Helsingin talousnäkymät: Kaupunginvaltuuston kokous 5.11.2014

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu vuoden 17. Kokoukseensa keskiviikkona 5.11.2014 klo 16 alkaen.

Kokouksen tärkeimpänä asiana on keskustelu vuoden 2015 talousarviosta. Käytännössä nyt käydään keskustelua ja viikon päästä esitys hyväksytään.

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavan kautta.

Yleinen talouskehitys näyttää kuntapolitiikan kannata haastavalta. Suomen talous on supistunut eikä talouden odoteta kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti. Samaan aikaan myös kuntien valtionosuudet supistuvat.

Synkistä talousnäkymistä huolimatta talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että opetukseen kohdennetaan lisää 7 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 2,5 miljoonaa euroa.

Rahat kaivetaan olemassa olevista menoista eli kokonaiskustannukset eivät kasva. Suurimmat säästökohteet ovat kaupungin sisäinen hallinto. Rahaa opetukselle ja sosiaali- ja terveystoimelle siirretään keskushallinnosta sekä eri virastojen tukipalveluista.

Erityisen hienoa on, että investointisuunnitelmissa myös keskustakirjastolle kaivettiin vaadittavat rahat. Näin hanke on vahvassa myötätuulessa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Ohessa kaupungin tulot ja menot hiukan tarkemmin.

Lue lisää

Vuoden 2015 talousarvioesitys: Kymmenen hyvää ja pari huonoa – Arvosana 8+

RahaValtiovarainministeriö julkaisi tänään ehdotuksen vuoden 2015 talousarvioksi.

Esityksessä on paljon hyvää. Työn ja yrittämisen verotuksesta siirrytään yhä enemmän ympäristö- ja terveysveroihin.

Itse olisin leikannut surutta myös puolustusvoimilta ja suunnannut näitä varoja enemmän esimerkiksi kehitysyhteistyöhön, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päästöjen vähentämiseen sekä erityisesti vihreään yritystoimintaan.

Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että esityksessä on vähintään kymmenen hyvää ja vain muutama huono juttu. Näin arvosanaksi voi antaa 8+. 

Ohessa on esimerkkejä hyvistä edistysaskeleista: 

Lue lisää

Ympäristölautakunta 20.5.2014: Helsingin ympäristökeskuksen budjettiraami ja tavoitteet vuodelle 2015

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui ti 20.5.2014 päättämään omalta osaltaan vuoden 2015 budjettiraamista ja toiminnallisista tavoitteista.

Talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 832 000 euroa.

Menot ovat 300 000 euroa suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja raamissa. Raamin yli esitetään 300 000 euron määräraha Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsingin kaupunki on sitoutunut vuonna 2007 tehdyllä ja vuonna 2013 uusitulla sopimuksella.

Helsingissä ympäristöterveydenhuollon (elintarvike- turvallisuus- ja ympäristöterveys) nettokustannukset vuonna 2012 olivat 4,3 €/asukas, kun ne koko maassa olivat 14,3 €/asukas (www.kunnat.net). Espoon osalta vastaava kustannus oli 4,8 €/asukas ja Vantaan osalta 7,2 €/asukas, joten ympäristöterveydenhuollon kustannukset ovat Helsingissä muita pääkaupunkiseudun kuntia alhaisemmat.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 tulevat olemaan seuraavat:

Lue lisää

Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.

Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.

Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.

Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.

Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!

Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.

Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lue lisää

Ensimmäisiä korjausesityksiä Vuoden 2013 hallituksen talousarvioesitykseen

Hallitus sopi torstaina (30.8.) vuoden 2013 talousarvioesityksestä.

Euroalueen epävarma tilanne ja maailmantalouden hitaan kasvun vaihe pakottaa meidät miettimään, miten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää ilman talouskasvua.

Tämä on ollut myös degrowth-liikkeen yksi ajatus. Tarvitsemme B-suunnitelman sitä varten, että talous ei enää kasva.

Valitettavasti hallituksen talousarvioesitys lähtee siitä, että vaihtoehtoisten lähestymistapojen sijaan talouskasvua tavoitellaan edelleen lähes hinnalla millä hyvänsä – usein heikko-osaisten ja ympäristön kustannuksella.

Vaikka en koko budjettikirjaa vielä ehtinyt lukea läpi, tässä kuitenkin muutamia korjausehdotuksia eduskuntakäsittelyyn:

Lue lisää

Talousarvioesitys vie verotusta ympäristöystävällisempään suuntaan

Valtiovarainministeriön tänään (30.11.2010) julkistamassa vuoden 2011 talousarvioesityksessä otetaan askelia oikeaan suuntaan. Liikenteen puolella riittää kuitenkin parannettavaa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun verotusta kiristetään. Myös turpeen vero otetaan käyttöön. Nyt olisi aika nostaa myös bensiiniveroa sekä lopettaa turpeen energiakäytön erityiskohtelu kokonaan. Edelleen kohtuuttoman suuri osa liikenneinvestoinneista laitetaan yksityisautoilun edistämiseen. Esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen ja rataverkon kunnossapitoon jää vain murusia. Sen sijaan yksityisteiden ja lentokenttien ylläpitoon osoitetaan turhaan miljoonia … Lue lisää

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa