Kolumni: Kokeilemisen taika – Näin voit elää enemmän

Oheinen kirjoitus on julkaistu Käpylä-lehdessä 26.1.2022

Kokeilemisen taika – Näin voit elää enemmän

Nuorena pelkäsin sitä, että minusta tulisi aikuisena tavallinen. Kävisin töissä kasista neljään. Istuisin illan sohvan ääressä katsoen televisiota ja juoden olutta. Tylsistyisin.

Onneksi elämä on heittänyt matkan varrella moniin suuntiin. Silti keski-ikäistymisen myötä monet rutiinit uhkaavat. Onneksi olen kuitenkin onnistunut luomaan monia sellaisia tapoja, joissa aika tekee enemmän töitä puolestani kuin minua vastaan. Näihin ei kuulu televisio tai olut.

Satuin katsomaan vuosia sitten Matt Cuttsin TED-puheen Try something new for 30 days. Cutts muistuttaa, että seuraavat 30 päivää tulevat kulumaan joka tapauksessa, halusimme tai emme. Miksi emme siis kokeilisi jotain uutta?

Lue lisää

Käpylä-lehti: Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Käpylä-lehdessä joulukuussa 2020.

Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Halusin antaa äänen lapsille vuoden viimeiseen Käpylä-lehden Takaikkunaan.

Kysyin 9-vuotiaalta lapseltani, mistä hän haluaisi minun kirjoittavan Käpylä-lehteen. Hänen mukaan minun pitäisi kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Lapsi toivoi, että ilmastokriisi pystytään pitämään hallinnassa emmekä joutuisi kohtaamaan äärimmäisiä sääilmiöitä. 

Kysyessäni tarkemmin aihetta ja näkökulmaa, lapseni toivoi, että Käpylässä olisi vähemmän autoilua ja enemmän biokaasu- ja sähköautoja, ei tehtäisi uusia rakennuksia ja istutettaisiin lisää metsää.

Lue lisää

Avataan pihat ja ovet ulkopuolisille

Leo Stranius kasvokuvaMummollani oli tapana majoittaa lapsuudessani kulkureita, romaneita ja vieraita pieneen tupaansa, jossa kaikki asuimme.

Mitä jos mekin avaisimme kotimme vieraille? Tai edes naapureille joskus. Vietettäisiin ravintolapäivän ja siivouspäivän jatkeena vaikka naapuripäivää, jolloin voisimme pitää kotimme avoinna ulkopuolisille vierailijoille.

Haluaisitko lähteä kanssani järjestämään naapuripäivää?

Oheinen kolumnini julkaistiin tällä viikolla (7/2016, 21.9.2016) Käpylä-lehdessä.

***

Leo Stranius: Avataan pihat ja ovet ulkopuolisille

Lue lisää

Viisi ajatusta isyydestä

Isänpäivä 2015 Leo StraniusHelsingin Sanomat julkaisi isänpäivänä laajan jutun käpyläläisistä koti-isistä.

Oma isänpäiväni sujui tiiviisti perheen kanssa juhla-aamiaisen, iltapäiväbrunssin ja uimahallissa käynnin muodossa. Siinä välissä ehdin leikkiä lasten kanssa niin sisällä kuin ulkona.

Isänpäivä on hyvä hetki miettiä omaa vanhemmuutta. Omat lapseni ovat tällä hetkellä 4- ja 1,5-vuotiaita. Vipinää riittää kaiken muun keskellä.

Ohessa on viisi ajatusta isyydestä tai oikeastaan vanhemmuudesta laajemminkin.

Lue lisää

Valtuustoaloite Mäkelänkadun nopeusrajoitusten alentamisesta

MäkelänkatuJPGHelsingin kaupunginaltuuston kokouksen (10.9.2014) kyselytunnilla keskusteltiin Lapinlahdesta, joukkoliikenteen tarkastusmaksuista ja twitter-seinästä.

Varsinaisessa kokouksessa päätimme mm. muutamista kaavoista, koulujen yhdistämisistä ja valitsimme Sanna Hellströmin Korkeasaaren johtajaksi.

Kaiken keskustelun ja äänestysten lomassa teimme Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon kanssa valtuustoaloitteen Mäkelänkadun nopeusrajoituksen alentamisesta. 

Aloitteemme allekirjoitti yhteensä 47 valtuustettua. Mukana oli valtuutettuja jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti tällä saadaan edes hiukan parannettua Käpylän liikenneturvallisuutta.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessaan.  

Lue lisää

Ajatus Yhtenäiskoululle

YhtenäiskouluHelsingin kaupunginvaltuusto päätti 10.9.2014 Yhtenäiskoulun lukion ja Alppilan lukion yhdistämisestä.

Näin päättyi yhden ainutlaatuisen ja upean lukion historia kotikulmillani Käpylässä.

Yhtenäiskoulun lukio oli osa 12-vuotista kokonaisuutta Yhtenäiskoulun peruskoulun kanssa. Tätä jatkumoa ei jatkossa enää ole.

Kun kaupunginvaltuuston kokous oli päättynyt, pyöräilin Käpylään ja Yhtenäiskoulun pihalle.

Vietin hetken koulun pihalla ja mietin sen maineikasta historiaa. Mietin sitä, miten lujasti koulun vanhemmat ja alueen asukkaat ovat omaa kouluaan puolustaneet. Mietin, miten paljon he olivatkaan inspiroineet minuakin ja saaneet minut muistamaan, että pienetkin asiat ovat tärkeitä.

Jatkossa tuolla paikalla ei ole enää lukiota. Opiskelijat siirtyvät Alppilaan.

Lue lisää

Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

Lue lisää

Arvio: Eurovaaleissa ympäristö- ja eläimet voittivat

Uusi tehtävä EUlleHyvää eurovaalien ja jääkiekon MM-kisojen jälkeistä viikonloppua.  Onneksi olkoon kaikille eurovaaleissa valituille ja muuten hyvin menestyneille!

Läpi meni monet omista suosikeistani sekä Suomen luonnonsuojeluliiton, WWF:n ja Animalian sitoumuksen allekirjoittaneista.

Ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta on harmillista, että Vihreät menetti toisen paikkansa europarlamentissa. Vihreät kun pärjäsi kaikkein parhaiten esimerkiksi Luonto-Liiton ja Ilmastovanhempien ilmastokyselyssä.

Toisaalta vahinko ei ole välttämättä kovin suuri. Tilalle saatiin vasemmistoliiton edustaja (Merja Kyllönen). Myös Vasemmistoliitto menestyi ilmastokyselyssä kiitettävästi.

Ohessa vielä tarkemmin kaikki läpimenneet ympäristö-, ilmasto- ja eläinmyönteiset ehdokkaat:

Lue lisää

Nopeusrajoitusten alentaminen osassa Kumpulaa ja Käpylää toteutuu!

30 kmh nopeausrajoitusKeskustelin talvella Käpylän ja Kumpulan alueen liikennesuunnittelupäällikön kanssa mahdollisuudesta alentaa kotikatuni nopeusrajoitusta nykyisestä neljästäkympistä kolmeenkymppiin.

Sain viime viikon lopulla mieluisaa postia kaupunkisuunnitteluvirastosta. Liikennesuunnittelupäällikkö oli tehnyt asiasta päätöksen:

”Rajoitetaan suurin sallittu nopeus 30 km:iin/h Sofianlehdonkadulla, Vähäkyröntiellä, Isoniitynkadulla ja Kalervonkadun Koskelantien etelänpuoleisella osuudella. Kalervonkadun ja Vähänkyröntien risteyksessä näkemät ovat poikkeuksellisen huonot ajoradan vieressä olevan tiheän kuusiaidan johdosta. Kielletään pysäköinti tämän takia risteyksen läheisyydessä.”

Miksi nopeusrajoituksia kannattaa alentaa? Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta tässä vielä kertauksena:

Miksi nopeusrajoituksia kannattaa alentaa?

Lue lisää

Helsingin Sanomat: ”Käpylän Gandhi” – Muutama ajatus yksilö- ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen suhteesta

Käpylän GandhiHelsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla julkaistiin tänään (2.6.2013) minusta kahden sivun henkilöhaastattelu.

Juttua varten toimittaja vietti koko päivän kanssani. Kävimme aamulla pyöräilemässä Vanhankaupunginlahden ympäri ja söimme lounasta Veganissimossa. Jutustelun ohessa leikimme lapsen kanssa niin pihalla kuin kotonammekin.

Oli kiva viettää päivä mukavan, perusteellisen ja asiallisen toimittajan kanssa. Hyvien kysymysten kautta tulee samalla pohdittua omaa elämää ja valintoja. Uskon, että tällainen pohdinta tekisi monille aikuisille hyvää.

Viime aikoina olen pyrkinyt kovasti puhumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolesta. Vaikka omat elämäntapavalinnat ovat toki tärkeitä ja voivat toimia inspiraationa ja kokeilujen kautta saadun oppimisen lähteenä, olisi kuitenkin tärkeämpi painottaa vaikuttamista yhteiskunnallisiin rakenteisiin: lainsäädäntö, verotus, erilaiset tuet ja maksut pitäisi saada tukemaan ihmisten ekologisia valintoja.

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa