Biodiversiteettineuvottelut Nagoyassa – ja Suomen toimenpiteet?

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentuu parhaillaan YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa (COP 10) Nagoyassa, Japanissa. Toivottavasti kokouksessa löydetään yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Kokouksen yhteydessä julkaistiin myös maapallon luonnon ekosysteemien taloudellista arvoa koskeva raportti: Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB). Tavoitteena on luoda erilaisille ekosysteemipalveluille … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 42 (18.-24.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton mahdollista ruokalinjausta ja ensimmäisen yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Iltapäivällä vedin viikottaista toimistokokousta, keskustelin Joanna kanssa tulevan viikon tehtävistä sekä istuin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen palaverissa suunnittelemassa Cancunin ilmastokokouksen koordinaatiota. Illalla valmistauduin seuraavan päivän Itämeriaiheiseen aamunavaukseen sekä kirjoitin pienen artikkelin ilmasto- ja kehityspolitiikan linkittymisestä degrowth-ajatteluun. Lisäksi kirjoittamani teksti ”Kotipalvelua ekologista elämää kaipaavalle, kiitos!”  julkaistiin kulutus.fi -blogissa. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa sekä pyöräilin Viikkiin pitämään aamunavausta Viikin … Lue lisää

Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta

Suomessa sudet aiheuttavat haittaa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä, esimerkiksi metsästyskoiria, poroja ja lampaita. Lisäksi susi herättää ihmisten keskuudessa pelkoja vaikka susi on surmannut ihmisen viimeksi Turun seudulla joskus 1880-luvun alussa. Tosin tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi. Vertailun vuoksi esimerkiksi elokuussa 2010 tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan 667 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 26 ja loukkaantui 821 ihmistä. Ihmisille aiheuttaman kärsimyksen lisäksi tieliikenne tappaa vuosittain Suomessa eismerkiksi yli … Lue lisää

Yhdeksän vinkkiä toimia Itämeren puolesta

Kävin tiistaina (19.10.) Viikin normaalikoulussa pitämässä aamunavauksen koulun oppilaille Itämerestä. Aamunavauksen jälkeen minulla oli mahdollisuus osallistua hetkeksi koulun Ekovinkkaajien kokoukseen. Oli inspiroivaa nähdä niin monia nuoria, jotka ovat huolissaan ympäristön ja Itämeren tilasta sekä valmiita toimimaan koulun puitteissa. Koulussa oli muutenkin kiinnitetty huomiota ympäristöasiohin. Vihreä Lippu ja Green Office olivat arkipäivää, tarjolla oli kasvisruokaa ja koulun johto rehtoria myöden oli sitoutunut ympäristöasioiden edistämiseen. Hienoa! Ohessa yhdeksän vinkkiä sinulle, joka haluat … Lue lisää

Kokoomuksen ympäristöpolitiikassa on Toivoa

Käsiini tupsahti ”Ympäristöfiksu Kokoomus” -esite. Esitteen perusteella ”Kokoomus on vahvasti sitoutunut ympäristöarvoihin ja niitä edistävään toimintaan.” Hyvä näin! Ohessa muutamia poimintoja Kokoomuksen puoluekokouksen 11.-13.6.2010 hyväksymästä ilmasto- ja ympäristöpoliittisesta kannanotosta ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa”. ”Ihmisiä pitää kannustaa vihreisiin tekoihin, suuriin ja pieniin. Lähiympäristön puhtaana pitäminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja maapallon pelastaminen ovat iloisia asioita.” ”Ympäristö- ja luontoarvojen huomioimisessa ei ole kyse uhrauksesta, vaan hyvinvointimme ja elämänlaatumme kohentamisesta. Käyttämällä luonnonvaroja säästäväisemmin, tekemällä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 41 (11.-17.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja venyttelin. Lauantain maratonin jälkeen juoksu sujui leppoisasti ja teki todella hyvää. Aamupäivällä tein selvitystä verkkovaikuttamiseen liittyen. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja tapasin Sharewoodin Harri Jylhää. Alkuillaksi suuntasin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiirin opiskelijailtaan, jossa kävin lyhyesti läpi ympäristöalan opiskelijoille Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteita. Kirjoitukseni ilmastopolitiikkaan liittyen julkaistiin CO2-raportti.fi -sivulla: ”En muistanut, että Suomen ilmastopolitiikka on näin masentavaa”. Tiistaina istuin aamupäivän opetusministeriön järjestämässä järjestöpäivässä. Tilaisuudessa juhlittiin mm. … Lue lisää

Energiansäästöviikko – suuria tekoja

Tällä viikolla vietetään energiansäästöviikkoa. Energiatehokkuuden parantaminen on tunnetusti kaikkein tehokkainta ilmastopolitiikkaa päästöjen vähentämiseksi. Harvassa kotitaloudessa tai yrityksessä seurataan reaaliaikaisesti omaa sähkön- tai energiankulutusta. Sitä mitä et mittaa, et voi hallita. Hanki itsellesi siis mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti omaa kulutustasi. Ohessa viisi vinkkiä energiansäästöviikon viettämiseen: – Hanki mahdollisimman vähän neliöitä kotiisi ja vaihda ekoenergiaan – Liiku kävellen ja polkupyörällä, junalla tai bussilla sekä hoida asiat verkossa – Syö kasvisruokaa – Vaadi päättäjiltä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 40 (4.-10.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja kylässä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla. Aamupäivällä viimeistelin verkkovaikuttamista koskevaa selvitystyötä. Iltapäivällä annoin haastattelun Sharewoodille: Ekovaikuttaja Leo Stranius Sharewoodiin, vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja olin puhelinpalaverissa tulevan budjettikeskustelun ohjelmaan liittyen sekä istuin Nuorisoasiankeskuksessa pohtimassa Helsingin tulevaa nuorten vaikuttamisjärjestelmää. Tiistaina kävin aamulla parturissa oppimassa mm. sen, että mökillä voi käyttää kastelukannua suihkuna ja nopeusrajoitusten alentaminen vähentäisi myös ihmisten kiirettä ja stressiä. Lisäksi istuin eduskunnassa www.ilmasto.org -sivuston ohjausryhmän kokouksessa ja … Lue lisää

Hiljan päivä – Hiljaisuutta, kiitos!

Tänään (8.10.) vietetään Hiljan päivää. Suomessa melusta (yli 55dB) kärsii yhteensä jopa 800 000 – 900 000 ihmistä. Tästä tieliikenteen osuus on noin 750 000 ihmistä, raideliikenteen 49 000 ja lentomelun 23 900. Lentomelu koetaan näistä yleensä kaikkein häiritsevimpänä. Hiljan päivän kunniaksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri myönsi Hiljainen haavanlehti -palkinnon tutkija LT Marja Heinonen-Guzejeville. Melun haittavaikutukset ovat ilmeisiä. Näitä ovat mm. unihäiriöt, häiritsevyys (epämiellyttävyys ja hermostuminen), kognitiiviset häiriöt, kohonnut verenpaine, … Lue lisää

Hyvien uutisten viikko

Näyttää siltä, että tämä on hyvien uutisten viikko. – Helsingin sosiaalikeskus Satama pysyy – Pieksämäen (bad)ideapark jää rakentamatta – Pro Animalia palkinto Tuija Braxille – Viikonloppuna tulossa Ympäristötoimintapäivät – vaihtoehtoelämää! – Hulluilla päivillä maksukaaos, sirukortit eivät toimi – Viiden kunnan kokemukset osoittavat: hiilineutraali kunta ei ole utopiaa

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa