Lihateollisuuden kannattavuuskriisi

Osallistuin tiistaina (15.3.) Keskustan tiedotus- ja aamiaistilaisuuteen aiheena ”Keskusta edustaa suomalaista kuluttajaa ja puolustaa suomalaista tuottajaa.” Tilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila oli erityisen huolissaan maatalouselinkeinon ja suomalaisen lihantuotannon kannattavuudesta. Lannoitteiden, energian ja rehun hinnan nousut ovat osuneet kaikkein kipeimmin lihantuottajiin, jotka ovat ajautuneet kannattavuuskriisiin. Anttilan mukaan lihantuotanto Suomessa tätä menoa loppuu, koska sitä ei kannata tuottaa. Aiemmin myös MTK on varoittanut, että kotimaisen lihan tarjonta voi romahtaa. Myös tilojen … Lue lisää

Susimielenosoitus, susitytöt ja viuhahdus

Luonto-Liitto järjesti mielenosoituksen perjantaina (10.12.) Suomen susien pelastamiseksi Helsingissä. Mielenosoituksen aluksi vartalomaalauksiin sonnustautuneet susitytöt viuhahtivat susien suojelun puolesta. Mielenosoituksella Luonto-Liitto toivotti Suomen susille joulurauhaa ja vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä niin kauan kuin susi on maassamme erittäin uhanalainen laji. Kirjailija Antti Nylén luki kirjoittamansa susien joulurauhan julistuksen, joka toimitettiin 22 soihdun mukana maa- ja metsätalousministeriöön Sirkka-Liisa Anttilalle. Soihdut merkitsivät jokaista sudenkaatolupaa, jolla vaadimme näiden eläinten pelastamista. Lisää kuvamateriaalia Salakaadot seis -sivuilla ja … Lue lisää

Suomen vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa – Kiihtyvä sukupuuttoaalto

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa (28.4.) keskusteltiin Suomen vastuusta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Paikalla olivat puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäen lisäksi ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. Kokouksessa nousi esille erityisesti ajatus monivuotisen tutkimusohjelman käynnistämisestä luonnon monimuotoisuuden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä Suomelle. Upeaa, että poliittinen johtomme sitoutuu kiihtyvän sukupuuttoaallon pysäyttämiseen. Kokouksen vaikuttavimman puheenvuoron käytti kuitenkin professori Ilkka Hanski. Hanskin mukaan lajien luontainen sukupuuttonopeus on noin … Lue lisää

Ministeri Anttila pahasti hakoteillä

Tarhauskielto.fi -sivuilla oleva kuvamateriaali ja siitä heränneet ihmisten reaktiot osoittavat, että turkistarhaukselle ei ole Suomessa moraalista perustaa. Se tulisi lakkauttaa mahdollisimman pian. Kun asiasta vastuussa olevan ministeri Anttilan pitäisi kiinnittää huomiota eläinsuojelukysymyksiin, hän syyttää aktivisteja siitä, että he eivät ole tehneet eläinsuojelurikkomuksista ilmoituksia viranomaisille tarpeeksi nopeasti. Mikä on ministeri Anttilan viesti turkistarhaajille, jotka ovat kävelleet mahdollisesti päivittäin kärsivien eläimien ohi? Eläinsuojelun sijaan Anttila harjoittaa räikeää vihrepesua. Samaan aikaan kun pitäisi … Lue lisää

Siilin piikki -palkinto Sirkka-Liisa Anttilalle

Maanantaina Luonto-Liitto tiedotti viikonlopun valtuuston kokouksessa maa- ja metsätalousministerille myönnetystä Siilin piikki -palkinnosta ja henkilövalinnoista. Palkinto myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Tämän suhteen Anttila ei ollut vaikea valinta. Tiedotteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä: – Siilin piikki maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle – Luonto-Liiton puheenjohtajaksi Mauno Särkkä Lisäksi jätimme lausunnon maa- ja metsätausministeriön esittämistä ilveksen tappoluvista. Lupia ollaan myöntämässä järjetön määrä siitä huolimatta, että ilvekset eivät aiheuta käytännössä mitään … Lue lisää

Jyväskylässä ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista

Aamulla hyppäsin Jyväskylän junaan. Osallistuin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään ympäristöviikon tapahtumiin. Ensin olin luennoimassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja sen jälkeen vastailin ihmisten kysymyksiin reilun kaupan kahvitauolla yliopiston pihalla. Iso kiitos Touko Aallolle ja Elina Levulalle käytännän järjestelyistä! Takaisin Helsingin junaan marssiessa annoin vielä pikahaastattelun Helsingin Sanomille liittyen komission vesityksiin päästöoikeuksien ilmaisjaosta sekä työstin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Autottoman päivän tiedotetta ruuhkamaksuista. Harmikseni en päässyt osallistumaan NorppaAid –tukikonserttiin saimaannorpan … Lue lisää

Maitotuotteiden välttämisen syy: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys

Jukka Huhta kiteytti YLE:n uutisissa (4.8.) erinomaisen hyvin sen, miksi maitotuotteita kannattaa välttää ja korvata ne esimerkiksi kaura- ja soijapohjaisilla elintarvikkeilla. Huhdan mukaan valintaan on kolme syytä: ilmastonmuutos, eläinten kohtelu ja terveys. Ruoka on muutenkin asumisen ja liikenteen ohella yksittäisen ihmisen kannalta kaikkein eniten ympäristökuormitusta aiheuttava tekijä. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan pelkästään eläintenkasvatus aiheuttaa 18 prosentin osuudellaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Herääkin kysymys, millä perusteella esimerkiksi Suomen hallitus, … Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa