Menneiden muistelu

Elämää ja kirjoitusvirheitä (http://elina-s.livejournal.com/76305.html) muisteli omassa blogissaan menneitä. Siitä innostuneena tein itsekin saman ajatusharjoituksen (meemin). Ottakaa muutkin haaste vastaan. 20 vuotta sitten oli vuosi 1987. Olin juuri täyttänyt 13 ja mennyt Ressun yläasteelle seitsemännelle luokalle. Pari vuotta aiemmin alkanut skeittausharrastus oli hiipumassa. Kävimme usein Lepakon pihalla olleessa rampissa harjoittelemassa. Asuimme tuolloin Vallilassa. Taskurahaa hankin jakamalla ilmaisjakelulehtiä (Alueuutiset) ja tekemällä siivoustöitä. Vaikka olimme aiemmin muuttaneet Hietalahdesta Hauhon puiston viereen Vallilaan, olin … Lue lisää

Torstai 11.10.2007 – Esitys uudesta työstä

Osallistuin iltapäivällä Ammattikorkea- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä järjestettävän koulutuksen tulevaisuusvastuu paneelikeskusteluun (http://www.diak.fi/_amkkoutuksen_ohjelma). Oma puheenvuoroni käsitteli ekologista vastuuta ja kansalaisvastuuta. Viittasin esityksessäni mm. WWF:n julkaisemaan ekovelkapäivään (http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/tanaan_lauantaina_olemme.html) ja kansalaistoimminnan ja kevytaktivismin muotoihin. Mielestäni kevytaktivismi, elämäntyylit ja ekolakot voidaan jakaa kolmeen eri syvyysasteeseen: (1) vapaaehtoinen vaatimattomuus, (2) askeettinen hedonismi ja (3) radikaali kulutuskarkuruus. Paneelikeskustelun jälkeen kävimme syömässä kaupungissa sattumalta olleen isäni kanssa. Ruokailun jälkeen piipahdin Cafe Lasipalatsissa lueskelemassa sähköposteja. Illalla kävimme katsomassa … Lue lisää

Keskiviikko 10.10.2007 – ihana syntymäpäivä!

Syntymäpäivä alkoi Annukan sänkyyn kantamalla aamiaisella. Sain myös erinomaisia kirjalahjoja (Jarkko Tontin Luokkakokous ja Benjamin Kunkelin Jumissa). Rauhallisen aamupalan jälkeen siirryin pyörällä Cafe Engeliin, jossa valmistauduimme Laurin, Kaarinan ja Ville-Veikon kanssa ministeri Mauri Pekkarisen tapaamiseen. Pekkarisen tapaaminen sujui hyvässä yhteishengessä. Varsinkin kun pohjalla oli Pekkarisen edellisen päivän mainio tiedote: http://www.ktm.fi/?i=2298&s=222. Keskustelimme Greenpeacen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maan ystävien tekemän paperin pohjalta Suomen uusiutuvien energiatavoitteiden osuuksista. Valitettavasti Suomi pyrkii edelleen vaikuttamaan EU:n … Lue lisää

HS mielipide 10.10.2007: Ympäristöasioissa olemme perässähiihtäjiä

Ympäristöasioissa olemme perässähiihtäjiä Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (4. 10.) mukaan Suomen ilmastopolitiikka on muuttunut pelkiksi julkilausumiksi konkreettisten tekojen sijaan. Suomen saamattomuus ei näytä koskevan vain ilmasto- ja energiapolitiikan alaa vaan laajemmin koko ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöhallinto näyttää toimivan yhä passiivisemmin. Ympäristöhallinnossa toteutetaan toki vanhoja päätöksiä, mutta sieltä ei nouse juurikaan uusia avauksia. Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut pohjoismaisen veturin vetämisestä Euroopan unionin ympäristöpolitiikan perässähiihtäjäksi, jopa jarruksi. Esimerkkejä yleisistä harmin aiheista ovat olleet viime vuosina … Lue lisää

Sunnuntaina 7.10.2007 – sunnuntai on pyhitetty työlle

Lauantai iltana olimme viettämässä iltaa Johanna Nuortevan ja Ville Holmbergin luona – juhlimassa Johannan syntymäpäiviä. Keskustelu perustoimeentulosta, maksimitoimeentulosta ja eri alojen palkoista oli ajoittain kiihkeää ja innostavaa. Mielestäni palkankorotusvaatimuksista tulisi siirtyä maksimitoimeentulokeskusteluun ja vapaa-ajan korotuksiin. Sitä ennen voisi tietysti vaatia nykyistä rajumpaa verotuksen progressiivisuutta. Sunnuntaina heräsimme Annukan kanssa aamulla kello kuusi tekemään töitä. Kirjoittelin väitöskirjaprojektin tutkimussuunnitelmaani uusiksi. Valmistauduin seuraavan viikon paneelikeskusteluun (Koulutuksen tulevaisuusvastuu, http://www.diak.fi/_amkkoutuksen_ohjelma) Luonnostelin pitkin päivää myös kestävän kehityksen … Lue lisää

