Hyvä johtaminen – Osa 2: Palautteen antaminen

    Usein vähäinenkin kritiikki on tuhoisaa ihmissuhteille. Varsinkin jos se tulee läheisiltä ihmisiltä tai oman organisaation sisältä, jossa tavoitellaan lähtökohtaisesti samoja asioita. Kriittisen palautteen antamisessa kannattaa olla tarkkana. Yhden kriittisen huomautuksen aikaansaama vahinko vaatii vastapainokseen viisi yksimielisyyden ja tuen ilmaisua. Parisuhteita tutkineen psykologi John Gottmanin mukaan positiivisen ja negatiivisen kommenttien tulisi olla noin viiden suhde yhteen. Vihamielisyys ja kritiikki ovat haitallisia siitä syystä, että ne saavat aikaan yleensä negatiivisten asioiden ryöpyn … Lue lisää

    Viikkopäiväkirja 37 (13.9.-19.9.2010)

    Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 18 km lenkin sekä tapasin hyvien järjestöjen toiminnanjohtajia ja pääsihteereitä vapaamuotoisella aamupalalla. Muuten päivä sujui Luonto-Liiton toimistolla viikottaisen toimistokokouksen parissa ja työhyvinvointiryhmän kokouksessa. Iltapäivän päätteeksi minulla oli kunnia osallistua Ilma Massan professorikaronkkaan. Kirjoitin siitä tänne: Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Aamupäivällä annoin myös haastattelun Reutersille kaivoslaista. Muuten koko päivä hurahti Luonto-Liiton Pyöreän pöydän ensimmäisessä tapaamisessa, jossa suunnittelimme työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten … Lue lisää

    Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista

    Perjantaina (18.9.) teimme Luonto-Liiton työntekijöiden kanssa linturetken Vanhankaupunginlahdelle. Aamupäivän muutaman tunnin aikana tein kaiken kaikkiaan 20 eri lajihavaintoa. Ylivoimainen oma ennätykseni. Ohessa lista havaituista lajeista, joista varsinkin näköhavainto luhtahuitista oli varsinainen harvinaisuus! Omin silmin havaitsin seuraavat lintulajit: Varpushaukka, kyhmyjoutsen, peipponen,talitintti, töyhtöhyyppä, haarapääsky, varis, kalasääski, taivaanvuohi, haapana, lapasorsa, valkoposkihanhi, ampuhaukka, tylli, suosirri, luhtahuitti, harmaahaikara, harmaasorsa, mehiläishaukka ja harakka. Lintujen lisäksi tein havainnon lentokoneesta, telaketjumönkijästä ja lehmistä (kyyttöjä). Pikaisen lounaan jälkeen päivä … Lue lisää

    Ympäristötietoisuus Suomessa – nousussa vai laskussa?

    Helsingin Sanomien (15.9.2010) mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut, energiaverot epäilyttävät eduskuntaa, Sukari ajaa Vihtiin Ideaparkia, jonne myös Sivulan perhe rakentaa 200 neliön omakotitaloa ja aikoo käydä sieltä töissä Helsingissä. Lisäksi samaa lehteä koristivat Forumin kauppakeskuksen iloiset ”Hintasirkus” -mainokset. On vaikea uskoa, että ympäristötietoisuus Suomessa on 2010-luvulle tultaessa huipussaan. Voisiko siis olla niin, että talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumisen myötä median ja ihmisten innostus ympäristökysymyksiä kohtaan on lopahtanut? Asian voi nähdä … Lue lisää

    Anna mulle aikaa!

    Postmodernin subjektin yksi tärkeimmistä pääomista on oma aika. Aika on siinä mielessä kiva ja oikeudenmukainen resurssi, että meillä kaikilla on sitä käytössä tietyissä rajoissa saman verran eli 24 tuntia vuorokaudessa. Kukin voi sitten itse päättää miten tuon ajan haluaa käyttää. Kaikesta huolimatta elämme usein jatkuvassa kiireessä ja kalenteridiktatuurissa. Oma näkemykseni on kuitenkin selvä: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee. Kun sopii mitä tehdään ja tekee mitä sovitaan, pääsee ajanhallinnassa jo todella pitkälle. Siihen … Lue lisää

    Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus

    Minulla oli iso kunnia osallistua maanantaina (13.9.) Ilmo Massan professorikaronkkaan Helsingin yliopistolla. Tilaisuuden avasi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hänen lisäkseen puheenvuoron käyttivät myös professorit Pekka Kauppi ja JP Roos sekä tietysti Ilmo Massa itse. Ilmo Massa on ollut yksi keskeisimpiä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uranuurtajia. Hänen kirjoituksensa ovat olleet ispiroimassa myös omaa ympäristöherätystäni ja ympäristöpolitiikan opintojani 1990-luvulla. Ilmo Massan ansiosta Suomessa on yhteiskuntatieteissä tapahtunut ainakin jonkinlainen ympäristöparadigman läpimurto. Omassa puheenvuorossaan Massa tarkasteli … Lue lisää

    Hyvä johtaminen – Osa 1: Tavoitteet

    Ihmiset, jotka tavoittelevat jotain merkityksellistä ovat tutkimusten mukaan onnellisempia. Kirjassaan ”Kuinka onnelliseksi?” professori Sonja Lyubomirsky kertoo minkä takia kannattaa sitoutua tavoitteisiin. Ensimmäisenä kannattaa selvittää, millaiset tavoitteet luovat merkityksiä. Lisäksi kannattaa muistaa, että pelkkä inspiroiva tavoite ei riitä, myös itse tavoitteeseen ponnistelun tulee tuottaa tyydytystä. Kuusi syytä asettaa itselleen tavoitteita 1. Tavoitteet luovat tunteen elämän tarkoituksellisuudesta ja hallinnasta. Ihminen, jolla ei ole merkittäviä tavoitteita tai unelmia, on eksyksissä. 2. Merkitykselliset tavoitteet … Lue lisää

    Viikkopäiväkirja 36 (6.9.-12.9.2010)

    Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja hoidin muutamia Luonto-Liiton hallintoon liittyviä asioita. Aamupäivällä pari opiskelijaa kävi haastattelemassa minua omista elämäntavoistani harjoitustyötään varten. Hauskaa! Iltapäivällä istuin kuuntelemassa Aaro Harjun Luonto-Liiton työntekijöille pitämää erinomaista luentoa järjestötyössä jaksamisesta ja päivän lopuksi suuntasin vielä Harjun nuorisotalolle Fokusryhmän kokoukseen keskustelemaan Nuorten sosiaalisen ja poliittisen osallistumisen mallista Helsingissä. Illan kävin läpi päivän aikana tulleita sähköposteja. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja kävin läpi sähkpöposteja. Päivällä istuin Luonto-Liiton toimistolla … Lue lisää

    Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – Osa III

    Istuin torstaina (9.9.) Pekka Himasen ”Elämä taideteoksena” –luentosarjan kolmannella osalla. Viimeisellä luennolla tutustuimme mm. klassiseen musiikkiin. Luennon puhuttelevin kappale oli kuitenkin Kari Rydmanin Niin kaunis on maa. Kolmen kerran luentosarjan läpileikkaavat teemat olivat luottamus, rikastava vuorovaikutus, luovuus (luova intohimo) sekä energisoiva ja merkityksellinen unelma. Näiden avulla voi kohdata pelon, joka muuten lamaannuttaisi ja kuihduttaisi. Filosofian tärkeimpiä anteja on pystyä kysymään hyviä kysymyksiä. Mikäli meillä ei ole hyviä kysymyksiä, on vaikea … Lue lisää

    Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – osa I

    Osallistuin tiistaina (7.9.) Helsingin yliopistolla Pekka Himasen luennolle ”Elämä taideteoksena”. Tilaisuudessa oli heti alusta lähtien suuren juhlan tuntua. Himanen kätteli ovella kaikki suureen juhlasaliin tulijat samalla kun taustalla soi U2. Odotukset olivat tässä vaiheessa kovat. Himasen ensimmäisellä luennolla puhuttiin paljon rikastavasta vuorovaikutuksesta ja arvonannosta. Filosofian lähtökohtana on kyky kysyä hyviä kysymyksiä. Esimerkiksi Himasen lasten filosofian kursseilla, joku lapsista kysyi: Olemmeko me suoraa lähetystä vai tulemmeko videolta? Himasen mukaan kaiken perustana … Lue lisää