Mielipidekirjoitus: Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin tänään (16.10.) Helsingin Sanomien mielipidesivuilla.

HS MIELIPIDE
Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan
LEO STRANIUS (VIHR) HELSINKI

Helsingin Energia suunnittelee Vuosaareen uutta energialaitosta. Uusi jättivoimala polttaisi pääasiassa pellettejä ja muita biopolttoaineita. Kivihiiltä olisi polttoaineesta viidennes.

Tuleva valtuusto päättää paitsi Vuosaaren laitoksesta myös Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilivoimaloista.

Kun nykyisillä päästöillä maailmanlaajuinen lämpeneminen kolkuttelee kuuden asteen rajoja, on selvää, että fossiilisia polttoaineita, varsinkaan kivihiiltä tai turvetta, ei tulisi käyttää enää yhtään tonnia.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) on ymmärtänyt tulevaisuuden suunnan ja asettanut tavoitteeksi, että Suomi luopuisi ensimmäisenä Euroopassa kivihiilestä. Häkämiehen tavoite ei ole mahdollinen, jos Hanasaari tai Salmisaari jatkavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puhumattakaan siitä, jos uusia investointeja tehdään vielä kivihiilen varaan.

Toisaalta on myönnettävä, että suunnitelma 80 prosenttia uusiutuvaa käyttävästä voimalasta on kunnianhimoinen. Kivihiilen osuutta on perusteltu sillä, että biomassaa ei ole tarpeeksi saatavilla tarpeeksi läheltä. Silloin pitäisi rakentaa pienempi laitos ja investoida energiansäästötoimenpiteisiin.

Ennen kivihiileen hirttäytymistä kannattaisi ottaa käyttöön säästöpotentiaalit, kaavoittaa uudet rakennukset nollaenergiataloiksi ja selvittää mahdollisuus Sköldvikin jalostamon mereen valuvan lämmön hyödyntämisestä kaukolämmössä.

6 kommenttia artikkeliin ”Mielipidekirjoitus: Helsingin siirryttävä uusiutuvaan energiaan”

  1. Vuosaareen suunniteltu voimala on uhka vieressä sijaitsevaa Natura-alueelle, koska pellettien varastointi vie enemmän tilaa kuin kivihiilen varastointi.

    Vaikka kivihiilestä olisi päästävä, eivät biopolttoaineet ole hyvä vaihtoehto. Ihmistoiminnassa kaikella käyttöön otettavalla on taipumus riistäytyä käsistä. Kun maapallon todennäköisesti isoin ongelma (ilmastonmuutoksen ohella ja siihen liittyvänä) on biodiversiteettikato, ei maa-alaa (joka siis voisi olla metsää) pitäisi käyttää biomassan tuottamiseen.

  2. Hyviä keinoja kivihiilen korvaamiseen on kovin vähän. Asuntokanta uusiutuu niin hitaasti, että se voi olla vain pieni osaratkaisu ongelmaan. Suoralla sähkölämmityksellä varustettuja taloja ei toki soisi enää rakennettavan. Energiansäästö on paras keino, jos siihen liitetään käyttäytymiseen muuttamiseen kannustavaa politiikkaa, muuten se ei ole kovin tehokasta. Jos nimittäin säästän 100 euroa energialaskussa, niin ostan 70 eurolla Kauko-idän matkaa, autoilen lisää etc., jolloin nettohyöty 100 kilowattitunnin säästötoimista on noin 30 kilowattituntia. Tätä ilmiötä kutsutaan kirjallisuudessa Jevonsin paradoksiksi tai rebound-efektiksi. Eli säästö ei saisi ajautua kuluttajan lompakkoon asti. Tarvittaisiin politiikkaa, jossa energian hintaa nostetaan samalla kuin energiaa säästetään. Esimerkiksi, jos autokanta kuluttaa 20 % vähemmän polttoainetta energiansäästötoimien ansiosta, niin polttoaineen verotusta pitää lisätä niin, että se maksaa kuluttajalle 25 % enemmän kuin ennen energiansäästötoimia. Onko tällaiseen poliittista valmiutta, onkin sitten varsin suuri kysymysmerkki.

  3. Vuosaareessahan on tällä hetkellä maakaasua käyttävä voimala, joka on erittäin vähän päästöjä tuottava. Kannatan itse maakaasun käytön lisäämistä eli jos Vuosaari C rakennetaan, rakennetaan se maakaasulla toimivaksi. Se helpottaisi kivihiilestä luopumista.

  4. Monitoimivoimala Vuosaareen ei ole mitenkään terveellinen vaihtoehto. Bioenergian tai kivihiilen polttamisesta aiheutuu saastetta, joka koettelee ihmisten terveyttä. Ehkä muuta voidaan väittää, mutta sellaisia suotimia ei ole olemassa, joilla voitaisiin kaikki haitalliset päästöt eliminoida!

  5. Yleinen uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvä harhakäsitys on, että niiden käyttö olisi harmitonta, koska ne ”uusiutuvat”. Tämä pitää paikkaansa vain tiettyyn rajaan saakka: jos niitä käytetään yli, ne eivät enää kykene uusiutumaan.

    Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on jo nykyisellään kestämättömällä tasolla. Maailman luonnonsäätiö WWF:n Living Planet -raportin mukaan uusiutuvia luonnonvaroja kulutetaan 50 prosenttia enemmän kuin niitä voidaan kestävästi tuottaa. Biopolttoaineiden käytön lisääminen on siis erittäin huono ajatus.

  6. ”Yleisötilaisuus voimalaitokseen liittyvästä asemakaavamuutoksesta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on 14. maaliskuuta kello 18–20 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa (Kansakoulukatu 3). Asemakaavan valmistelijat, voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelijat sekä Helsingin Energian edustajat ovat tavattavissa tilaisuudessa kello 17 alkaen.” Haluan tulla, ehkä voisin vaikuttaa, kuka myös tulla?

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa