Viikonloppu 26.-28.10.2007 – Ajatuspaja, Luonnonsuojeluliitto ja kirjoitushommia

Olin perjantaina koko aamupäivän Ajatuspaja e2:n (http://www.e2.fi/) järjestämässä seminaarissa Vanhalla ”Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?”. Viesti oli aika selkeä. Nuorten kiinnostus politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon on vähenemässä yksilöllistymisen ylikorostuessa. Esitykset tulevat varmasti jossain vaiheessa verkkosivuille. Sitä ennen voi tutustua vaikka Dosentti Erkki Karvosen esitykseen postmodernista politiikasta osoitteessa: http://www.uta.fi/~tierka/Ajatuspajae2EKb.pdf. Itse puhuin aiheesta kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarista sukkuloin Cafe Lasipalatsiin ja Hannah Straussin tutkimushaastatteluun aiheesta: Negotiating Northern Energy Systems. Role … Lue lisää

Torstai 25.10.2007 – Asvalttiviidakon intiaanit Berliinissä

Alkuillasta osallituin Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokoukseen. Keskustelimme mm. ilmasto- ja energiapolitiittisesta tulevaisuusselonteosta, ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta, Balin tulevista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista sekä kävimme läpi muita ajankohtaisia asioista kuten Norppaenergian kriteeri- ja hintauudistukseen liittyvää keskustelua. Kokouksen jälkeen jäimme vielä keskustelemaan Salka Pölläsen tulevista työtehtävistä. Salkan on tarkoitus ottaa vastuulleen liiton muutama ilmasto- ja energiaprojekti. Pyöräillessäni Kotkankadulle Luonnonsuojeluliiton toimistolle, polkupyöräni kumi räjähti. Säikähdin, että ulko- ja sisäkumi menivät molemmat täysin käyttökelvottomaksi. … Lue lisää

Keskiviikko 24.10.2007 – Tiilikaista tapaamassa

Olimme aamulla tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Keskustelimme lähinnä kansainvälisten neuvotteluiden tilanteesta (Balin tavoitteet) ja kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä tuulivoimasta (syöttötariffit) ja turpeen energiakäytöstä. Tapaaminen meni oikein hyvin. Valitettavasti Tiilikainen pitää turvetta kuitenkin yhä yhtenä osana Suomen energiapalettia lähinnä omavaraisuus- ja energiaturvallisuusnäkökulmasta vaikka muuten olimmekin energiansäästöstä, uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, päästävähennystavoitteista, tuulivoiman edistämisestä ja sen sellaisesta aivan samoilla linjoilla. Ensi viikolla alkaa töistä kolmen kuukauden opintovapaa. Tarkoitus on Tampereen yliopiston stipendin … Lue lisää

Tiistai 23.10.2007 – Hiilidioksidipäästöjen kompensaatio

Osallistuin Ympäristöjohtamisen yhdistyksen (http://www.yjy.fi/) ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään seminaariin ”Kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio osana yrityksen ympäristöstrategiaa. Paikalla oli mm. Climate Wedgen (kompensaation eri toimintamalleja), Natural Interestin (hiilijalanjäljen laskeminen) ja SAS Groupin (kompensaatio lentoyhtiöissä) edustajia puhumassa hiilidioksidipäästöjen kompensaatiosta. Paras tapa kompensoida lentämisen haittoja on olla lentämättä. Jos kuitenkin lentää, lentomatkailun haittoja voi kompensoida esimerkiksi maksamalla lentomaksun osoitteessa: http://www.lentomaksu.fi. Kehittyneempiä laskureitä löytyy vaikkapa osoitteista: http://www.atmosfair.de, http://www.carbonneutral.com, http://www.climatecare.org/ ja http://www.greenseat.com/ . Lisäksi suosittelen tutustumista suomalaiseen … Lue lisää

Maanantai 22.10.2007 – Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?

Töiden jälkeen ei ollut yhtään iltakokousta. Siispä ehdin valmistella esitystä Ajatuspaja e2:n järjestämään seminaariin Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? Kyseessä on seminaari kansalaisten poliittisesta lukutaidosta – asioiden ja vaikuttamiskanavien hallinnasta – ja sen kehittämisestä (pe 26.10.2007 klo 9.00 alkaen – Helsinki, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Mannerheimintie 3). Mukana mm. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.e2.fi/tapahtumakalenteri.php#12. Oman puheenvuoroni aiheena on kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Esityksen lisäksi luonnostelin myös … Lue lisää

Viikonloppu 19.-21.10.2007 – Lomalla Fiskarsissa

Suuntasimme Annukan kanssa viikonlopuksi Fiskarsiin lomailemaan (L&A 48h-loma), ottamaan etäisyyttä arkeen, keskustelemaan, kävelemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Viikonlopun asialistalla oli mm. vuoden 2007 välitilinpäätös ja loppuvuoden kuviot, vuoden 2008 alustavat tavoitteet sekä väitöskirjasuunnitelmat. Perjantai. Saavuimme Fiskarsiin klo 18.35. Kävimme tutustumassa ihastuttavaan majapaikkaan Vanhaan Meijeriin (http://www.kahvilavanhameijeri.fi). Kävimme illallisella Wärdshussissa (http://www.wardshus.fi/fi/). Kävimme läpi loppuvuoden menot ja suunnitelmat. Illalla lueskelimme kirjoja. Menimme nukkumaan klo 23.00. Lauantai. Heräsimme klo 7.30. Kävimme aamulla juoksemassa kymmenen … Lue lisää

Keskiviikko 17.10.2007 – ilmastonmuutosta oikein kunnolla

Osallistuin aamupäivällä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan seminaariin aiheesta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Paikalla olivat puhumassa mm. ministerit Tarja Cronberg, Matti Vanhanen ja Kimmo Tiilikainen. Professori Matti Liski esitteli lisäksi Sternin raportin haasteita ja kritiikkiä. Vanhasen puhe oli erinomainen. Hänen mukaansa ”elintason nousu pitääkin saavuttaa muilla keinoin kuin energian käyttöä jatkuvasti lisäämällä. Siinä onnistuminen vaatii paljon työtä teknologian kehittämisessä, mutta myös asenteiden muuttamisessa, jotta saamme energian kulutuksen kasvun taittumaan.”. Edelleen Vanhasen mukaan … Lue lisää

Tiistai 16.10.2007 – materiaalia ilmasto- ja energiakysymyksistä

Pidin lyhyen alustuksen ja osallistuin keskusteluun Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan Kansainvälisten tehtävien kurssilla aiheesta Tiedostamisesta toimintaan, globaali ekologia – miten yksilö voi vaikuttaa. Puhuin omassa puheenvuorossani kuudennesta sukupuuttoaallosta, ilmastokriisistä ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi asumisen, liikenteen ja ruuan suhteen. Mari Pöntisen järjestämällä kurssilla oli mukava ja keskusteleva ilmapiiri. Yksilön vaikuttamismahdollisuuksien suhteen suosittelen tutustumista vaikkapa Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistaan: http://www.maanystavat.fi/ilmasto/vinkit/ Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistasta tuli mieleeni, että Energiateollisuus on julkaissut … Lue lisää

Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin

Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin viimeisimmässä Luonnonsuojelijalehdessä (5/07). Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen lihateollisuusyhdistyksen johtaja Pasi Lähdetie esittää Luonnonsuojelija-lehdessä (4/07), että lihatuotteita on lupa nauttia jatkossakin. Ympäristönsuojelun näkökulmasta lihansyöntiin liittyy kuitenkin monia ongelmia. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne yhteensä. Karjan ruuansulatus aiheuttaa metaania, metsän kaataminen ja typpilannoitteet puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lanta ja typpilannoitteet aiheuttavat dityppioksidipäästöjä. Käytännössä siirtyminen kasvisruokavalioon … Lue lisää

Viikonloppu 13.-14.10.2007 – Megapolis ja vegaaniseksuaalisuus

Osallistuin lauantaina Dodon järjestämään Megapolis 2022 -tapahtumaan (http://megapolis2022.org/). Oli ultrainnostavaa nähdä Vanhan juhlasalin äärimmilleen yleisöä vetänyt huippuammattimaisesti toteutettu ympäristöjärjestön tapahtuma. Kiitos Tuuli Kaskiselle ja Aleksi Neuvoselle sekä muille dodolaisille! Tilaisuudessa oli puhumassa mm. Tarja Halonen (puhe löytyy osoitteesta: http://www.tpk.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65940) ja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Iltapäivän parasta antia (myös aplodien määrästä päätellen) oli sisällöllisesti Osmo Soininvaaran puheenvuoro. Uskallan tämän perusteella lämpimästi suositella Soininvaaran viimeisintä teosta Vauraus ja Aika: http://www.soininvaara.fi/Vauraus_ja_aika_esipuhe.html. Megapoliksen jälkeen … Lue lisää

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!