Tulevaisuuden järjestötoiminnan muutosvoimat

Olin perjantaina (12.11.) puhumassa STKL:n järjestöjen alueellisen toiminnan valtakunnallisilla neuvottelupäivillä tulevaisuuden järjestötoiminnan muutosvoimista. Ohessa esitykseni. Mitä ne muutosvoimat ovat? Mihin suuntaan järjestötoiminta on menossa? Onko jotain kiinnostavia heikkoja signaaleja? Stkl tulevaisuuden järjestötoiminnan muutosvoimat View more presentations from lstraniu.

Sosiaalinen media ja järjestötoiminta

Olin keskiviikkona (29.9.) puhumassa OK-opintokeskuksen Sosiaalinen media järjestötoiminnassa -seminaarissa. Omassa esityksessäni pohdin, miten yhteiskunta on muuttunut viime vuosikymmenten aikana, mitkä ovat vapaaehtoistoiminnan trendit sekä miten sosiaalinen media on vaikuttanut tai tulee vaikuttamaan järjestötoimintaan. Mitä mieltä itse olet? Ohessa lopuksi esittämäni johtopäätökset: 1. Kansalaistoiminta ei ole kriisissä. Se on muuttut. Ihmisten vaikuttamistyö ei kanavoidu pelkästään vaaleissa äänestämiseen, puoluepoliittiseen toimintaan tai kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaksi aktiivisuudeksi. Vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluksi … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 37 (13.9.-19.9.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 18 km lenkin sekä tapasin hyvien järjestöjen toiminnanjohtajia ja pääsihteereitä vapaamuotoisella aamupalalla. Muuten päivä sujui Luonto-Liiton toimistolla viikottaisen toimistokokouksen parissa ja työhyvinvointiryhmän kokouksessa. Iltapäivän päätteeksi minulla oli kunnia osallistua Ilma Massan professorikaronkkaan. Kirjoitin siitä tänne: Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Aamupäivällä annoin myös haastattelun Reutersille kaivoslaista. Muuten koko päivä hurahti Luonto-Liiton Pyöreän pöydän ensimmäisessä tapaamisessa, jossa suunnittelimme työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten … Lue lisää

Kuinka toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa tehokkaammin?

Osallistuin ilmasto.orgin jäsenjärjestöille järjestämään työpajaan, jossa pohdittiin, kuinka verkossa voi toimia tehokkaammin sekä käytiin läpi käytännön vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Työpajan vetäjänä toimi sosiaaliseen mediaan ja teknologiaan perehtynyt toimittaja ja konsultti Tanja Aitamurto. Viestintä murroksessa Media hajaantuu ja ansaintamallit muuttuvat. Verkostot ja erilaiset vaihtoehtoiset viestinnän tavat ovat nousseet perinteisen median rinnalle. Vaihtoehdosta on tullut valtavirtaa. Samaan aikaan huomiosta joudutaan kilpailemaan entistä tiukemmin. Esimerkikisi verkkosivuilla ollaan yhä lyhyemmän … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 33 (16.8.-22.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 25 km lenkin. Jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta ja kävin lounaalla Luonto-Liiton porukoiden kanssa. Iltapäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) ja Sitran yhteisessä työseminaarissa liittyen kansalaisyhteiskunnan merkityksellisyyteen ja tutkimukseen Suomessa. Näyttää siltä, että kansalaisyhteiskunta-tutkimuksessa liikutaan liikaa 1960-luvun viitekehyksissä kun ihmetellään, miksi nuoret eivät osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunta on kuitenkin aika lailla muuttunut. Kun yhteiskunta muuttuu, on selvää, että myös tavat vaikuttaa ja osallistua siihen muuttuvat ja näin myös … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 31 (2.8.-8.8.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja aloitin selvityksen tekemisen verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan kansalaistoiminnan mahdollistamisesta. Blogikirjoitukseni Kuopion asuntomessuista julkaistiin CO2-raportti.fi -verkkosivuilla. Kommentit olivat taattua Stalin- ja ilmastoskeptikkotavaraa. Aamupäivällä vastailin myös Kuluttaja-lehdelle ekoenergiasta. Oma sähkösopimus kannattaa käydä vaihtamassa täällä. Illalla vietimme Annukan syntymäpäivää. Kävimme syömässä Ravintola Kotossa, kävelimme ja uimme Seurasaaressa sekä matkustimme Linnanmäen vuoristoradalla ja päädyimme lopulta istumaan iltaa Alppilaan Samin ja Lauran seuraksi. Tiistaina tein koko päivän selvitystä verkkovaikuttamisesta … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa. Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun … Lue lisää

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!