Maanantai 30.1.2006

Maan ystävien puheenjohtaja Riitta Savikko on ryhtynyt hyperultra-aktiiviseksi. Riitalta tulee kommentoitavaksi Maan ystävien projektirahahakemuksia ja muita papereita solkenaan. En ehdi kunnolla edes lukea sitä vauhtia hakemuksia ja ajatuksia, kuin mitä Riitta niitä tällä hetkellä tuottaa ja lähettää. Maan ystävät on hyvässä voimassa. Illalla käymme Annukan kanssa jälleen katsomassa yhtä asuntoa. Valitettavasti vieläkään ei tärppää. Tuntuu, että vuoden alun jälkeinen innostus on hiukan hiipumassa. Asuntorumba tuntuu jossain määrin rasittavalta. Lopuksi käymme … Lue lisää

Viikonloppu 27-29.1.2006

Käymme perjantaina Annukan kanssa syömässä uudessa Meze-ravintolassa Mikonkadulla. Paikka on entisen Sofra Londonin omistajien avaama uusi ravintola aivan Helsingin keskustassa. Suosittelen! Lauantaina on Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokous. Seitsemän tuntisessa kokouksessa valitsemme liitolle uuden ympäristökoordinaattorin Siemenpuusäätiön toiminnanjohtajaksi lähteneen Hanna Matinpuron paikalle. Valituksi tulee Jouni Nissinen. Upeaa! Suomalainen ympäristöjärjestökenttä onkin kaivannut Jounia Ruotsin lapista takaisin. Tervetuloa! Kokouksessa valitaan Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtajaksi Tuire Laurinolli. Samalla perustetaan hallituksen alaiset valiokunnat. Itse tulen valituksi uuden energia- … Lue lisää

Torstai 26.1.2006

Puolustan kansallista kestävän kehityksen strategiaa valmistelevan työryhmän kokouksessa ympäristöjärjestöjen esityksiä ekologisesta jalanjäljestä, absoluuttisesta irtikytkennästä ja ekologisesta verouudistuksesta. Yritän ehdottaa, että ottaisimme mallia sisällysluettelon ja kappaleiden rakenteen osalta komission joulukuussa esittämästä EU:n kestävän kehityksen strategiasta. EU-strategiassa, niin huono kuin se onkin, on sentään nimetty konkreettiset prioriteettialueet, niille tehtävät toimenpiteet ja ohjelman seuranta. Suomen tulevassa strategiassa on tällä hetkellä toki samoja elementtejä, mutta mielestäni hiukan epäselvän rakenteen kautta. Kokouksessa päädymme myös väittelemään … Lue lisää

Keskiviikko 25.1.2006

25.1.2006 Istuimme Sampo-pankissa keskustelemassa mahdollisesta asuntolainatarjouksesta aivan liian kauan. Rahoituspäällikkö tarjosi meille typeriä mini-nightwish-visa-kortteja, eläkesäästämistä ja ylipäätään kokonaisvaltaista elämänhallintaa taloudellisen rationaliteetin kahleessa. Oi voi. Ei kiitos. Haluan olla vapaa moisesta hapatuksesta. Kaikesta huolimatta asuntolainatarjous oli houkuttelevan edullinen. Valitettavasti en töiden ja Sampo-pankin takia ehtinyt ollenkaan tapaamaan Helsingissä vierailevaa isääni. Sen sijaan ehdin vihdoin noutamaan Akateemisesta kirjakaupasta tilaamani kirjat. Samalla tajusin, että en ehtinyt käydä ennakkoäänestämässä presidentinvaalien toisella kierroksella. Pitää muistaa … Lue lisää

Tiistai 24.1.2006

24.1.2006 Joudun perumaan päivän englannin kielen kurssin, koska olin lupautunut aiemmin edellisenä vuonna puhumaan seminaariin kaupunkikeskustojen kehittämisestä. Oma näkökulmani liittyi kaupunkitilna haltuunottoon autoilta ja kaupallisuudelta. Tilaisuus oli hiukan ristiriitainen. Oli aika ahdistava kuulla Tapiolan kauppakeskuksen laajennussuunnitelmia ja Stockmannin edustajan ruuhkamaksujen vastaisia höpinöitä. Sen sijaan oli innostava tutustua erilaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin eri puolilla Suomea toteutuneista kävelykaduista tai kävelykeskusta-hankkeista. Seminaarin jälkeen osallistuin vielä kehitys- ja ympäristöjärjestöjen yhteiseen ilmasto-oikeudenmukaisuutta käsittelevään kokoukseen Kepassa. … Lue lisää

Maanantai 23.1.2006

23.1.2006 Työpäivän jälkeen näen vanhan ystäväni Aleksis Pillain. Ale on siirtynyt työskentelemään Suomen musiikkikanava MTV:lle ja eronnut Mirasta. Harmi. Kuulumisien vaihtamisen jälkeen Keskustelemme kuitenkin innostuneesti kansalaistoiminnan eri keinovalikoimista markkinaorientoituneessa yhteiskunnassa. Kotimatkalla puhun Riitta Savikon kanssa puhelimessa Maan ystävien mahdollisesta Eurooppatiedotus-hakemuksesta. Samaan bussiin tupsahtaa myös Tuuli Hirvilammi Toivo-poikansa kanssa.

Sunnuntai 22.1.2006

22.1.2006 Iltapäivällä palaan hyytävän kylmään, mutta raikkaaseen Suomeen. Brysselin matkan jälkeen on monta asiaa tekemätää. Kirjoittelen englannin syventävän kurssin kotitehtäviä ja valmistelen esitelmää kaupunkitilan käytöstä. Samalla kirjoitan lyhyen raportin viikonlopun EEB:n seminaarista Suomen luonnonsuojeluliitolle. Käytän myös tuntitolkulla aikaa kommentoidakseni valmisteilla olevaa Kestävän kehityksen strategian versiota 2.

EEB seminar in Brussels 19.-21.1.2006

19.-21.1.2006 Matkustan EU:n kestävän kehityksen strategiaa käsittelevään EEB:n seminaariin Brysseliin. Erja Heinon ja allekirjoittaneen matkaraportti ohessa kertonee olennaisen. * * * Matkaraportti EEB:n EU:n kestävää kehitystä koskevasta seminaarista Leo Stranius / Erja Heino 23.1.2006 THE EU SUSTAINABLE DEVELOPMENT STRATEGY – AN ENVIRONMENTAL RESPONSE – EEB Conference 20-21 January 2006, Brussels 1. Yleistä Seminaarin tavoitteena oli vaihtaa näkemyksiä komission joulukuussa 2005 julkaisemasta EU:n kestävän kehityksen strategiasta. Kestävän kehityksen strategian ohella seminaarissa … Lue lisää

Keskiviikko 18.1.2006

18.1.2006 Uudenmaan ympäristösuojelupiirin hallituksen kokous. Ensimmäinen kokous ollessani puheenjohtajana. Jännittää hiukan. Kaikki menee kuitenkin kohtalaisen hyvin ja saamme kokouksen päätökseen noin kolmen tunnin keskustelun jälkeen. Kokouksessa valitsimme piirin varapuheenjohtajaksi Jussi Pesolan Kirkkonummelta sekä nimesimme edustajia eri työryhmiin. Illaksi jatkoin matkaa vielä Meri Pukarisen ja Lauri Myllyvirran läksiäisiin Konalaan. Meri on lähdössä puoleksi vuodeksi Belgiaan Gentiin ja Lauri Indoneesiaan. Inhoan Konalaa huonojen liikenneyhteyksien takia. Juhlat ovat kuitenkin Theon ja Kristiinan puutalossa … Lue lisää

Tiistai 17.1.2006

17.1.2006 Käyn aamulla pikaisesti töissä ja jatkan matkaa Tampereelle opiskelemaan. Englannin kurssilla harjoittelemme puheiden pitämistä arpomalla valituista aiheista ja saamme kotiläksyksi tieteellisen yhteenvedon kirjoittamisen. Alkuillasta palaan Helsinkiin. Käymme Annukan kanssa katsomassa Hämeentiellä sijaitsevaa kiinnostavaa asuntoa. Näkymät asunnosta ovat upeat, mutta Hämeentien vilkas liikenne hiukan epäilyttää. Päätämme jättää tarjouksen tekemättä. Viime päivinä asuntoasiat ovat hallinneet ajatteluamme.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa