Pariisin ilmastosopimus on nyt totta! ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”

leo-stranius-pyoraPariisin ilmastosopimus astui tänään 4.11.2016 voimaan. Sen kunniaksi on syytä nostaa malja! 

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tällä hetkellä jo 94 maata sopimuksen 197 osapuolesta on ehtinyt ratifioida sopimuksen. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Meksiko ja EU.

Voimaantulokynnyt ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muun muassa EU  ja Kanada luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:lle. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli perjantaina 4.11.2016.

Samaan aikaan Suomen hallitus on kieltämässä kivihiilen käytön lailla. Tämä on juuri sitä, mitä Pariisin ilmastosopimus käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin varmistaa, että kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäyttö ei lisäänny. Myös turpeen energiakäytöstä tulisi vapautua mahdollisimman pian. Ja sitten on vielä öljy ja maakaasu. Eli energiamurros tulee olemaan paljon suurempi kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan.

Ohessa kirjoitukseni aiheeseen liittyen Tuulivoima-lehdessä

Lue lisää

Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä

Climate March Helsinki Save the EarthTällä viikolla tehtiin historiaa, kun yli 165 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen pe 22.4.2016.

Suomen ilmastotavoitteet kaipaavat päivitystä.

Ohessa minun ja WWF Suomen Liisa Rohdewedin nimissä Helsingin Sanomissa perjantaina 22.4.2016 julkaistu mielipidekirjoitus.

***

Helsingin Sanomat
Mielipide 22.4.2016

Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä

Lue lisää

Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä?

Paris AgreementPariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu.

Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä kokonaan 100% uusiutuvaan energiajärjestelmään. Myös EU:n ilmastotavoitteita on syytä tarkentaa.

Pariisin ilmastosopimus on paljon parempi kuin uskalsin odottaa. Seurasin kokouksen loppuhetkiä kyyneleet silmissä. Tulen muistamaan aina, kun istuin kotona Käpylässä ja puheenjohtaja totesi: Paris Agreement adopted. It is so decided.

Universaalissa sovussa on nyt mukana käytännössä lähes kaikki maat. Pelkästään se, että ilmaston lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen tuntumassa on jo valtava muutos aiempaan kansainväliseen yhteisymmärrykseen, jossa tavoitteena on ollut lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.

Tämän lisäksi maiden päästövähennyslupauksia on tarkoitus tarkastella viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Tavoitteena on tiputtaa päästöt nollaan vuoden 2050 jälkeen. Lisäksi teollisuusmaat lupaavat vähintään 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille vuodesta 2020 alkaen.

Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä:

Lue lisää

Helsingin energiakäänne – Kohti hiilivapaata kaupunkia

Hiilivapaa Helsinki Leo StraniusHelsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.

Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.

Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.

Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.

Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).

Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.

Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.

Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.

Lue lisää

Sauli Niinistön puhe Pariisin ilmastokokouksessa ei tarjoillut yllätyksiä

Pariisin ilmastokokous COP21Presidentti Sauli Niinistö piti tänään ma 30.11.2015 noin klo 17.30 Suomen aikaa oman kolmen minuutin puheensa Pariisin ilmastokokouksessa.

Niinistö korosti omassa puheessaan Suomen sitoutumista EU-tavoitteisiin. Hän toisti myös hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä sekä kivihiilestä luopumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta.

Lisäksi Niinistö muistutti muita maita Suomen ilmastolaista, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä sekä ilmoitti antaneensa henkilökohtaisen ilmastolupauksen puolittaa oman hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Puheensa loppupuolella Niinistö totesi vielä, että tämän kolmen minuutin puheen aikana ilmakehän kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 200 000 tonnilla.

Mitä puheesta jäi käteen noiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi?

Lue lisää

Ilmastomarssi – Climate March Helsinki – Mitä me vaadimme?

Climate March Helsinki Save the EarthHelsingin Ilmastomarssille osallistui sunnuntaina 29.11.2015 Helsingissä noin 1500 ihmistä. Upea tapahtuma! Kiitos kaikille järjestäjille.

Itselläni oli kunnia puhua väkijoukolle marssin aluksi Narinkkatorilla. Alla puheeni kokonaisuudessaan.

Marssin lopuksi pääsin jututtamaan myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Lopussa hänen odotuksiaan Pariisin ilmastokokoukselle.

Leo Stranius – Puhe ilmastomarssilla 29.11.2015

Lue lisää

Järjestöjen ilmastojulistus: Väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi

Leo Stranius ja Kimmo Tiilikainen Ilmastojulistus ympäristöministeriöPoikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville

Lue lisää

Tie Pariisiin on päällystetty kivillä

Paris 2015 logo COP21Ympäristöministeriö järjesti yhdessä Green Streamin kanssa maanantaina 17.8.2015 kansalais- ja palkansaajajärjestöille kuulemis- ja keskustelutilaisuuden koskien Pariisin tulevaa ilmastokokousta.

Odotukset Pariisin ilmastoneuvotteluiden suhteen ovat vähintäänkin ristiriitaiset.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Pariisissa päästään jonkinlaiseen sopimukseen vuoden 2020 jälkeisistä päästövähennystavoitteista.

Vähintään yhtä todennäköistä on kuitenkin myös se, että sopimus ei tule olemaan tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi vuosisadan loppua kohti alle kriittisenä pidetyn kahden asteen.

Lue lisää

Liman ilmastokokous hukattu mahdollisuus – päätökset jäivät Pariisiin

No Justice No Deal Lima COP20Järjestöjen tiedote Liman ilmastokokouksesta 14.12.2014:

Liman ilmastokokous hukattu mahdollisuus – päätökset jäivät Pariisiin

Liman varhain sunnuntaina 14. joulukuuta päättynyt ilmastokokous tarjosi pilkahduksen tulevaisuudesta, jossa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ilmastokatastrofin estäminen on mahdollista.

Liian monta keskeistä kysymystä jäi kuitenkin auki. Maailman valtioiden on otettava käsijarru pois päältä ja lopetettava kyräily, jos ensi vuoden kokouksesta Pariisissa halutaan tuloksia.

YK:n ilmastokokouksessa Limassa maat hyväksyivät luonnoksen, jonka pohjalta neuvottelut jatkuvat ensi vuonna matkalla kohti Pariisia ja maailmanlaajuista ilmastosopimusta.

Sopimusluonnoksessa on – erilaisten vaihtoehtojen joukossa – mainittu tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 mennessä ja investointien suuntaamisesta pois saastuttavista fossiilisista puhtaampiin energiamuotoihin.

Lue lisää

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.