Lauantai 6.10.2007 – WWF: Tänään lauantaina olemme kuluttaneet tämän vuoden luonnonvarat

Suurin syy ekologisen jalanjäljen kasvuun on energian kulutus – myös Suomessa Maailman tämän vuoden luonnonvarojen tuotto on kulutettu loppuun tänään lauantaina. Loppuvuoden elämme ekologisella luottokortilla ilman takaisinmaksukykyä. 20 vuotta sitten ekovelkapäivä sijoittui joulukuun puoleenväliin. Ekovelkapäivä on aikaistunut, koska ekologinen jalanjälkemme kasvaa. Suurin syy tähän ovat kasvavat hiilidioksidipäästöt, ja Suomessakin energian kulutus kasvaa jatkuvasti. WWF korostaa, että nopein keino energiakehityksen täyskäännökseen ovat poliittiset ohjauskeinot, joilla energiatehokkuus paranee ja uusiutuvaa energiaa saadaan … Lue lisää

Torstai 4.10.2007 – Varaa olla ilman

Ilta meni Rauhanasemalla Pasilassa. Olin vetämässä ympäristä- ja kehitysjärjestöjen kestävän kehityksen –aikalaisvisiohankkeen tapaamista. Tarkoituksena oli ideoida ja työstää hankkeessa tehtävien vieraskynäkirjoitusten aiheita. Tapaamisen aluksi John Webster kertoi omista kokemuksistaan viettää vuosi ilman öljyä. Websterin vuodesta on tulossa dokumenttieokuva ensi vuoden alussa. Websterin mainiosta alustuksesta jäi mieleeni ainakin muutama kiinnostava hajahuomio. Ensinnäkin yhteiskunnallinen muutos, taistelu, pitää viedä yhteiskuntaan sisälle. On parempi tehdä muutos olemassaolevassa arjessa kuin irtisanoutua täysin nykymenosta ja muuttaa … Lue lisää

Keskiviikko 3.10.2007 – tuulivoima ja bioenergia suosituimmat

Helsingin Sanomien teettämän mielipidekyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista kannattaa kuudennen ydinvoimalan rakentamista ainakin jossain määrin. Kiinnostavampaa on kuitenkin tuulivoiman suosio ja sen kasvu (ja toisaalta uusiutumattoman ja tuhoisan turpeen suosio): ”Selvästi suosituimmiksi sähköenergialähteiksi osoittautuvat tuulivoima sekä puu, turve ja muu bioenergia.” […] ”Tulokset eivät ole juuri muuttuneet viime vuoden lokakuusta. Tuulivoiman ja bioenergian lisäämisen kannattajia on aiempaa hieman enemmän. Muuten tulokset ovat ennallaan.” Koko ilta kului omalta osaltani Suomen luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

Tiistai 2.10.2007 – Suomi ilmastopolitiikan perässähiihtäjä – ekologisen dynamiikan periaatteet

Helsingin Sanomien mukaan Suomi on jäänyt ilmastotalkoissa jälkeen monista muista maista. Suomi onkin ilmastonmuutoksen hillintää seuraavan indeksin CCPI:n mukaan vasta sijalla 36 Ruotsin, Iso-Britanian ja Tanskan viedessä kärkisijat. Germanwatchin lähes vuosi sitten julkaisema tilasto löytyy täältä: http://www.germanwatch.org/klima/ccpi.htm. Suomen syntinä ovat muun muassa heikko energiansäästö, lämmitystapajärjestelmät ja liikenne. Osallistuin aamupäivällä Tampereella jatko-opinto seminaariin eli Umbrellaan. Käsittelimme professori Yrjö Hailan artikkeliluonnosta ekologia ja yhteiskuntateoria. Hailan mukaan luontoa ja kulttuuria on mahdotonta erottaa … Lue lisää

Viikonloppu 29.-30.9.2007 – Luonnonsuojeluliiton suunnittelupäivät

Heräsin lauantaina aikaisin aamulla ja poljin vastatuulessa Suomen luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) valtuuston suunnittelupäiville Vuosaareen hotelli Rantapuistoon. Aamulla ohjelmassa oli ennen suunnittelupäivien alkua liittohallituksen kokous, jossa käytiin läpi vuoden 2008 budjettia, toimintasuunnitelmaa, yritysyhteistyökuvioita sekä juhlavuoden arpajaisia. Päätimme myös järjestää liiton perinteisen jouluglögitilaisuuden joulukuussa. Ehdotin, että tilaisuudessa ei olisi alkoholitarjoilua ja ruokavalion suhteen pysyttäisiin kasvisruuassa. Ehdotukseni sai ristiriitaisen vastaanoton. Keskustelimme asiasta ja totesimme, että asia päätetään myöhemmin. Iltapäivän valtuuston suunnittelukokouksen aluksi esiteltiin uudelle … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa