Onko biopolttoaineiden seuraava virhesiirto Jathropa?

Maan ystävien tuore raportti (Jatropha: money doesn’t grow on trees) tyrmää ihmekasviksi nimetyn Jatrophan käytön biopolttoaineena. Jathropaa on aiemmin pidetty ihanteellisena kasvina biopolttoaineeksi siitä syystä, että se ei uhkaa suoraan ruokaturvaa ja kasvaa vaikeissa oloissa. Kansainvälisen Maan ystävien raportin mukaan investoijien odotukset ovat olleet kuitenkin epärealistisia. Maan ystävien raportti listaa kymmen ongelmaa. Jathropan satoisuus on ollut heikkoa, viljelykset tarvitsevat paljon vettä, kasvi on haavoittuva erilaisille tuholaisille, kilpailee ruuan tuotannon kanssa … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 3 (17.-23.1.2011)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 15 km lenkin kuntosalin juoksumatolla. Reipas juoksu antoi hyvän lähdön päivään ja viikkoon! Aamupäivällä Kari Rissa haastatteli minua Työeläke-lehteen degrowth-taloudesta. Itsellenikään ei ole ihan selvää, miten hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja sen sellaiset turvattaisiin laskevan talouden olosuhteissa. Lounaan jälkeen olin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokousta. Paikalla oli esittäytymässä myös tuore puheenjohtaja Tuomo Lindholm. Kotimatkalla kävin paikkaamassa Annukan pyöränkumin ja illalla vastailin vielä Partio-lehden haastatteluun koskien ilmastonmuutosta. Yksilö voi tehokkaimmin vaikuttaa … Lue lisää

Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri

Pääministeri Mari Kiviniemi esittää tulevaan hallitukseen lapsi- ja perheministeriä. Hyvä ajatus. Hallituksen ja hallinnon rakenne kaipaisi paljon muitakin muutoksia. Ohessa tärkeimmät hallinnon uudistustarpeet tulevalle hallitukselle: – Ympäristöministeriöön perustetaan erillinen ilmastoministerin salkku. – Työ- ja elinkeinoministeriössä olevat ilmasto- ja energia-asiat siirretään ympäristöministeriöön – Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään ympäristöministeriöön. – Maa- ja metsätalousministeriössä olevat metsiensuojelu- ja luonnonsuojeluasiat sekä eläinsuojelu siirretään ympäristöministeriöön. – Ympäristöministeriön tulee johtaa alueellista ympäristöhallintoa. – Ympäristöministeriön … Lue lisää

Susi arvokkaampi elävänä kuin kuolleena

Susi on maassamme erittäin uhanalainen laji, jota on jäljellä enää arviolta 150–160 yksilöä. Esimerkiksi Lapissa ei käytännössä ole lisääntyvää susikantaa. Susien heikosta tilanteesta huolimatta tammikuussa Lapissa ammuttiin kolme sutta, joista kaksi Urho Kekkosen kansallispuistossa Itä-Lapissa. Lisäksi Lappiin on myönnetty vielä yksi kaatolupa lisää. Sudet ja muut suurpedot olisivat Lapin matkailuelinkeinolle arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Luonto-Liiton susiryhmä osoittaa mieltä ja jakaa tietoa Lapin susien tilanteesta Matkamessujen yhteydessä lauantaina 22.1. klo 10–14. … Lue lisää

Moottoriteistä katuja ja luonnonsuojelualueita

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.1.) artikkeli kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden visiosta, jossa Helsingin sisääntuloväylien moottoritiet muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Kaventuneiden väylien varrelle mahtuisi paljon uutta rakentamista, mutta yhtä hyvin tuota tilaa voisi ennallistaa, metsittää ja muuttaa myös luonnonsuojelualueiksi. Moottoriteiden ja niiden liittymien uudelleen rakentaminen ei olisi välttämättä kuitenkaan kovin ekotehokasta tai halpaa. Toisaalta uusi ”rakennusmaa” olisi varmasti haluttua. Moni rakentaja olisi siitä varmasti valmis maksamaan. Ehkä nuo maa-alat voisi vaikka huutokaupata? Mistä sitten moottoriteiden … Lue lisää

Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla?

Olin aamupäivällä (18.1.) julkistamassa ympäristöjärjestöjen esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Tiedotusvälineiden lisäksi paikalla olivat myös puolueiden edustajat vastaamassa haasteeseen. Haaste on iso. Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla? Millainen on ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi? Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tässä ympäristöjärjestöjen esitykset: 1. Hiilineutraali Suomi … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)

Viikkopäiväkirja palaa jälleen vuoden vaihteen tauolta. Tässä tiivistetysti kuluneen viikon kuviot. Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle lumi- ja räntäsohjossa orientoitumaan alkaneen vuoden hommiin. Keskon kestävän kehityksen palkinnot julkaistiin myös haettavaksi. Teeman on materiaalitehokkuus. Olen itse mukana palkintolautakunnassa. Lounaalla kävin Turun Sanomien toimittajan kanssa. Haastattelun aiheena oli asketismi. Iltapäivällä vedin vuoden ensimmäistä toimistokokousta ja kävimme läpi joitakin uuden Kevätseuranta-vastaavan perehdytykseen liittyviä asioita. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa valmistelemassa … Lue lisää

Koulujen kasvisruokapäivä

Helsingin kouluissa on vihdoin siirrytty viikottaiseen kasvisruokapäivään. Helsingin Sanomissa vegaanikokki Simo Ruottinen piti ruokaa hyvänä. Ongelmallisen kasvisruokapäivästä tekee tietysti se, mikäli sitä erikseen korostetaan ja sen myötä oppilaat jättävät ennakkoluulojen takia ruuan syömättä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin, mutta tässä vielä kertauksena viisi hyvää syytä siirtyä viikottaiseen kasvisruokapäivään. Viisi syytä sirtyä kasvisruokapäivän viettoon: – Ympäristö: Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä. – Terveys: Suomalaiset syövät tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja … Lue lisää

Keskon kestävän kehityksen palkinnot 2011 haettavana

Kesko jakaa tänä vuonna 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestävän kehityksen edistäjille. Palkintojen teemana on materiaalitehokkuus. Olen mukana palkintolautakunnassa, joka päättää hakemusten perusteella jaettavista palkinnoista. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Keskon viestintäjohtaja Paavo Moilanen. Jäseniä ovat Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Minna Halme ja allekirjoittanut. Lisää tietoa palkinnoista ja hakuohjeet löytyvät täältä.

Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!

Vuoteen 2010 on mahtunut useita iloisia onnistumisia ja karvaita pettymyksiä. Vuoden 2010 haastatteluita, puhetilaisuuksia ja kirjoituksia ovat hallinneet usein ilmasto- ja energiapolitiikka, kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, talouskasvu ja degrowth-keskustelu, kasvissyönti sekä kulutuskysymykset ja keskustelut ekologisesta elämäntavasta. Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävien puolesta olen ollut mukana Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa, Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjassa, Kevätseuranta-hankkeessa, degrowth-keskustelussa, Älä osta mitään -päivän ja Mainoskuplan valmisteluissa, Salakaadot seis -kampanjassa, Itämeren ja metsiensuojelun sekä ympäristökasvatustyön ja luonnonharrastuksen edistämisen parissa. … Lue lisää

Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday
Turkistarhaton Suomi on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Tämän tavoitteen puolesta Animalia on tehnyt tehokasta työtä jo pitkään. 

Turkistarhat aiheuttavat turhaa kärsimystä villieläimille ja ylimääräistä ympäristökuormitusta. Lisäksi turkistarhat aiheuttavat jatkuvan pandemiariskin. 

#peopleofanimalia #animaliary @animaliary