Kuntavaalien vaalirahoitusilmoitus

Kuntavaalien vaalirahoitusilmoituksen viimeinen jättöpäivä on tänään 12.6.2017.

Itse jätin vaalirahailmoitukseni jo 7.5.2017 eli heti sen jälkeen kun viimeiset kuntavaalikampanjan laskut olivat tiedossa tai tulleet.

Ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani ja sidonnaisuuteni ilmoitin jo ennen ennakkoäänestyksen alkua 28.3.2017.

Yhteensä kuntavaalikampanjani maksoi 7411,24 euroa. Tästä yksityishenkilöiltä saatuja lahjoituksia oli 485 euroa ja puolueyhdistykseltä saatua tukea 256,47 euroa. Loput olivat omaa rahoitusta eli käytännössä kuntapolitiikan kokouspalkkioista saatuja ja säästettyjä rahoja.

Olen avannut vaalirahoitusilmoitukseen rahoitukseni myös paljon yksityiskohtaisemmin kuin laki vaatii. Olen listannut käytännössä melkein jokaisen laskun ja maksun erikseen lisätietoja kohtaan.

Ohessa vaalirahoitukseni yksityiskohtaisesti.

Lue lisää

Ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29.3.2017.

Avoimuuden nimissä ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet on hyvä julkaista jo ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Itse käytän kuntavaaleihin 2017 näillä näkymin rahaa 5 735,77 euroa.

Summa saattaa vaalipäivään mennessä vielä tarkentua, kun on lopullisesti selvillä esimerkiksi kaikki tulleet lahjoitukset.

Demokratian puolustaminen ja vaaleihin osallistuminen ei ole ihan halpaa lystiä. Sen lisäksi, että vaaleihin saa käytettyä kaiken mahdollisen aikansa, joutuu vaaleissa myös käyttämään suuria summia rahaa.

Omalta osaltani nämä ovat nyt neljännet vaalit. Yhteensä olen käyttänyt vaalikampanjointiin rahaa huimat 57 000 euroa seuraavasti:

– Eduskuntavaalit 2011: 15 000 euroa
– Kuntavaalit 2012: 9000 euroa
– Eduskuntavaalit 2015: 27 000 euroa
– Kuntavaalit 2017: 6000 euroa

Alla myös lista sidonnaisuuksistani sekä sen jälkeen tarkempi erittely näiden kuntavaalien rahoituksestani. Ennakkoilmoitus vaalirahoituksestani löytyy täältä.

Lue lisää

Vaalirahoitus ja sidonnaisuudet julki

Leo Stranius -esitekansiEduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 8.4.2015. Pidän tärkeänä, että jokainen ehdokas julkistaa vaalirahoituksensa ja sidonnaisuutensa jo ennen vaaleja.

Itse olen lisäksi tehnyt lupauksen, että lahjoitan 30 000 euroa hyväntekeväisyyteen (10 % kansanedustajan palkastani), jos tulen valituksi eduskuntaan.

Oma eduskuntavaalikampanjani tulee maksamaan noin 26 000 euroa. Suurin osa tästä on omaa rahaa (noin 20 000 euroa). Mistä tämä oma rahoitus koostuu?

Ylivoimaisesti suurin osa rahoituksestani (noin 16 000 euroa) tulee kaupunginvaltuuston kokouspalkkioista ja muista korvauksista. Käytännössä olen siis laittanut kaikki kaupunginvaltuutetun luottamustoimiin liittyvät palkkiot säästöön ja käytän ne nyt eduskuntavaalikampanjaani.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti YLEn uutisten mukaan, että olisi halukas pudottamaan palkkiotaan viidenneksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma väläytti, että myös kansanedustajat voisivat laskea palkkojaan.

Mikä olisi sitten oikeudenmukainen palkka kansanedustajille? Yksi demokratiaan perustuva lähtökohta olisi suomalaisten keskipalkka, sillä edustavathan kansanedustajat nimenomaan kansaa (vuonna 2010 suomalaisten keskipalkka oli tilastokeskuksen mukaan 3040 e/kk).

Voidaan kuitenkin epäillä, että näin pienellä palkalla kansanedustajan tehtävään ei hakeutuisi tarpeeksi päteviä henkilöitä ja korruption riski kasvaisi. Lisäksi tehtävä on vaativa, ja voi hyvin ajatella, että on perusteltua maksaa siitä myös hyvin.

Toisaalta pätevistä ehdokkaista on harvoin ollut pulaa ehkä kunnallisvaaleja lukuun ottamatta. Useimmiten ehdolle haetaan tehtävään liittyvän vallan takia – siis siksi, että halutaan vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Pienempi palkka kannustaisi ehkä myös suurempaan rotaatioon ja näin vallan laajempaan hajautumiseen.

Demokratian kannalta poliitikkojen palkkoja tärkeämpi teema olisi mielestäni keskustelu vaalirahoituksesta.

Lue lisää

Ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta kunnallisvaaleissa

Äänestäjien näkökulmasta sidonnaisuuksien ja esimerkiksi vaalirahoituksen julkistaminen olisi tärkeää jo ennen vaaleja.

Kävin viikonlopun aikana tekemässä ennakkoilmoituksen vaalirahoituksesta. Ilmoitus löytyy Puolue- ja vaalirahoitusvalvonnan sivuilta sekä tämän kirjoituksen yhteydestä.

Vaalirahoituksen lisäksi olen julkaissut ennakkoon myös kaikki mahdolliset sidonnaisuuteni.

Haastan kunnallisvaaleissa olevat ehdokkaat julkaisemaan sekä vaalirahoituksensa että sidonnaisuutensa hyvissä ajoin ennen vaaleja!

Lue lisää

Ehdokkaiden vaalirahoitus ja sidonnaisuudet julki – Tässä omani

Avoimuuteen kuuluu mielestäni se, että poliittisten päättäjien sidonnaisuudet yrityksissä ja yhteisöissä tuodaan julkisuuteen. Esimerkiksi kansanedustajien sidonnaisuudet julkaistaan täällä. Vastaavia tietoja ei kuitenkaan kerätä kuntapäättäjiltä. Poikkeuksen tekee Helsingin Vihreät. Valtuutettujen sidonnaisuudet on julkaistu erikseen. Äänestäjien näkökulmasta sidonnaisuuksien ja esimerkiksi vaalirahoituksen julkistaminen olisi tärkeää jo ennen vaaleja. Itse pyrin noudattamaan tätä. Vaalibudjettini on nähtävissä verkkosivuillani ja erilaiset sidonnaisuudet olen listannut tänne. Sidonnaisuuksien suhteen olen vienyt avoimuuden niin pitkälle kuin mahdollista. Julkaisen myös … Lue lisää

Leo Stranius poliittisena vaikuttajana: Suosittelijat kertovat

Eduskuntavaalikampanjoinnin loppusuora on alkanut. Tänään olemme tukiryhmän kanssa vielä eri puolilla kaupunkia tapaamassa ihmisiä ja jakamassa esitteitä.

Tähän mennessä olen käyttänyt eduskuntavaalikampanjaani aikaa 471,5 tuntia ja 14 489,22 euroa rahaa (ks. vaalibudjettini). Kadulla olen ollut 102 tuntia ja jakanut siellä 16 450 esitettä. Erityisesti ihmisiä on puhuttanut ydinvoima, maahanmuutto ja seksuaalivähemmistöt. Tämän lisäksi olen ollut useissa tilaisuuksissa ja antanut lukuisia haastatteluita.

Tukiryhmässäni on mukana 161 huippuhienoa ihmistä, jotka ovat aikaa ja vaivaa säästelemättä osallistuneet lukuisin tavoin onnellisen, kohtuullisen ja ekologisen yhteiskunnan edistämiseen.

Miksi ihmeessä minua kannattaa sunnuntaina 17.4. äänestää? Lyhyestä esittelystäni ja CV:stä voi katsoa lisää. Myös taustani ja ympäristöhavahtumiseni saattaa kiinnostaa joitakin. Tiivistetysti näkemyksistäni politiikan lähes sataan eri aihealueeseen olen kirjoittanut tänne: Politiikka ABC-Ö.

Millainen olen poliittisena vaikuttajana? Siihen kysymykseen voivat suosittelijani vastata:

Lue lisää

Eduskuntavaalien vaalirahailmoitus

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6.4.2011. On kohtuullista, että äänestäjällä on mahdollisuus tietää ennen päätöstään ehdokkaan vaalirahoitus.

Itse olen tehnyt virallisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani. Ilmoitukseni on luettavissa täältä.

Ohessa vaalirahoitukseni ja erityisesti kulut vielä tuota virallista ilmoitusta tarkemmin.

Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 4: Vaalirahoitukselle katto

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Tässä osassa käsittelen vaalirahoitusta. Eduskuntavaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä itse kullakin. Oma eduskuntavaaliehdokkuuteni julkistettiin tiistaina 1.2.2011. Ensimmäisen viikon aikana sain lahjoituksia aika mukavasti – yhteensä 1136 euroa. Samaan aikaan huomasin, että ulkoministeri Alexander Stubb oli järjestänyt vaaliseminaarin. Pääsylipputuloja ministerin vaalikampanjaan oli kerätty tuosta yhdestä seminaarista 73 406 euroa. Vastaavasti yksi parikymmpinen ehdokaskollegani on saanut kuulemani mukaan tähän mennessä … Lue lisää

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!