Maanantai 16.1.2006

16.1.2006 Töiden jälkeen päädyn Suomen Sosiaalifoorumin (SSF) suunnittelukokoukseen Hakaniemeen. Maan ystävät toimii tänä vuonna SFF:n tilijärjestönä. Tapahtuma onkin saanut mukavasti tukea Ulkoministeriöltä. Suunnittelukokous venyy lähes nelituntiseksi. Eniten keskustelua herättää muun muassa SSF:n tuleva yleisteema. Pitkän väännön ja keskustelun jälkeen oma ehdotukseni ”Tilana Eurooppa, rajana ympäristö ja tavoitteena globaali hyvinvointiyhteisö” saa huomattavaa kannatusta. Olen edellisellä viikolla kirjoittanut luonnoksen Maan ystävien arvoiksi, visioksi ja missioksi. Tarkoituksena olisi viedä eteenpäin strategiaprosessiä järjestön 10-vuotisjuhlavuoden … Lue lisää

Graduviikko II

9.-15.1.2006 Toinen gradulomaviikko. Kalenteri on kuitenkin täyttynyt jo uhkaavasti muilla aktiviteeteilla. Maanantaina olen koko päivän lomasta huolimatta työpaikalla. Tiistaina päädyn Tampereelle opiskelemaan. Englannin kielen syventävä kurssi (KKEN27) on Ruotsin kielikurssin ja gradun lisäksi ainoa jäljellä oleva hallintotieteen maisterin tutkintoon kuuluva pakollinen suoritus, joka minulta puuttuu. Kurssi suoritetaan intensiivisesti ja osittain verkkomuotoisena ensimmäinen periodin aikana. Tampereella tapaan myös Galilei-lehden päätoimittaja Jorma Lehtosen. Olen ollut vuoden päivät Galilei-lehden (http://www.galileilehti.fi/) ohjausryhmässä. Valitettavasti lehti … Lue lisää

Graduviikko I

3.-8.1.2006 Olen ottanut töistä gradulomaa. Gradun työstäminen etenee viikon aikana mainiosti. Toki viikolle sattuu kaikkea muutakin. Käyn tiistaina töissä katsastamassa tilanteen. Välillä käyn istumassa kahvilla Maan ystävien uuden puheenjohtajan Riitta Savikon kanssa. Keskustelemme innostuneesti Maan ystävien tulevista haasteista Riitan tentatessa samalla puheenjohtajuuteen liittyviä kysymyksiä. Käyn myös keskustelemassa Greenpeacen tiedottajan Mikeal Sjövallin kanssa Metsä-Botnien sellutehdas hankkeesta Uruguayssa Greenpeacen toimistolla. Paikallinen Greenpeace Argentiinassa on aktivoitunut vastustamaan hanketta ja Mikael on menossa paikan … Lue lisää

Islanti

30.12.2005-2.1.2006 Matkustamme Annukan kanssa Islantiin puolikuntoisina. Uudenvuoden aattona käymme retkellä katsomassa Gullfosin vesiputousta, aitoa ja oikeaa Geysiriä sekä Thingvellirin kansallispuistoa. Illallista nautimme Reykjavikin keskustassa intialaisessa ravintolassa. Sympaattinen Reykjavik muistuttaa jonkin verran Maarianhaminaa. Illalla käymme nauttimassa paikallisten kanssa suuren kokon tunnelmasta ja lämmöstä. Keskiyöllä katselemme kukkulalla kaupungin valtavaa ilotulistusmerta. Uudenvuoden päivänä käymme aamuretkellä Reykjavikin keskustassa ja illalla virailemme Blue Lagoonin kuumissa lähteissä. Islanti on jännä paikka, jossa ei ole puita maiseman … Lue lisää

Joulu 2005

Lähdemme Annukan kanssa jouluaattona Joensuuhun perheeni luokse. Junamatka sujuu mukavasti keskustellen ja suunnitellen tulevaa. Perillä syömme, saunomme ja jaamme lahjoja. Rentouttavaa. Illalla hiipii kuitenkin huono ja kuumeinen olo. Käymme jouluaaton päätteeksi kävelemässä. Joensuussa on lunta metrikaupalla ja koko ajan sataa lisää. Joulupäivän aamuna huomaan olevani kuumeessa. Voi sentään! Ottamalla buranan olo hiukan helpottuu. Illalla kuume nousee kuitenkin korkeaksi. On pakko jättää suunniteltu yöjuna Turkuun väliin. Tarkoituksena oli lähteä Tapanin päiväksi … Lue lisää

18.-23.12.2005

Lähden sunnuntai aamuna Meksikoon. Olen saanut business-liput, koska joudun matkustamaan viikonloppuna. Lufthansan lennolla Frankfurtista Meksiko Cityyn voi käyttää langatonta verkkoyhteyttä. Upeaa! Saan lennon aikana hoidettua monia työ- ym. asioita. Silti 24 tunnin matkustaminen Helsingistä Guadalajaraan ei ole mukavaa, vaikka Etelä-Amerikan matkoilla tottuikin 45 tunnin bussimatkoihin ja moneen muuhun erikoisuuteen. On inhottavaa, kuinka huono työlainsäädäntö Meksikossa on. Ihmiset voidaan erottaa saman tien. Monet pelkäävät irtisanotuksi tulemista. Työntekijät eivät halua menettää kasvojaan … Lue lisää

Lauantai 17.12.2005

Koko päivä vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokouksessa Kotkankadulla. Kokous sujui hyvässä hengessä ja yhteistyössä. Porukka on ottanut minut hyvin vastaan. Puheenjohtaja Heikki Susiluoma vetää kokoukset hyvin ja sopivalla huumorilla. Tällä kertaa keskustelua aiheutti uuden ympäristösuojelukoordinaattorin palkkaus kansainvälisen päällikön tilalle. Hanna Matinpuro oli päättänyt siirtyä Siemenpuusäätiön palkkalistoille nykyisestä kv-päällikön tehtävästään. Sen sijaan metsäasiantuntijan ja ympäristökasvatushankkeen koordinaatorin valinta olivat pikemminkin muodollisuuksia. Kokouksen jälkeen ilta meni Meksikon matkajärjestelyitä tehdessä. Olen koko jouluviikon Meksikossa, … Lue lisää

Torstai 15.12.2005

Edellisen päivän (keskiviikko) englannin tentti ei mennyt putkeen. Jään jännityksellä odottamaan tuloksia. Pääsenkö läpi. Tentti kuitenkin venyi sen verran pitkäksi, että en lopulta harmikseni ehtinyt edes Vihreän liiton ympäristötyöryhmän kokoukseen. Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta olisi ollut kokouksessa esittelemässä Motrealin ilmastokokouksen tuloksia. Olisi ollut kiva keskustella aiheesta hiukan enemmän. Työkiireiden takia jouduin jättämään päivällä olleen ekologista jalanjälkeä käsittelevän seminaarin väliin. En ehtinyt myöskään Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokoukseen. Reetta Harmaja oli pyytänyt … Lue lisää

Perjantai 16.12.2005

Varsinainen pikkujouluperjantai. Nautin hyvästä seurasta ja herkullisista pipareista ensin Suomen luonnonosuojeluliiton pikkujouluissa. Kotkankadulta siirryimme yhdessä Vasemmistonuorten pääsihteerin Laura Tuomisen kanssa Greenpeacen pikkujouluihin Iso-Robertinkadulle. Loppuillasta piipahdimme vielä Nuhevin eli Helsingin Vihreiden Nuorten pikkujouluissa Vihreän liiton toimistolla. Päivän loputtua pää oli täynnä loistavia keskusteluita mahtavien ihmisten kanssa.

Lauantai 10.12.2005

Perjantaina kannoin teetä ja mehua Annukalle sänkyyn nimipäivien kunniaksi. Illalla oli myös rauhalliset, mutta mukavat työpaikan pikkujoulut. Koko lauantai aamupäivän luin tulevalla viikolla olevaan englannin kurssin tenttiin. Luonto-Liiton pikkujouluissa illalla oli mukava keskustella uuden Luonto-Liiton puheenjohtaja Saara Susiluoman kanssa ympäristöliikkeen tilasta ja tulevaisuudesta. Hauskaa, että Saaran isä Heikki Susiluoma on aikuisjärjestö Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Yhden perheen sisälle on kasautunut poikkeuksellisesti ympäristöjärjestökentän valtaa. Luonto-Liiton pikkujouluissa ehdin vaihtaa ajatuksia myös Maan ystävien … Lue lisää

Pääsin tänään kertomaan @tiinaelo järjestämässä Kestävä kulutus -paneelikeskustelussa Miksi minimalismi ja ekologinen arki tekee onnelliseksi. 

Tässä viisi syytä mitä minimalismi ja ekologinen arki on mulle antanut:
-Lisää aikaa
-Lisää rahaa
-Lisää vapautta
-Lisää turvallisuutta
-Lisää varautumista tulevaan

Mikä sua oikein estää? 

Kiitos keskustelusta @tiinaelo @fintagea @tinanyfors @sallamaarim ja kuvasta @heli.sihvonen
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa