Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille

Kevät etenee ja grillikausi alkaa. Kuluttajaliitto vertaili ruokamakkaroiden lihapitoisuutta. Vertailun mukaan osa makkaroista sisältää 0 prosenttia varsinaista lihaa. Asiasta uutisoi mm. Uusi Suomi: Paljastus makkarasta: Näissä lihaa 0%

Kasvisruokakauppa Asoka ja Ville Idström teki oman selvityksen.

Asokassa myytävistä 100 % lihattomissa nakeissa on parhaimmillaan yli nelinkertainen määrä laadukasta proteiinia verrattuna ”perinteisiin” makkaroihin. Lihaisimmissakin makkaroissa on vain alle puolet kasvisnakin proteiinimäärästä.

Ohessa Asokalta saamani vertailtu muutamien eri kasvis- ja lihamakkaroiden proteiinipitoisuuksia:

– Wheaty talonpojan kasvisnakki 33%
– VegiDeli meat free hot dog 21%
– HK kabanossi 15%
– Atrian A-luokan grillimakkara 11%
– HK metrilenkki 11%
– HK:n sininen grillimakkara 9%
– Atrian takkalenkki 7,9%

Kasvismakkara ei siis ole vain eläin- ja ympäristöystävällinen vaan myös terveellisempi ja ravitsevampi. Hyviä grillaushetkiä kaikille!

* * *

Lisäys alkuperäiseen tekstiin:

Entäs sitten maku? Maku on tietysti tärkeä! Se on vain kovin subjektiivinen kokemus. Omasta mielestäni kasvismakkarat tai -nakit maistuvat paremmalta kuin eläinperäiset. Usein kyse on (maku)tottumuksista, joita voi pitkällä tähtäimellä ainakin johonkin rajaan asti muuttaa.

Vaikka maku onkin tärkä, lienee selvää, että sille ei voi alistaa kaikkea. Itselleni makua tärkeämpiä seikkoja ovat esimerkiksi ympäristövaikutukset, eläinten oikeudet ja oma terveys pidemmällä tähtäimellä. Minun arvoasteikossa esimerkiksi eläimellä on suurempi oikeus elää kuin minulla nauttia sen kuolleesta ruumiista.

8 kommenttia artikkeliin ”Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille”

  1. Mielenkiintoinen tutkimus. Harmi vain, että nämä kaksi kasvisnakkivaihtoehtoa molemmat sisältävät melkoisen määrän eri lisäaineita, mm. karrageenia, jonka epäillään olevan karsinogeeni, sekä hiivauutetta, joka on natriumglutamaatin esiaste ja voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Toki monet lihanakit ja -makkaratkin sisältävät lisäaineita. Mutta vertaansa vailla mielestäni ovat nitriitittömät Vatajan täyslihanakit, joissa ei ole mitään mausteita, eikä jatkeaineita, ja siksi sopivat kaikille allergikoille (paitsi jos on sianlihalle allerginen). Tietysti olisi parempi olla syömättä lihanakkejakaan, mutta jos tässä nyt vertailtiin kasvis- ja lihanakkeja, niin kirjoitin siltä kantilta!

  2. Olen hyvin innoissani, sillä teen makkaraostospäätökseni pääasiallisesti proteiiniarvojen perusteella.

  3. ja katso, mihin jäi normaali bratwursti, lihapitoisuus yli 90%,
    eihän noista mikään ole edes oikea makkara mitä vertailitte.

    ja maku, maistoin viimekesänä kasvis(soija)nakkia, ja en ole nirso, mutta se oli pakko sylkeä suusta pois, siis aivan hirveän makuinen.

  4. Karrageeni on sikäli ihan luonnollinen aine, että sitä on esimerkiksi joissain levissä. En ole tavannut ketään, joka olisi oireillut kyseisestä lisäaineesta, vaikka se on aika yleisesti käytössä monessa ruoka-aineessa.

    Hiivauutteesta ja natriumglutamaatistakin sen verran, että luontaisesti glutamaattia löytyy esimerkiksi tomaatista ja sienistä – harvempi ihminen kai näitä tuotteita välttelee siitä syystä, että tätä pelottavaa luonnon lisäainetta niissä on.

    Gluteiinin vaarallisuutta ei kukaan karppaaja vielä ollut ehtinyt mainita, joten mainitsenpa varmuuden vuoksi: Vehnägluteiinista oireilevat lähinnä keliaakikot, joiden elimistö ei siedä kyseistä proteiinia. Tietysti keliaakikkovegaanien kannalta harmillista, kun kumpikaan noista nakeista ei taida olla gluteiiniton.

    Tykkään noista Wheatyn nakeista. Hyvä havainto, että niissä on vielä noin kivasti proteiiniakin!

  5. Huh, olipa siinä lisäaineiden puolustuspuhe Sonjalta. Eikö olisi parempi suosia sellaisia raaka-aineita, jotka maistuvat ja näyttävät hyvältä ilman lisäaineita? Liha lihana, kasvikset kasviksina ja viljat viljoina, ei tällaisina prosessoituina ”jalosteina”. Näissä pötkylöissä on tuskin jäljellä paljoakaan vehnän alkuperäisistä ravintoaineista (sitä proteiinia lukuunottamatta).

  6. Valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä nakkeja, kuulostaapa todella terveelliseltä 🙂

  7. Sonja ja muutkin voivat lukea esimerkiksi Kuningaskuluttajan sivuilta natriumglutamaatista: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2473

    Natriumglutamaatti ja luonnossa esiintyvä glutamaatti ei ole sama asia, ja on yleisesti tiedossa, että natriumglutamaatti voi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

    Karrageenista en ole väittänytkään, että se aiheuttaisi yliherkkyyttä, siitä en tiedä. Mutta eläinkokeissa on osoitettu pilkotun karrageenin aiheuttavan syöpää. Lisäksi karrageeni on yhdistetty suolistotulehduksiin. Karrageenilla on EU:ssakin turvarajat siitä, kuinka paljon sitä elintarvikkeissa saa olla, joten ei se ylenmäärin syötynä ainakaan terveellistä ole.

    Samaa mieltä Janin kanssa, että ei voi olla terveellistä syödä valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä pötkylöitä. Lisäksi melkoisen huvittavaa kutsua näitä kasvisnakeiksi, kun ne eivät ole kasviksia nähneetkään; oikeampi nimitys olisi vehnänakki.

  8. Makkara, jossa on 33% proteiinia maistuu varmasti hirveältä. Jos sellaiseista tykkää niin kannattaa varmaan alkaa käyttämään bodarien suosimia pussiproteiineja. Totuus on, että enemmistö ei näistä kasvismakkaroista piittaa, ja väittäisin, että syy on maussa. Suomalainen ei syö grillimakkaraa saadakseen arvokkaita ravintoaineita vaan kokeakseen sen elegantin maun, jota suurin osa kansasta suosii. Toki jos tykkää voi noita kasvikopioitakin syödä, ei siihen luultavasti ainakaan kuole.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa