Tiedote 6.3.2015: Järjestöt tyytyväisiä ilmastolain läpimenoon
Yli kolmenkymmenen kansalaisjärjestön ja yhteisön Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja on erittäin tyytyväinen eduskunnan päätöksestä säätää Suomeen ilmastolaki. Lailla vahvistetaan Suomelle sitova tavoite ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja edistetään ilmastopolitiikan avoimuutta.
Eduskunta äänesti laista ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossaan tänään 6.3. Ilmastolain puolesta äänesti 150 kansanedustajaa. Lakia kannatti enemmistö kaikkien hallitus- ja oppositiopuolueiden eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuunottamatta.
Ilmastolaissa asetetaan Suomelle sitova tavoite vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80% vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Laki luo Suomeen tehokkaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, jonka puitteissa hallitus ja eduskunta päättävät vaalikausittain konkreettisista toimista päästöjen vähentämiseksi ja seuraavat niiden toteutumista vuosittain. Suunnitelmista on lain mukaan tehtävä myös vaikuttavuusarviot.
Järjestöjen ja asiantuntijalausuntojen mukaan laki lisää eduskunnan painoarvoa ilmastopolitiikan päätöksenteossa. Ilmastolaki parantaa ilmastopolitiikan valmistelun avoimuutta ja velvoittaa valmistelijoita kuulemaan laajasti myös kansalaisia ja yhteiskunnan eri toimijoita. Jatkossa ilmastopolitiikan suunnitelmat julkaistaan kommentoitaviksi jo ennen lopullista päätöksentekoa.
“Ilmastopolitiikkaa on pitkään tehty suljettujen ovien takana eikä päätöksistä ole voinut käydä aitoa keskustelua. Ilmastolain myötä kansalaiset otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii niin isoja muutoksia yhteiskunnassamme, että tällainen avoimuuden ja demokratian vahvistaminen on todella tärkeää”, kommentoi Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.
Kaikki järjestöjen tavoitteet eivät vielä toteutuneet ilmastolaissa. Ilmastotieteellisen tiedon mukaan päästövähennystavoitteen tulisi Suomen kaltaisissa maissa olla vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä. Laki olisi ollut vahvempi, jos siihen olisi sisällytetty välitavoitteita. Lain käytännön toteutuksesta pääsee vastaamaan kevään vaaleissa valittava uusi eduskunta.
”Ilmastolaki avaa uuden aikakauden ilmastopolitiikassa ja asettaa sille vähimmäisvaatimukset. Seuraavalla eduskunnalla on kaikki mahdollisuudet ryhtyä nopeisiin toimiin lain toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Suomalaiset ovat monesti ilmaisseet odottavansa poliitikoilta ripeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten viivyttelyyn ei ole mitään syytä”, sanoo Leena Kontinen Maan ystävistä.
Kampanja ilmastolain puolesta käynnistyi vuonna Polttava Kysymys -koalition aloitteesta. Viime vuonna tehdyssä Taloustutkimuksen kyselyssä 79% suomalaisista ilmoitti kannattavansa ilmastolain säätämistä.
En puhuisi laista, vaan lain muotoon puetusta mielenilmauksesta, joka ei estä ilmaston pilaamista, mutta toimii mainiosti poliitikkojen apuna siinä uskottelussa, että tekisivät jotain asialle. Itse koen kyllä valtavaa pettymystä siitä, että vihreätkin heittävät luonnonsuojelun ikkunasta ja yksi toisensa jälkeen kertovat olevansa vain demareihin pettyneitä demareita, tai sitten markkinaliberaaleja kaupunkilaisia. Onko vihreitä edes olemassa?
Vähitellen vaatimuksista on kadonnut konkretia ja jos jotain on, niin vähintäänkin mittakaava on vaihtunut aarniometsän tasolta kaupungin pikkupusikkoon. Taloudellinen kasvu, tai konkreettisemmin kaupunkien kasvu, on päätynyt tavoitelistan yläpäähän. Miten koskaan saavuttaa kestävää tasoa, jos lisää koko ajan niiden määrää joille resurssit joudutaan tuomaan kaukaa? Tai miten koskaan kulutus kääntyy laskuun, jos kukaan ei näe ongelmana kuluttajien määrän jatkuvaa kasvua? On kurjaa nähdä, että vihreille riittää se, että ilmastopäästöjä saataisiin laskuun teknologialla, mutta itse luonto saa mennä. Sittenkö asutaan vain huipputeknisissä kaupungeissa miljoonien muiden kanssa, ja luonto on lopullisesti alistettu tuottamaan resursseja noille kaupungeille?
Radikaali kai joskus sivistyneinä aikoina tarkoitti sellaista joka menee asian alkujuureen. Onko vihreillä enää rohkeutta nähdä mikä on syy ja mikä seuraus?
Pystymetsä, hyvin hoksattu !
Olen seurannut muutaman vuoden Suomen vihreiden touhuja netin , sukulaisten , ystävien ja tuttavien välityksellä,ja Leon blogista. Ja olen minäkin kovin pettynyt Vihreiden vihreyden katoamisesta näkymättömiin. markkinatalouden liberaalipyörteissä.Puhutaan vain bissneksestä.Pahinta on sellainen ”green business”, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä luonnon-ja ilmaston suojelulle.Näyttää valitettavasti ihan siltä, ettei Suomessa tosiaankaan ole ainakaan todellista vihreiden politiikkaa harjoittavaa puoluetta. En ainakaan tällä näkymällä äänestäisi siellä tuon nimikkeen alla kulkevaa,vaan tukisin mieluummin sellaista politiikkaa ja poliitikkoja, jotka ottaisivat huomioon alkujuuriaan myöten luonnon-ja ympäristönsuojelunkin, ja olisivat oikeasti konkreettisen radikaaleja ja pyrkisivät toteuttamaan vaihtoehtoista politiikkaa. Sellainen poliittinen liike varmaankin pitäisi rakentaa Suomeenkin.
Minulla on äänioikeus Suomessa eduskunta-ja presidentinvaaleissa.ranskassa voin äänestâä kunnallis-ja EU-edustajien vaaleissa.Olen Ranskassa äänestänyt Vihreiden puoluetta.Ja äänestän edelleenkin ainakin EU-vaaleissa, kunhan se haluaa edelleenkin pyrkiä toteuttamaan konkreettisesti sydäntäni ja ajattelutapaani lähellä olevia uudistuksia. .
Asun luonnon keskellä vuoristossa ja olen mm.Auvergnen Tulivuorten Alueellisen Luonnonpuiston Aloitekomitean jäsen.Komitea ehdottaa konkreettisia parannuksia ja uudistuksia puiston toimintaan ja sen alueella tapahtuvaan luonnonsuojeluun, sekä siellä asuvien ihmisten elinoloihin ottaen huomioon luonnon ja ihmisten vuorovaikutuksen.Se on ottanut osaa mm.puiston uuden toimintaohjelman tekemiseen ottamalla mukaan ideointiin ja toimintaan paikalliset asukkaat.Näin olen saanut lisätuntumaa sellaiseen todelliseen elämään ,jossa ylenmääräinen ja turha teknologian käyttö ja liberaalinen tuhlaileva kulutusta kasvattava ajattelutapa ei suinkaan edistä vaan haittaa niin luonnonsuojelua kuin ihmistenkin jokapäiväistä elämää. Täällä vaikeissa olosuhteissa osataan olla tyytyväisiä välttämättömien elintarpeiden tullesssa tyydytetyiksi. Pyritään luonnonmukaisen ravinnon ja kestävän energian tuottamiseen välttämättömässä määrin.Täältä katsoen kaupunkien stressaava elämänmeno,meteli ja saasteet tuntuvat hirvittäviltä. Ja niitä pyritään vain pysyttämään siedettävissä rajoissa uuden teknologian avulla unohtaen luonnon olemassaolon.Megalopolega ei pitäisi enää rakentaa ja entisiä jollain tavalla purkaa! Joissain paikoin maaseutuakin menetelmät alkavat valitettavasti näyttää samoilta kuin kaupungeissa. Sellaista menoa on vastustettava ja on tuotava esille konkreettisia vaihtoehtoja kansalaisten saamiseksi osallistumaan näiden heitä ensisijaisesti koskevien asioiden hoitoon.
Kiitos kommentistasi Marianne!
Mielenkiintoista lukea muualta kuin metro-ja megalopoleista tulevia mielipiteitä ilmaston,eläinten-ja ympäristön suojelusta ja tavoitteista Suomessa .
Ajatuksiasi ja ehdotuksiasi luettuani alkaa tuntua siltä, että eivät ihan kaikki vihreän kyltin alla olevat kansanedustajaehdokkaat ole unohtaneet vihreyttään.Lisäksi otat kantaa vakuuttavasti ja hyvin inhimillisellä tavalla, etkä täysin tunteettoman teknokraattisesti. En voi kuitenkaan äänestää eduskuntavaaleissa edustamallasi alueella, valitettavasti.
Pelkosenniemen ja Kemijärven maisemat ovat tuttuja.Sieltä lähdin aikoinaan Ranskaan. Vaan lieneekö sikäläinen ympäristö vielä yhtä mahtava ja kiehtova kuin lähtöni aikoihin…sudet ja muut villipedot mukaanlukien?
Tuo ilmastolaki ei nyt sitten saisi olla vain kansanedustajien omantunnon puhdistamista, vaan se olisi saatava oikeasti vaikuttavaksi ihmisten ja luonnon elinvoimaisuuteen.Kansalaisten on voitava osallistua omalla panoksellaan tuon lain voimaantulemiseksi ja aktivoimiseksi. Ainakin voi olla toiveikas…
Kommentistani Mariannelle unohtui huolestumiseni hänenkin toivomansa cleantech-systeemien liiallisesta ja yleistyvästä käytöstä luonnon alistamisessa kasvavan kaupunkiväestön ja sen aiheuttaman lisääntyvän kulutuksen vaatimuksiin..Jatkuva kaupunkien ja kulutuksen kasvu ( ”talouskasvuksi ” kutsuttu) ei voi muuta kuin jyrsiä luontoa yhä vähemmäksi.Nâiden tukeminen ei ole kovinkaan vihreämielistä.Eikä tuo teknologia tuo ratkaisua kaikkiin ympäristöongelmiin.
Samoin pienyrittäminen on businestä sinänsä,joka sekin voi olla ympäristöhaitallista, jollei se noudata todella luonto-ja ympäristöystävällisiä menetelmiä.
Onko täysin ”puhdasta” energiaa olemassakaan ?On helppo todeta,että vähennetään päästöjä.Mutta eikö kaiken energian tuottaminen saa aikaan jonkinlaisia päästöjä , olkootpa ne sitten suoraan ilmastoa tai luontoa/ympäristöä saastuttavia ? ja niitäkö sitten vähennettäisiin kaikin puolin ?
Katsastelen asiaa ihan tavallisen ihmisen kannalta, en asiantuntijana.
Energian tuottamiseen tarvitaan nykyään kallista tekniikkaa, etenkin ”puhtaan energian ” tuottamiseen.Onko selvää, haluavatko siihen tarvittavan tekniikan valmistajat todella vähentää päästöjä myöskin laitteiden yms.tuotannossa, vai tulevatko he ottamaan huomioon kaupallisessa tarkoituksessa vain tekniikkansa myynnin ja soveltamisen , eikä paljonkaan omien tuotantolaitostensa päästöjen vähentämistä ?.
Mikä on puhdasta energiaa ? Käytän sähköä ja puuta lämmitykseen.Käyttämästäni sähköstä 80% tulee atomianergiasta,jonka tiedetään olevan raskaasti saastuttavaa mm.ydinjätteidensä osalta ja onnettomuuden sattuessa tiuki vaarallista.Puun ja kivihiilen polttaminen puolestaan saa aikaan ilmastohaitallisia päästöjä ja ympäristö-ja terveyshaitallisia saasteita.Tuulienergiaa ja sen käyttöön soveltamista varten on valmistettava siihen sopivia usein monimutkaisia laitteita ym. Aurinkoenergian tuottamiseen tarvittavan laitteiston valmistus vaatii teollisuustuotantoa ja sen soveltaminen on hyvin monimutkaista varsinkin vanhoissa rakennuksissa.Uuden rakentamisessa se voisi olla hyvä ratkaisu ainakin lämpö-ja valoenergian tuottamisessa sellaisilla alueilla, joissa aurinkoenergian käyttö on mahdollista.Mutta aurinkopaneelit ja siihen liittyvät energiantuottamislaitteet ovat kalliita.Niihin on pystyttävä investoimaan paljon.Kuka sellaiseen pystyy nykyään? Vai antaisiko valtio avustuksia ko.energioiden käyttöönottajille ?
Ranskassa valtio avustaa nykyään esim.aurinkopaneelien hankkimisessa ja asentamisessa,ja tuulienergiankin osalta..Samoin ennenkaikkea kansalaiset saavat valtion takaamaa avustusta ja korotonta tai halpakorkoista lainaa esim.vanhojen asuntojen/omakotitalojen eristämisen parantamiseksi tai uusimiseksi.Tämä energiahukan välttämiseksi ja näin energian tuottamisen vähentämiseksi.Tavoitteena on energian tuotannon lasku, eikä suinkaan kasvu!
Sisältyisivätkö tällaiset investointiavustukset Suomessa tuon uuden energiapolitiikan vaatimuksiin ?
Meillä on uskottu tämän uudistavan energiapolitiikan tuottavan paljon uusia työpaikkoja.Tämä politiikka ei ole vastannut odotuksia, on tullut suuria pettymyksiä.Monet ko.teknologiaa tuottavat yritykset ovat ajautuneet konkurssin partaalle tai joutuneet lopettamaan toimintansa.Tämä koskee varsinkin tuuli-ja aurinkoenergiaa. .