Kehärata on täällä!

KehärataMinulla oli tiistaina 16.6.2015 suuri ilo ja kunnia osallistua satojen muiden kutsuvieraiden kanssa Kehärata-juhlaan.

Pääsimme matkustamaan kautta aikain ensimmäisellä matkustajajunalla Rautatieasemalta kehärataa pitkin Aviapoliksen asemalle. Itselläni oli junassa mukana myös polkupyörä. Hyvin kulki.

Matkustajaliikenteelle Kehärata avautuu 1.7.2015. Ensimmäinen I-juna lähtee liikkeelle klo 3.59 päärautatieasemalta.

Kehärata on noin 18 kilometriä pitkä ja alittaa Helsinki-Vantaan lentokentän kahdeksan kilometrin mittaisessa tunnelissa. Rata yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan sekä avaa raideyhteyden Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille.

Lue lisää

Kaupunginvaltuustossa: Koskelantien bussikaistat

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran tulevana keskiviikkona 27.11.2013.

Kokouksessa käsitellään mm. viime maaliskuussa jättämäni valtuustoaloite Koskelantien bussikaistan jatkamisesta. Aloitteen allekirjoitti tuolloin yhteensä 43/85 kaupunginvaltuutettua.

Aloitteessa esitän, että Koskelantielle (välille Koskelantien risteys/Mäkelänkatu – Intiankatu) toteutetaan bussikaista itään menevään suuntaan, ja että Koskelantiellä Olympiakylän puolella (pohjoisreuna) olevaa bussikaistaa pidennetään niin, että se alkaa jo Intiankadun risteyksestä.

HSL:n lausunnossa todetaan, että Koskelantien bussikaista sujuvoittaisi joukkoliikennettä, parantaisi sen houkuttelevuutta ja säästäisi todennäköisesti satoja tuhansia euroja vuodessa.

Lue lisää

Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläLastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua.

Maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kuitenkin esimerkiksi kantoliinassa, rintarepussa tai muuten lastaan kuljettavat vanhemmat.

Nykyinen käytäntö kannustaa vanhempia kuljettamaan lastenvaunuja mukana julkisissa kulkuneuvoissa matkalipun ominaisuudessa. Tämä taas johtaa siihen, että liikennevälineet ruuhkautuvat eikä vaunuja oikeasti tarvitsevat mahdu aina kyytiin. Vaunuttomuus toisi sujuvuutta kaikille matkustajille.

Lue lisää

Joukkoliikennekadun siirtokehotus ei toimi: Mitä tehdä?

SiirtokehotusHelsinki päätti tänä talvena rajoittaa kadunvarsipysäköintiä tilapäisesti ahtailla joukkoliikennekaduilla lumitilanteen vuoksi.

Rajoitus on voimassa esimerkiksi Käpylässä Sofianlehdonkatu – Isoniitynkatu -välillä. Kyseisellä kadulla bussien on ollut  vaikea mahtua ajamaan huolimattomasti pysäköityjen autojen takia.

Tänään (ti 19.2. klo 12.30) oli Sofianlehdonkadulle pysäköity noin 25 autoa vaikka siirtokehotuskyltti kertoi  selvästi, että kyseisellä puolella katua on voimassa ma-ke klo 9-15 siirtokehotus.

Samaan aikaan bussien (ja muiden autojen) oli vaikea päästä kulkemaan kapealla kadulla.

Soitin kyltissä olevaan puhelinnumeroon (p. 09-3103 9000), joka on Rakennusviraston asiakaspalvelunumero. Kysyin, miksi autoja ei ole siirretty pois ja lumia aurattu.

Lue lisää

Vallilanlaakson joukkoliikennekatu

Kunnallisvaalien myötä olen osallistunut Käpylän ja Kumpulan paikallisiin vaalitilaisuuksiin ja paneelikeskusteluihin.

Kumpulan vaalipaneelissa keskustelua herätti erityisesti Vallilanlaakson joukkoliikennekatu, jonka kaupunginvaltuusto lyttäsi viime kesäkuussa.

Asian pitäisi olla loppuunkäsitelty, mutta selvästi löytyy tahoja, jotka haluavat edelleen katua. Myös Helsingin Sanomien vaalikoneessa kysyttiin, mitä hankkeelle pitäisi tehdä.

Itse olen sitä mieltä, että joukkoliikennekatua Vallilanlaakson halki ei kannata rakentaa. Suosittua puistoaluetta ei ole syytä halkaista joukkoliikennekadulla. En pidä myöskään siitä ajatuksesta, että vanhaan ratapohjaan tehtäisiin maisemoitu ratikkareitti.

Lue lisää

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina 29.1.2012.

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Tallinna kaavailee maksutonta joukkoliikennettä. Asiasta on tarkoitus järjestää kansanäänestys, mikäli kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Voisiko Helsinki seurata perässä?

Myös Helsingissä on selvitetty maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia.  Selvityksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia.

Lue lisää

Michael Lettenmeier: Liikennepolitiikka(a) raiteille

Vieraskynäblogissa Michael Lettenmeier Pari viikkoa sitten sattui Saksassa paha junaonnettomuus. Henkilö- ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa tuhoisin seurauksin. Onnettomuudessa kuoli melkein saman verran ihmisiä kuin joka päivä kuolee Saksan tieliikenteessä. Onnettomuusrataosuudella ei ollut vielä automaattista jarrutusjärjestelmää päin punaista ajaville junille. Onnettomuus oli seuraus nykyisen liikennepolitiikan virheistä. Tieverkon laajentamiseen investoidaan edelleen huimat summat ja rautateiden kehittämisessä painotetaan yksittäisiä suurnopeusratoja. Olemassa olevan tie- ja rataverkon ylläpito jää uudisrakentamisen jalkoihin. Suomen liikennepolitiikassa on samanlaisia … Lue lisää

Nopeusrajoitusten alentaminen olisi ympäristön kannalta hyvää liikennepolitiikkaa

Helsingin Sanomien mukaan liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee nopeusrajoitusten alentamista. Valitettavasti ministeri Anu Vehviläinen kiirehti tyrmäämään suunnitelman nopeusrajoitusten laskemista. Ministerin mukaan ”Liikennepolitiikan tavoite on oltava jatkossakin nykyisten nopeusrajoitusten tason säilyttäminen Suomen tiestöllä.” Ministerin lausunto on surullista luettavaa. Kun ruuhkamaksujen käyttöönoton kanssa vetkutellaan eikä nopeusrajoitusten alentaminenkaan käy, täytyy kysyä ministeriltä, että millä ihmeen tavalla liikennepäästöjä sitten vähennetään? Miksi nopeusrajoituksia kannattaa alentaa? 1. Vähentää liikenteen päästöjä 2. Vähentää liikenteen meluhaittoja 3. Lisää joukkoliikenteen … Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin