Maaliskuun kokeilu: Voiko kirjan kirjoittaa kuukaudessa?

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Maaliskuussa kokeilin miltä tuntuu lopettaa uutisten seuraaminen ja mitä tuosta säästyneellä ajalla voi tehdä.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla, seurasin ja luin monien muiden tavoin uutisia aika paljon.

Katsoin ruutuaikasovelluksestani helmikuun viimeisellä viikolla, että olin seurannut uutisia keskimäärin 126 minuuttia joka päivä. Yhteensä viikon aikana siis noin 15 tuntia. Kaksi kokonaista työpäivää doomskrollausta. Helmikuussa koko kuukauden osalta uutisten seurantaan kului aikaa keskimäärin tunti päivässä.

Tilanne ahdisti kahdestakin syystä. Ensinnäkin huonoista uutisista tulee huono olo. Varsinkin kun omat vaikutusmahdollisuudet tilanteeseen ovat rahan lahjoittamista lukuunottamatta aika rajalliset. Toisekseen uutisten seuraaminen ahdisti siitä näkökulmasta, että siihen kului paljon aikaa ja muut hommat jäivät vähemmälle. Mietin, mitä voisin tehdä, jos minulla olisi tunti enemmän aikaa päivässä. Voisinko kirjoittaa tuossa ajassa vaikka kirjan?

Ajattelin, että maaliskuu ja nykyinen maailmantilanne on haastavin mahdollinen ajankohta rajoittaa omaa uutisten seuraamista radikaalisti. Siispä kokeilemaan!

Lue lisää

Marraskuun kokeilu: Blogikirjoitus päivässä

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Marraskuussa kokeilin kirjoittaa päivittäin blogitekstin.

Yhteensä julkaisin kirjoituksia marraskuun aikana 26 kpl, jos myös tämä kuukauden viimeinen teksti lasketaan mukaan. Tekstiä kertyi noin 85 000 merkkiä. Tämä vastaa 55-57 kirjasivua.

Ensimmäisestä viikosta lähtien rytmiksi muodostui se, että julkaisin tekstin jopa päivä sunnuntai-perjantai välillä ja lauantaina pidin taukoa.

Välillä oli vaikea keksiä kirjoitettavaa. Jostain aihe kuitenkin löytyi aina viimeistään illalla. Tähän auttoi kun piti kirjoittamiskynnyksen matalalla ja viime kädessä alkoi vain kirjoittamaan jostain juuri sillä hetkellä mielessä olleesta asiasta. Aiheita poimin ajankohtaisista teemapäivistä, uutisista ja sosiaalisen median keskusteluista.

Miksi kirjoittaa paljon tai päivittäin? Näin voi ylläpitää ja parantaa omaa kirjoitustaitoaan. Selvää on, että nämä marraskuun tekstini eivät ole mitään kirjallisuuden tai blogitekstien aatelia. Siitä huolimatta toiston kautta tapahtuu myös kehitystä.

Innoittajanani tässä toistossa ovat toimineet Pablo Picasso ja Enid Blyton, kuten tästä yhdestä kirjoittamastani tekstistä voi päätellä: Miksi määrä korvaa laadun ja on parempi tehdä enemmän kuin paremmin?

Marraskuussa kirjoitin seuraavat tekstit:

Lue lisää

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa

Välillä poliitikkoja syytetään siitä, että he ovat tavattavissa vain vaalien alla ääniä kerätäkseen. Politiikka ja vaikuttaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jota ei pelkästään ääniä kalastelemalla tehdä.

Todellinen vaikuttaminen tehdään usein porukalla istumalla kokouksissa, tekemällä aloitteita ja toimimalla yhteistyössä median kanssa.

Huhtikuun 2017 alussa tuli sopivasti täyteen 10 vuotta siitä, kun aloin pitämään kirjaa antamistani haastatteluista, puhetilaisuuksista, kirjoituksista ja kokouksista.

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt seuraavaa:

– Antanut 675 haastattelua televisioon, radioon tai lehtiin
– Pitänyt 681 puhetilaisuutta tai luentoa
– Kirjoittanut 278 lausuntoa tai aloitetta
– Kirjoittanut 379 kolumnia tai kirjoitusta
– Kirjoittanut 299 tiedotetta
– Kirjoittanut 1722 blogikirjoitusta
– Istunut 3866 kokouksessa

Lue lisää

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!