinä Brasilia, jossa nyt evankelistien kauan jatkuneen lobbauksen ja uskonnollisen painostuksen ansiosta valittiin presidentiksi ( tarpeen mukaan ) evankelistiksi kääntynyt populistinen henkilö, joka kannattaa a ”järjestystä” ja sotilashallintoa ja siinä sivussa polkee vähemmistöjen ja naisten oikeuksia.
    Katsotaanpa miten korruptio saadaan nyt evankelistiojhtoisessa maassa laskuun.. Taitavat kaikenmaailman huuhaasaarnaajat vain kasvattaa rruptiota omaksi hyödykseen kansalaisten uskomusta hyväksikäyttäen.
    Tehokkain tapa auttaa on toimia ja vaikuttaa politiikan suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi siten, että ( usein kyseenalaista ) hyväntekeväisyyttä ei tarvita yhteiskunnassa, joka huolehtii kaikista jäsenistään.yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti.

  3. Aloitetaankohan tässä taas ” maailman muuttaminen ” ihan hataralta perustalta, kun pitäisi ennemminkin lähteä tuon muuttamisen tarpeen perussyiden perinpohjaisesta selvittämisestä ja niiden poiskarsimisesta ?

    Jo tuo otsikko ” Tee hyvää tehokkaasti ” ilmentää tehokkuus-eli performismipyrkimyksen keskeisyyttä kaikessa ihmisen toiminnassa. Samoin tuo jatkuva tekemisien numeroiminen. Performanssiajattelu ” paremman ” yhteiskunnan rakentamisen perustana on puolestaan jo osoittautunut hyvin haitalliseksi ja jopa tuhoavaksi etenkin itse ihmiskunnan kannalta katsoen. Performanssiajattelua kannattava ja sitä ihannoiva yhteiskunta on selvästi itsetuhoinen
    Lisäksi tässäkin näkyy lävitse yksilön ”syyllistäminen ” ja tämän vastuun painottaminen, siis yksilökeskeisyyden, individualistisen vaikuttamisen . . korostaminen. Entisten raamien konservatiivisissa puitteissa uskotaan voitavan parantaa maailmaa ihmisten ( keiden ? ) altruistisella eli ” hyvää tekevällä ja tehokkaalla ” yksilökohtaisella toiminnalla. Todellisuudessa ilmasto-ongelmaakaan ei voida ratkaista ” tehokkaalla ” yksilötasolla. Siihenkin tarvitaan kollektiivista poliittista tahtoa ja yleistä kansainvâlistä poliittista suunnanmuutosta

    Nykyisten vihertävien sukupolvien olisi hyvä muistaa, että siltojen alitse on valunut paljon vettä jo kauan ennen kuin tällaistä ” efektiivisen altruismin ” ideologiaa on edes ehdotettu maailmanparantajaksi !
    Suomen hyvinvointivaltiota ei ole suinkaan saatu rakennettua hyväntekeväisyyden ansiosta ! Se on aikoinaan rakennettu sinnikkäällä poliittisella vaikuttamisella ja hyvää tuottavilla poliittisilla päätöksillä. Eikä sen nykyistä alasajoakaan pystytä estämään minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä !
    Sanokootpa Peter Singer mitä tahansa, niin on jo selvästi todistettu, että maailmaa ei ole ennenkään kyetty muuttamaan paremmaksi minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä, eikä nykyistä maailmanmenoa kyetä muuttamaan edes ” tehokkaalla ” ( ? ) hyväntekeväisyydellä,

    Kuuliaiset kansalaiset maksavat veroja ja muita sosiaaliturvamaksuja yhteiskunnan hyvän toiminnan takaamiseksi. Päinvastoin monet Suomessa toimivat monikansalliset yritykset eivät kanna korteakaan kekoon kiertämällä kaikin keinoin maksuosuuttaan. Miksi kansalaisten pitäisi lisäksi rahoittaa yksityisiä yrityksiä, joiden todellisista vastuuajattelusta, pyrkimyksistä ja ” yhteisiin talkoisiin ” osallistumisesta ei ole mitään takuuta nykyisen ultraliberalistisen talousjärjestelmän puitteissa , jossa mm. yritysten toiminnan säännästelyä puretaan jatkuvasti ?
    Mitä tulee muutaman miljardöörin ” effektiiviseen altruismiin”, niin heidän almujen jakamisella vain kasvatetaan heidän omistamiensa yritysten kansainvälistä vaikutusvaltaa ja otetta valtioiden toiminnassa.

    Suomessakin yksilökeskeisyyden ja yleensä yksilön vastuun ja hyväntekeväisyyden korostamisesta tulisi osata siirtyä yhteiskunnallisen kollektiivisen toiminnan ja vaikutuksen korostamiseen ja vaatia perinpohjaista politiikan suunnanmuutosta.
    Lahjoitan varoja vain eläinsuojelujärjestöille, sillä eläimet eivät ole vastuussa ihmisten pahanteoista.

  4. Leo,
    Sanot antavasi taloutesi nettotuloista 10% hyväntekeväisyyteen , ja kerrot tarkistaneesi kuukausilahjoituksiasi ylöspäin.
    Oletko edes hivenen ajatellut, että tämä toteamus on tavallaan hyvin loukkaava ja epäoikeudenmukainen, koska se alentaa niitä suomalaisia, joilla ei ole varaa edes tarpeellisen jokapäiväisen elämisen hallintaan , ja joita kohtaan useimmiten tällainen ” laupeamielisyys ” kohdistuu ?
    Puhut kuin puhutkin hyvin toimeentulevan suomalaisen suulla. Läheskään kaikki kanssaeläjäsi eivät voi toteuttaa kehoitustasi toimia ” effektiivisen hyväntahtoisuuden ” mukaan.Kaikki eivät voi olla ” laupiaita samarialaisia ”. Monet eivät voi antaa yhtään siitä mitä heillä ei edes ole !

    Samoin puhut sijoittamisesta, josta saisi lisää rahaa hyväntekeväisyyteen. Nykyisin rahan sijoittamiseen liittyy usein pörssi-ja verokeinottelu, siis lisärahan tuottaminen rahan avulla. Siis maailmaa ” parannettaisiin ” hyvin kyseenalaisin keinoin …? Ja olet ehkä jo huomannut, että läheskään kaikki suomalaiset eivät pysty ” sijoittamaan ” varojaan mihinkään muuhun kuin päivittäiseen toimeentuloon, jos ne riittävät edes siihenkään.

    Tuosta ” sijoittamisesta” ja sen yhteydestä hyväntekeväisyyteen tulee heti mieleeni amerikkalainen Bill Gatesin ja Warren Buffetin ohjaama kampanja nimeltä Giving Pledge. Nämä upporikkaat henkilöt lupaavat antaa puolet varallisuudestaan hyväntekeväisyyteen.Heillä kun on siihen varaa.
    On kuitenkin muistettava, että amerikkalainen lahjoitusrahastosysteemi ( Fondation ) antaa valtavia verohelpotuksia ym.etuuksia näihin rahastoihin sijoittaville rikkaille henkilöille ,jolloin heidän toimintansa saadaan osittain näyttämään ikäänkuin oikeudenmukaiselta. Taustalla piilee silti se, että sijoittaessaan varojaan näihin lahjoitusrahastoihin nämä ” laupiaat ” hyvin toimeentulevat henkilöt eivät maksa kolikkoakaan veroja elämänsä loppuun asti ! Tällainen yritysten tuottamien varojen sijoitusmenetelmä onkin tietynlaista verokeinottelua puettuna kauniiseen ” hyväntekeväisyyden ” kaapuun.
    Näin ollen kysynkin : mihin tästä on joutunut se ” hyväntahtoisen ” rahan lahjoittajan ” hyvän olon tunne” , josta olet puhunut ? Tai oikeastaan, kenen hyödyksi tällainen hyväntahtoisuus ( effektiivi altruismi ) lopulta enimmäkseen koituu ? Ja mihin tästä on kadonnut sijoittamisen ja rahan lahjoittamisen moraalinen vastuu ?

    Onkin hyvin naivia luulla ja uskotella hyväntahtoisella hyväntekeväisyydellä olevan oikeudenmukainen maailmaa muuttava ja parantava vaikutus.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa