Lihaton Lokakuu: Leon reseptit koko päivälle!

Veganissimo brunssiLihaton Lokakuu on pian loppusuoralla.

Jotta elämää olisi vielä lokakuun jälkeenkin, ajattelin jakaa omat lempireseptini kaikille.

Disclaimer: Pidän aktiivisena kuntoilijana hiilihydraatti- ja proteiinipitoisista ruuista, jotka on äärimmäisen nopea valmistaa.

Ohessa reseptivinkit aamupalalle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle, olkaa hyvä!

Aamupala: Ekopuuro, valmistusaika 1 min
– Laita lautaselle neljän viljan luomuhiutaleita, auringonkukan siemeniä, seesaminsiemeniä, mustaherukoita ja kaakaorouhetta.
– Kaada päälle soijamaitoa ja syö sellaisenaan (lämmittämättä).

Lounas: Pastaa tofutomaattikastikkeessa, valmistusaika 15 min

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 6

Veganissimo brunssiLihattoman Lokakuun ensimmäinen viikko on takana. Iso kiitos kaikille haasteessa mukana olleille!

Ruuan ilmastovaikutukset ovat yllättävän suuret.

Ne vastaavat noin kolmasosaa kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään lihantuotanto on tästä puolet.

Yksilön kannalta tehokas tapa vähentää päästöjä on siis vähentää lihansyöntiä.

Lauantain (5.10.) Helsingin Sanomissa Lihattoman Lokakuun haasteen vastaanottanut Riku Rantala kirjoitti osuvan kolumnin aiheesta. Siinä Rantala toteaa seuraavaa:

”Suomessakin lihansyönti on lähtenyt lapasesta. Ahmimme joka päivä kuin jouluna: 78 kiloa fläskiä. Terveytemme kannalta se on kaikilla mittareilla liikaa. Jo 300 grammaa viikossa huutelee syöpää peräsuoleen. Ympäristö- ja terveyshaittojen lisäksi mieltä painaa tuotantoeläinten sietämättömän huono kohtelu, Suomessakin.”

Ohessa oma ruokapäiväkirja viikonlopun eli lauantain (5.10.) ja sunnuntain (6.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 4 ja 5

VeganissimoRuokapäiväkirja jäi eilen (3.10.) julkaisematta blogissani, koska olin illan Sarasvuo talkshowssa keskustelemassa Sini Saarelasta, Arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta.

Pidin kuitenkin kirjaa syömisistäni. Päivällä kävin lisäksi Yle Radio 1:n Ajankohtainen Ykkönen ohjelmassa keskustelemassa tuoreista ravintosuosituksista ja Lihattomasta Lokakuusta.

Torstaina julkaistiin siis uudet pohjoismaiset ravintosuositukset.

Suositusten mukaan kasvisten, hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, siementen, täysjyväviljan ja marjojen syömistä pitäisi lisätä. Tämä on hyvä! Kasvispitoinen ruokavalio hyödyttää terveyden ja eläinten lisäksi myös ympäristöä.

Ohessa ruokapäiväkirja torstain (3.10.) ja perjantain (4.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 3

Lihaton Lokakuu - Ylipäällikön päiväkäskyLihattoman lokakuun toinen päivä on takana.  Lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä tulevat nyt kolmannen päivät mätöt.

Toivon todella, että kaikki tapahtumaan mukaan lähteneet lähes 30 000 ihmistä antavat kasvissyönnille mahdollisuuden, ryhtyvät tuumasta toimeen ja kokeilevat lihatonta arkea.

Itse uskon, että arjen muutokset syntyvät tekemisen kautta. Valistus ei riitä.

Henkilökohtaisen kokeilun ja siitä seuraavan kokemuksen kautta syntyy ymmärrystä ja halua hankkia tietoa asiasta sekä sitä kautta lopulta muutosta omissa arvoissa. Samalla tulee ehkä havainnoitua ympärillä olevia asioita uusin silmin – esimerkiksi sitä, että lähiravintolasta ei saa kunnollista kasvisruokaa. Parhaimmillaan nämä kokemukset johtavat haluun muuttaa asioita myös laajemmin.

Ohessa viikon kolmas ruokapäiväkirja eli mitä tuli pisteltyä suuhun keskiviikkona:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu – Ruokapäiväkirja osa 2

Veganissimon brunssiLihaton Lokakuu on nyt käynnissä.

Lähes 30 000 ihmistä on vastaanottanut haasteen. Upeaa! Tänään olen kommentoinut kampanjaa esimerkiksi Me Naisissa ja Iltalehdessä.

Kiinnostavin kysymys tuntuu olevan se, onnistuuko Riku Rantala haasteessa. Optimistina ajattelen, että Rikunkin kaltainen makkaransyöjä voi selvitä tästä.

Tänä päivänä kasvisvaihtoehtoja on tarjolla kaikkialla, ne ovat hyviä ja ravitsevia.

Toisaalta toivon salaa, että Riku epäonnistuu vähän, koska ehdottomuus ei ole hyväksi. Itsekin olen muuttanut omia elämäntapojani vähitellen, koska radikaalit muutokset eivät usein kestä pitkään. Pitää olla armollinen!

Itse lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä ensimmäisen Lihattoman Lokakuun päivän syömiseni:

Lue lisää

Saako päiväkotilapsi olla vegaani?

Vaikka lapsi on vielä kotona, olemme joutuneet miettineet jo myös päivähoitomahdollisuuksia.

Onneksi Helsingin Käpylässä ja kotikulmilla tuntuu olevan todella paljon hyviä päiväkoteja.

Taannoin kävimme tutustumassa esimerkiksi aivan ihanaan päiväkoti Luonnossa kotonaan Mörrintupaan. Lisäksi vierailimme viime viikonloppuna lähikulmilla sijaitsevan steinerpäiväkoti Pellavan syystapahtumassa.

Kaikesta huolimatta vähän jännittää, miten lapsen vegaaniruoka järjestyy päivähoidossa. Varsinkin kun eri puolilta Suomea kuulee muiden vegaanituttujen uskomattomia tarinoita aiheesta.

Lue lisää

Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota.

Lue lisää

Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille

Kevät etenee ja grillikausi alkaa. Kuluttajaliitto vertaili ruokamakkaroiden lihapitoisuutta. Vertailun mukaan osa makkaroista sisältää 0 prosenttia varsinaista lihaa. Asiasta uutisoi mm. Uusi Suomi: Paljastus makkarasta: Näissä lihaa 0%

Kasvisruokakauppa Asoka ja Ville Idström teki oman selvityksen.

Asokassa myytävistä 100 % lihattomissa nakeissa on parhaimmillaan yli nelinkertainen määrä laadukasta proteiinia verrattuna ”perinteisiin” makkaroihin. Lihaisimmissakin makkaroissa on vain alle puolet kasvisnakin proteiinimäärästä.

Lue lisää

Ruokapolitiikkaa: Mitä minä syön?

Olen vegaani. Eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Tämän lisäksi en käytä lainkaan alkoholia, kahvia, muita päihteitä tai turhakkeita, kuten karkkia, limsaa, sipsejä, suklaata ja keksejä.

Tilanne ei ole ollut aina näin. Minimalistiseksi muuttuneen alkoholin käytön jätin kokonaan pois vuoden 2005 alusta.

Turhakkeet jäivät valikoimista pois joskus vuosien 2006–2007 aikana. Vegaanina olen ollut vuoden 2008 alusta lähtien. Sitä ennen siirtyminen sekasyöjästä kasvissyöjäksi oli monen vuoden projekti ja ehdinpä olla ”kotivegaanikin” pari vuotta.

Veganismilleni on tänä päivänä kolme selkeää syytä:

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa