Pariisin ilmastosopimus on nyt totta! ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”

leo-stranius-pyoraPariisin ilmastosopimus astui tänään 4.11.2016 voimaan. Sen kunniaksi on syytä nostaa malja! 

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tällä hetkellä jo 94 maata sopimuksen 197 osapuolesta on ehtinyt ratifioida sopimuksen. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Meksiko ja EU.

Voimaantulokynnyt ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muun muassa EU  ja Kanada luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:lle. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli perjantaina 4.11.2016.

Samaan aikaan Suomen hallitus on kieltämässä kivihiilen käytön lailla. Tämä on juuri sitä, mitä Pariisin ilmastosopimus käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin varmistaa, että kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäyttö ei lisäänny. Myös turpeen energiakäytöstä tulisi vapautua mahdollisimman pian. Ja sitten on vielä öljy ja maakaasu. Eli energiamurros tulee olemaan paljon suurempi kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan.

Ohessa kirjoitukseni aiheeseen liittyen Tuulivoima-lehdessä

Lue lisää

Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä

Climate March Helsinki Save the EarthTällä viikolla tehtiin historiaa, kun yli 165 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen pe 22.4.2016.

Suomen ilmastotavoitteet kaipaavat päivitystä.

Ohessa minun ja WWF Suomen Liisa Rohdewedin nimissä Helsingin Sanomissa perjantaina 22.4.2016 julkaistu mielipidekirjoitus.

***

Helsingin Sanomat
Mielipide 22.4.2016

Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä

Lue lisää

Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä?

Paris AgreementPariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu.

Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä kokonaan 100% uusiutuvaan energiajärjestelmään. Myös EU:n ilmastotavoitteita on syytä tarkentaa.

Pariisin ilmastosopimus on paljon parempi kuin uskalsin odottaa. Seurasin kokouksen loppuhetkiä kyyneleet silmissä. Tulen muistamaan aina, kun istuin kotona Käpylässä ja puheenjohtaja totesi: Paris Agreement adopted. It is so decided.

Universaalissa sovussa on nyt mukana käytännössä lähes kaikki maat. Pelkästään se, että ilmaston lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen tuntumassa on jo valtava muutos aiempaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jossa tavoitteena on ollut lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.

Tämän lisäksi maiden päästövähennyslupauksia on tarkoitus tarkastella viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Tavoitteena on tiputtaa päästöt nollaan vuoden 2050 jälkeen. Lisäksi teollisuusmaat lupaavat vähintään 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille vuodesta 2020 alkaen.

Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä:

Lue lisää

Helsingin energiakäänne – Kohti hiilivapaata kaupunkia

Hiilivapaa Helsinki Leo StraniusHelsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.

Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.

Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.

Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.

Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).

Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.

Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.

Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.

Lue lisää

Sauli Niinistön puhe Pariisin ilmastokokouksessa ei tarjoillut yllätyksiä

Pariisin ilmastokokous COP21Presidentti Sauli Niinistö piti tänään ma 30.11.2015 noin klo 17.30 Suomen aikaa oman kolmen minuutin puheensa Pariisin ilmastokokouksessa.

Niinistö korosti omassa puheessaan Suomen sitoutumista EU-tavoitteisiin. Hän toisti myös hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä sekä kivihiilestä luopumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta.

Lisäksi Niinistö muistutti muita maita Suomen ilmastolaista, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä sekä ilmoitti antaneensa henkilökohtaisen ilmastolupauksen puolittaa oman hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Puheensa loppupuolella Niinistö totesi vielä, että tämän kolmen minuutin puheen aikana ilmakehän kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 200 000 tonnilla.

Mitä puheesta jäi käteen noiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi?

Lue lisää

Ilmastomarssi – Climate March Helsinki – Mitä me vaadimme?

Climate March Helsinki Save the EarthHelsingin Ilmastomarssille osallistui sunnuntaina 29.11.2015 Helsingissä noin 1500 ihmistä. Upea tapahtuma! Kiitos kaikille järjestäjille.

Itselläni oli kunnia puhua väkijoukolle marssin aluksi Narinkkatorilla. Alla puheeni kokonaisuudessaan.

Marssin lopuksi pääsin jututtamaan myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Lopussa hänen odotuksiaan Pariisin ilmastokokoukselle.

Leo Stranius – Puhe ilmastomarssilla 29.11.2015

Lue lisää

Järjestöjen ilmastojulistus: Väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi

Leo Stranius ja Kimmo Tiilikainen Ilmastojulistus ympäristöministeriöPoikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville

Lue lisää

Tie Pariisiin on päällystetty kivillä

Paris 2015 logo COP21Ympäristöministeriö järjesti yhdessä Green Streamin kanssa maanantaina 17.8.2015 kansalais- ja palkansaajajärjestöille kuulemis- ja keskustelutilaisuuden koskien Pariisin tulevaa ilmastokokousta.

Odotukset Pariisin ilmastoneuvotteluiden suhteen ovat vähintäänkin ristiriitaiset.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Pariisissa päästään jonkinlaiseen sopimukseen vuoden 2020 jälkeisistä päästövähennystavoitteista.

Vähintään yhtä todennäköistä on kuitenkin myös se, että sopimus ei tule olemaan tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi vuosisadan loppua kohti alle kriittisenä pidetyn kahden asteen.

Lue lisää

Liman ilmastokokous hukattu mahdollisuus – päätökset jäivät Pariisiin

No Justice No Deal Lima COP20Järjestöjen tiedote Liman ilmastokokouksesta 14.12.2014:

Liman ilmastokokous hukattu mahdollisuus – päätökset jäivät Pariisiin

Liman varhain sunnuntaina 14. joulukuuta päättynyt ilmastokokous tarjosi pilkahduksen tulevaisuudesta, jossa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ilmastokatastrofin estäminen on mahdollista.

Liian monta keskeistä kysymystä jäi kuitenkin auki. Maailman valtioiden on otettava käsijarru pois päältä ja lopetettava kyräily, jos ensi vuoden kokouksesta Pariisissa halutaan tuloksia.

YK:n ilmastokokouksessa Limassa maat hyväksyivät luonnoksen, jonka pohjalta neuvottelut jatkuvat ensi vuonna matkalla kohti Pariisia ja maailmanlaajuista ilmastosopimusta.

Sopimusluonnoksessa on – erilaisten vaihtoehtojen joukossa – mainittu tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 mennessä ja investointien suuntaamisesta pois saastuttavista fossiilisista puhtaampiin energiamuotoihin.

Lue lisää

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa