Kesän suunnitelmia – Tiistai 3.7.2007

Koko päivä meni työmatkalla Budapestissa. Ehdin kuitenkin käydä aamuvarhaisella juoksemassa. Oi miten kaunis kesäinen ja vasta heräämässä oleva vielä hiukan usvainen kaupunki, Käpylä, Kumpula..! Kesällä kokousten suhteen on ollut hiljaisempaa. Siispä on ollut aikaa pohtia tulevia tekemisiä. Kesän kalenteri on kuitenkin täynnä. Heinäkuussa lomaillaan Japanissa, Kuusamossa ja Joensuussa. Elokuussa pitää alkaa tositoimiin. Listalla on mm. kestävän kehityksen viestintästrategian kirjoittaminen ViSiOlle, korjausten tekeminen ympäristöliikkeiden organisoitumista käsittelevään kirja-artikkeliin sekä ympäristökysymyksiä pohtiva kirja-artikkeli … Lue lisää

Viikonloppu – 29.6.-1.7.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri jätti mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle länsimetron osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto on luettavissa täällä: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/lausuntoja2007/lansimetronakoas Töissä vietettiin perjantaina saunailtaa hiukan haikeissa tunnelmissa. Monella ystävällä ja kollegalla oli vuosien työrupeaman jälkeen viimeinen työpäivä. Iloinen asia oli sen sijaan se, että Annukka tuli takaisin kotiin viikon mittaiselta reissulta Tukhomasta. Tarkoituksena oli mennä Anuliinan kirjajulkkareihin, mutta päädyimmekin lopulta kahdestaan Ravintola Kotoon syömään ja keskustelmaan. Lauantai aamuna suuntasimme Annukan kanssa … Lue lisää

Leon nimipäivä – Torstai 28.6.2007

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi ylitti odotukset ympäristökysymyksissä. Näin arvioi Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB tuoreessa raportissaan. Lue lisää täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/eeb-tiedote Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Lounais-Sipoon siirtyminen Helsingille lisää tarvetta Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen. Lue lisää täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/sipoonkorpi-tiedote Parin päivän Budapestin reissun jälkeen töissä riitti taas hässäkkää. Ehdin kuitenkin alkuillaksi Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Ensin kävimme Riitan ja Jounin kanssa läpi ilmasto- ja kehityshankkeen projekti- ja rahoitussuunnitelman. Lisäksi pidimme kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeen ohjausryhmän kokousta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmaston … Lue lisää

Maannatai 25.6.2007

Ydinvoimakeskustelu näyttää käyvän edelleen kiihkeänä. Nyt Simon kunta näytti vihreää valoa sille, että mahdollisen uuden ydinvoimalan paikka voisi löytyä kunnan alueelta. Typerykset! Myös Loviisan kaupunki aloittaa uudet neuvottelut maiden myymiseksi saadakseen uuden ydinvoimalan alueelleen. Idiootit! Kansan Uutisten toimittaja soitteli ja tiedusteli kommentteja viikonloppuna EU:n huippukokouksessa hyväksytystä perustuslakisopimuksesta. EU:n laajuinen kansanäänestys olisi edelleen mielestäni tarpeen. Vain kansanäänestysten kautta EU:n uusi perussopimus saadaan yleiseen keskusteluun ja kansalaisten tietoisuuteen. Grönlannin jääpeite saattaa tuoreen … Lue lisää

Juhannus Nauvossa 22.-24.6.2007

Vietimme Juhannuksen Annukan kanssa Nauvossa. Perjantaina kävimme hyviä keskusteluja Annukan vanhempien sekä Pian ja Markun kanssa. Illalla saunoimme ja uimme. Rauhallista ja mukavaa. Lauantaina vietimme Annukan mummon 80-vuotissyntymäpäiviä. Illaksi suuntasimme Nauvon keskustaan tapaamaan Hanna Kaisaa, Simoa sekä Theoa ja Kristiinaa. Hanna Kaisa oli tippunut edellisenä yönä veneestä mereen. Hän tuli paikalle upeassa Dalla-kollege-paidassa ja verkkareissa. Illan päätteeksi kävimme vielä syömässä Pizzaa Sampon ja Hennan kanssa. Puhuimme Ugandasta ja häistä. Sunnuntaina … Lue lisää

Keskustavetoista ympäristöpolitiikkaa – Torstai 21.6.2007

Keskustavetoisella ympäristöpolitiikalla alkaa karata mopo käsistä. Sen sijaan, että puhuttaisiin luonnonsuojelusta, pyritään selkeästi nakertamaan nykyistä ympäristölainsäädäntöä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan puuta tulisi kaataa myös suojelualueilta. Hänen mukaansa on harhaoppista kuvitella, että vanhat metsät takaisivat luonnon monimuotoisuuden. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki taas katsoo, että joillakin alueilla on Suomessa liikaa susia. Hänen mukaansa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet tappaa mahdollisia häirikkösusia, jotka eksyvät ihmisten ilmoille. Lisäksi ympäristöministeri uskoo, että susikanta on Suomessa … Lue lisää

Ahvenanmaalla 80 prosenttia sähköstä tuulivoimalla – Tiistai 19.6.2007

Ahvenanmaan maakuntahallituksen talousministeri Lasse Wiklöfin mukaan Ahvenanmaa haluaa nopeasti eroon öljyriippuvuudesta. Tavoitteena on tuottaa maakunnan sähköntarpeesta 80 prosenttia tuulivoimalla 2010-luvulla. Bioenergian osuus lämmityksessä aiotaan nostaa yli 50 prosentin. Hienoa! Voisiko sama tapahtua manner-Suomessa? Jäin illaksi töihi jumiin, joten en ehtinyt pelaamaan aktivisti-pesäpalloa enkä liioin auttamaan Jukkaa ja Elinaa maalaus- ja remonttipuuhissa. Pyöräillessäni kotiin vastaan tuli kaksosten lastenvaunurattaita mukanaan työntävä ja koiraa ulkoiluttava nuori naislenkkeilijä. Pisteet siitä! Illan päätteeksi viimeistelin kolumni-kirjoituksen … Lue lisää

Maanantaina 18.6.2007

Suomen luonnonsuojeluliitto oudoksuu Loviisan kaupungin päättäjien hätiköintiä uutta ydinvoimalaa koskevassa tonttikysymyksessä. Ensin on laadittava valtakunnallinen pitkän ajan ilmastostrategia, vasta sitten päätettävä mahdollisesta lisäydinvoimasta. Koko tiedotteen voi lukea täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/loviisa-tiedote Illan vietimme Pian ja Tepon luona Etelä-Haagassa. Kyseessä oli häälahja, johon kuului intialainen illallinen ja hyvää keskustelua. Pitäisi vierailla useamminkin kavereiden luona ja tietysti pyytää itsekin ihmisiä kylään. Voi kun olisi joskus paremmin aikaa tähän.

Viikonloppu 15.-17.6.2007

Olin alustamassa Helsingin kaupungin tietokeskuksessa pro gradu –työstäni perjantaina. Aineistoni mukaan Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut passiiviseksi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että (1) yhteiskunnallista keskustelu ja kestävän kehityksen diskurssia hallitsevat tällä hetkellä puhe talous- ja kilpailukykypolitiikasta, (2) kansainvälisten sitoumusten ja EU:n ympäristöpolitiikan myötä Suomi on menettänyt otettaan tehdä omaa aktiivista ympäristöpolitiikkaa, (3) Suomella on pitkään ollut heikko ympäristöministeri ja (4) aiemmin passiiviset tahot ovat aktivoituneet vastustamaan ympäristöpolitiikan etenemistä (imperiumin vastaisku). Keskustelu … Lue lisää

Pyörällä pääsee – Keskiviikko 13.6.2007

Pidimme palaveria ViSiOssa Anneli Bautersin kanssa liittyen kestävän kehityksen viestintästrategiaan, jota olen tekemässä opintokeskuksille. Paperi olisi tarkoitus saada valmiiksi suurin piirtein elokuun loppuun mennessä. Ruoholahdesta pyöräilin Luonnonsuojeluliiton toimistolle (tällä viikolla olen ollut siellä joka päivä). Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa käsittelimme talousasiat ja vinon pinon lausuntoja. Ideoimme myös erilaisia proaktiivisia keskustelun avauksia tuleville kuukausille ja keskustelimme taannoisesta liittokokouksesta. Päätimme myös muuttaa piirisihteeri Ursula Immosen tittelin toiminnanjohtajaksi. Onneksi olkoon nimityksestä! Tämä viikko … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa