Juoksutesti ja sen tulokset

Kävin hiljattain Helsingin Urheilulääkäriasemalla juoksutestissä. Olin saanut testin joululahjaksi Annukalta.

Testissä mitattiin kaikki mahdollinen maksimikestävyydestä ja hengityskaasuista veren maitohappopitoisuuteen. kuntoluokitukseni on testin mukaan erittäin hyvä eli 6,3/7 (luokitustaulukko Shvartz & Reibold, 1990, ks. esim. täältä lisää). Peruskestävyysalue on kunnossa. Parannusta kannattaisi lähteä hakemaan erityisesti vauhti- ja maksimikestävyysalueilta.

Juoksutesti antoi realistisen kuvan kuntotasostani. Testin mukaan maksimaalinen hapenottokykyni oli 50,3 ml/kg/min. Peruskestävyysvauhti (aerobinen kynnys) on 5:27 min/km (syke 147), vauhtikestävyys (anaerobinen kynnys) 4:34 min/km (syke 169) ja maksimikestävyysvauhti 3:45 min/km (syke 185). Näillä tuloksilla Maraton pitäisi mennä aikaan 3:30. Tulokset vastaavat erinomaisen hyvin myös omia tuntemuksia juoksulenkeiltä.

Mielenkiintoista on se, että muutama vuosi sitten Vierumäellä tehty kuntotesti (kuntopyörällä poljettuna) antoi täysin toisenlaisen kuvan kunnostani. Tuolloin maksimaaliseksi hapenottokyvyksi (VO2 max) mitattiin 62 ml/kg/min. Cooperin testissä olen juossut 3050 metriä. Tämän mukaan  VO2 max olisi noin 56-57 ml/kg/min. Erikoista, että testeissä voi olla näin paljon eroja.

Samalla tuli tehtyä perusteellinen (urheilu)lääkärintarkastus. Minulta ei ole koskaan aiemmin arvioitu keuhkojen hengityskapasiteettia, hengityskaasuja, sydänkäyriä, eri ruumiinosien lihasmassaa tai monia muita juttuja, joita mitattiin. Suosittelen testiä todella lämpimästi kaikille liikuntaa harrastaville!

Testi lääkärintarkastuksineen maksaa noin 250 euroa. Palvelu oli henkilökohtaista ja aivan erinomaista.

Mielenkiintoisen lisän testiin toi se, että liikuntafysiologi Jyrki Aho laski minulle erikseen juoksuni aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Normaalilla juoksuvauhdillani (5:27/km eli 11km/h) aiheutan noin 20,25 g/km CO2-päästöt (vrt. esim. tavallisen auton päästöt noin 150 g/km) kun lepotilassa päästöni ovat noin 20g/tunti.

Mikäli juoksen vuodessa noin 2500 km, ovat ylimääräiset CO2-päästöni juoksun takia noin 50 kg CO2. Tämä vastaa noin 338 km (150 g/km) autolla ajoa. Vertailun vuoksi Suomalaisen keskimääräiset päästöt vuodessa ovat 13,88 tonnia ja edestakainen Brysselin lento aiheuttaa Atmosfairin mukaan noin 860 kg päästöt.

Alla olevassa taulukossa on Jyrki Ahon tekemä laskelma omista CO2-päästöistäni eri juoksuvauhdeilla. Laskenta perustuu siihen, että ideaalitilassa 1 mol kaasua on 22,4 l ja 1 mol hiilidioksidia on 44 g.

Ohessa on vielä näyte testaustiedoista. Tämän lisäksi sain sivukaupalla erilaisia mittaustuloksia ja taustatietoja kehon koostumuksestani. Otan mielelläni vastaan palautetta tai vaikka vinkkejä juoksuharjoituksista, joita kannattaisi tältä pohjalta tehdä.

 

6 kommenttia artikkeliin ”Juoksutesti ja sen tulokset”

  1. Hyvässä kunnossa vaikutat olevan!

    Haluaisin huomauttaa tuosta CO2-laskennasta, että olisi varmaan syytä laskea mukaan se, että juostessa kulutetut kalorit joutuu korvaamaan syömällä enemmän.

    Kulutetut kalorit voidaan laskea karkeasti: paino kiloissa x juostut kilometrit, mikä tarkoittaa 60kg painoiselle vuodessa 2500km juoksevalle tyypille suurin piirtein 150 000kcal.

    Ylimääräisen ravinnon hiilidioksidipäästöt tietysti riippuvat siitä, mitä syö ja juo.

  2. Luin jostain julkaisusta pyöräilyn aihuttamasta hiilijalanjäljestä. En muista enää lukua, mutta pettymykseksini se oli melko suuri. Oli mahdollisesti niin, että jalanjälki oli vain vähän pienempi kuin linja-autolla matkustettaessa , saattoipa olla niinkin, että hiilijalanjälki oli suurempi kuin linja-autolla. Toki asia riippuu siitä kuinka täynnä linja-auto on. Epäilen kuitenkin, että pyöräilyn hiilijalanjälki oli laskettu liiaan suureksi. tai linja-autolla matkusamisen hiiljalanjälki liian pieneksi.

    Omalla lihasvoimalla liikkumisen hiilijalanjäljen laskemisessa on kaiketi kohtalaisen helppoa arvioida hengityksen tihentymisen aiheuttama hiilidioksidin lisääntyminen. Ongelmana on energiatarpeen lisääntymisen aiheuttama hiilijalanjäljen lisääntyminen.
    Tietenkin urheiluvälineiden valmistuskin aiheuttaa päästöjä.

    • Kiitos kommentista Antero!

      Eri liikuntamuotojen luonnonvarojen kulutusta (ei siis pelkkä hiilijalanjälki) on selvitetty täällä:
      http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/kotimips/liikuntamipsraportti.pdf

      Ympäristön kannalta suurimmat kuormat ovat lämmitettävissä/jäähdytettävissä halleissa (esim. uimahalli, jäähallii) tapahtuvat kuntoilu, jonne vielä usein tullaan yksityisautolla. Pyöräilyn luonnonvarojen kulutus saattaa sellaisissa tilanteissa näyttää suurelta, jossa erillisen pyöräkaistan rakentaminen lasketaan mukaan. Hiilijalanjälke mitattaessa pyöräily on kuitenkin keskivertobussia ilmastoystävällisempi.

      Parhain terveisin
      -Leo

      • Olen muuten itse huomannut tuon saman, että eri testit antavat huomattavasti eri lukemia vo2max arvoille. Juoksemalla tehtävät testit antavat ainakin itselleni alhaisempia vo2max arvoja kuin muilla tavoilla tehtävät testit. Erot eri testien tuloksien välillä voivat olla jopa 15%.

        Itse harrastan vain juoksemista en pyöräile ollenkaan, joten sekään ei selitä asiaa, että lihaksisto on tottunut pyöräilemään ja saa sen takia paremman tuloksen pyöräily testissä.

        • Kiitos kommentista Jarkko! Tosi hyvä pointti. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mikä selittää noita huomattavia eroja.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa