Sunnuntaina (17.11.2013) minulla oli mahdollisuus vierailla 20-vuotiaan Vegaaniliiton syntymäpäiväjuhlissa.
Juhlissa pääsin samaan kuvaan puheenjohtaja Marianne Chanthin kanssa (ohessa). Kasvisruualla ollaan hengissä toivottavasti huomennakin – Go vegan!
Juhlissa haettiin myös vuoden 2013 vegaanitekoa. Vetää todella nöyräksi, sillä pääsin itsekin ehdokkaaksi Lihattoman Lokakuun myötä.
Ohessa juhlissa ehdotettuja vuoden 2013 vegaanitekoja:
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Lens Politica – Yhteiskunnallisen elokuvan & taiteen festivaalin sivuilla 15.11.2013.
Suosittelen lämpimästi 19.-24.11.2013 pidettäviä festareita ja erityisesti dokumenttielokuvaa Ecopolis!
15 vuoden kuluessa miljardi kiinalaista elää kaupungeissa
Ecopolis on Annakarin Grönroosin ohjaama dokumentti Eero Paloheimon ekokaupunkiprojektista Kiinassa. Samalla se on tarina ympäristöherätyksen saaneesta jättiläisestä, jossa punainen kommunismi on kääntymässä vihreäksi demokratiaksi. Ainakin melkein.
Tosin Paloheimo ei luota demokratiaan. Elämme keskellä ympäristökriisiä ja Paloheimon mukaan ”kriiseissä demokratia on liian hidas”.
Oikeutta eläimille julkaisi jälleen (14.11.2013) kuvia ja videoita suomalaisesta eläintuotannosta osoitteessa www.eläintehtaat.fi.
Kuvat ovat poikkeuksellisen tuoreita ja osoittavat varsin selvästi, että muutosta parempaan suuntaan eläinten oloissa ei ole tapahtunut.
”Eläintehtaat.fi -sivustolla julkaistut videot ja kuvat kertovat ensisijaisesti ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta. Se mitä eläintiloilla tapahtuu, ei ole korjattavissa yksittäisten tuotantoalojen ongelmiin puuttumalla tai valvontaa lisäämällä. Ongelma on syvemmällä. Kyse on siitä, miten yhteiskuntamme näkee eläimet”, kertoo eläintiloja kuvannut Kristo Muurimaa.
MTK vaati kovempia rangaistuksia ongelmat esiin tuoneille ihmisille. Itse antaisin kuvaajille mieluummin vaikka tiedonjulkistamispalkinnon.
On hyvä, että olosuhteet suomalaisilla eläintiloilla tuodaan kaikkien nähtäväksi. Näin jokainen voi itse päättää haluaako omalta osaltaan olla tukemassa nyt nähtyä eläinten hyväksikäyttöä.
Oheinen kirjoitukseni on ilmestynyt Kuohussa (4/2013).
Unelmia maailmanluokan ekokaupungista
Pyöräilin syyskuussa Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuuteen. Tykkään pyöräilystä, koska se on ekologinen ja terveellinen tapa liikkua pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen.
Tilaisuus, johon pyöräilin, käsitteli Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisemaa viidennen arviointiraportin ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvetoa.
IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllättänyt. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on osattu ennakoida. Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet.
Tilanne on pelottava. Mikäli päästöjä ei saada nopeaan laskuun, menetetään mahdollisuus pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tätä taas pidetään kriittisenä rajana sille, että yhteiskunnilla on vielä mahdollisuus selvitä muutoksista.
Miten tämä liittyy Helsinkiin, Arabianrantaan, Toukolaan ja Vanhaankaupunkiin?
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Ohi on -kampanjan vieraskynätekstinä 12.11.2013
Lenkkeilemään oppii ilman armeijaakin
Olen itse käynyt armeijan. Siviilipalvelus ei tullut 17-vuotiaana kutsunnoissa mieleenkään realistisena vaihtoehtona.
Se olisi kestänyt liian pitkään. Halusin mieluummin töihin. Totaalikieltäytymistä en edes harkinnut. Vankila oli liian pelottava paikka.
Lisäksi halusin olla tietysti kunnon kansalainen. Tuolloin ajattelin, että sivarina olisin poikkeus enkä saisi koskaan töitä. Siksi ilmoittauduin kutsuntoihin ja suoritin asevelvollisuuteni.
Voi kun tuolloin olisin törmännyt rauhanjärjestöjen toimintaan. Ehkä olisin harkinnut vaihtoehtoja vakavammin. Moni onneksi tänä päivänä harkitsee. Tällä hetkellä vain noin 65 prosenttia asevelvollisuusikäisistä miehistä käy armeijan.
Asevelvollisuuden kaltainen pakkotyö ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan.
Luontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle
Ryhmä luonto- ja ympäristöaktiiveja on seurannut Talvivaaran toimintaa ja tilannetta vuoden 2011 keväästä alkaen. Ryhmä on epävirallinen ja epämuodollinen.
Ryhmä on laatinut arvion Talvivaaran kaivoksen sulkemismahdollisuuksista ja bioliuotuksen ongelmista. Sulkemista koskeva osuus annettiin Leo Straniuksen käyttöön ennen lauantaina 9.11.2013 YLE:n aamutelevisiossa esitettyä keskustelua.
Asiantuntijaryhmän arvio ei ota kantaa Talvivaaran sulkemiseen, se vain esittää, miten se voisi olla toteutettavissa. Vaikka yhtiö jatkaisi toimintaansa, tuotannon jatkuminen ei lainkaan vähennä jälkihoidon tarvetta ja kustannuksia. Toiminnan laajentaminen sellaiseksi, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, lisää ympäristön kuormitusta ja riskejä. Bioliuotuksen tehostaminen siinä määrin, että tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa, on erittäin hankalaa.
Arviot on tehty julkisten lähteiden perusteella. Talvivaara ei anna riittävästi detaljitietoa, että arvioita voitaisiin tarkentaa. Myöskään Pohjolan johtama ryhmä ei julkaise arvioitaan. Talvivaaran uskottavuuden vuoksi pidämme avoimuutta erittäin tärkeänä.
Alla olevassa kirjeessä luontoväen asiantuntijaryhmän esitys Talvivaaran kaivoksen alasajon teknisistä mahdollisuuksista ja Talvivaaran kannattavuusanalyysi.
Viime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.
Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).
Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.
Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia. Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.
Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.
Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.
Olin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.
Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.
Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.
Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.
Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.
Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.
Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.
Säätytalolla julkaistiin torstaina 7.11.2013 Manuel Castellsin ja Pekka Himasen toimittama Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti pääministeri Jyrki Katainen.
Odotukset olivat tietysti kovat kaiken tutkimushankkeen ympärillä leijuneen kohun jälkeen. Valitettavasti monet joutuivat pettymään. Niin minäkin.
Toisaalta. Vaikka olisi kuinka kriittinen, niin kyllä raportissa on paljon kiinnostavia ajatuksia ja se on nopean silmäilyn jälkeen ilman muuta lukemisen arvoinen. Suosittelen siis pääsemään yli omista ennakkoluuloista ja tutustumaan loppuraporttiin avoimin silmin siitä huolimatta, että se ei välttämättä kestä akateemista tarkastelua.
Ohessa on raportin kolme heikkoutta ja sen jälkeen paljon kehuja.
Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Vegeen sut! Iso kiitos @vegetapahtumat jälleen kerran huikeista makuelämyksistä. Niin hienoa päästä maistamaan uutta normaalia. Mahtava saalis jälleen kotiin viemisiksi. Vielä ehtii käydä uudestaankin koko viikonlopun ajan!
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.
Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?
Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
