Viikonloppu 26.-28.10.2007 – Ajatuspaja, Luonnonsuojeluliitto ja kirjoitushommia

Olin perjantaina koko aamupäivän Ajatuspaja e2:n (http://www.e2.fi/) järjestämässä seminaarissa Vanhalla ”Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?”. Viesti oli aika selkeä. Nuorten kiinnostus politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon on vähenemässä yksilöllistymisen ylikorostuessa. Esitykset tulevat varmasti jossain vaiheessa verkkosivuille. Sitä ennen voi tutustua vaikka Dosentti Erkki Karvosen esitykseen postmodernista politiikasta osoitteessa: http://www.uta.fi/~tierka/Ajatuspajae2EKb.pdf. Itse puhuin aiheesta kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarista sukkuloin Cafe Lasipalatsiin ja Hannah Straussin tutkimushaastatteluun aiheesta: Negotiating Northern Energy Systems. Role … Lue lisää

Torstai 25.10.2007 – Asvalttiviidakon intiaanit Berliinissä

Alkuillasta osallituin Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokoukseen. Keskustelimme mm. ilmasto- ja energiapolitiittisesta tulevaisuusselonteosta, ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta, Balin tulevista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista sekä kävimme läpi muita ajankohtaisia asioista kuten Norppaenergian kriteeri- ja hintauudistukseen liittyvää keskustelua. Kokouksen jälkeen jäimme vielä keskustelemaan Salka Pölläsen tulevista työtehtävistä. Salkan on tarkoitus ottaa vastuulleen liiton muutama ilmasto- ja energiaprojekti. Pyöräillessäni Kotkankadulle Luonnonsuojeluliiton toimistolle, polkupyöräni kumi räjähti. Säikähdin, että ulko- ja sisäkumi menivät molemmat täysin käyttökelvottomaksi. … Lue lisää

Keskiviikko 24.10.2007 – Tiilikaista tapaamassa

Olimme aamulla tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Keskustelimme lähinnä kansainvälisten neuvotteluiden tilanteesta (Balin tavoitteet) ja kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä tuulivoimasta (syöttötariffit) ja turpeen energiakäytöstä. Tapaaminen meni oikein hyvin. Valitettavasti Tiilikainen pitää turvetta kuitenkin yhä yhtenä osana Suomen energiapalettia lähinnä omavaraisuus- ja energiaturvallisuusnäkökulmasta vaikka muuten olimmekin energiansäästöstä, uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, päästävähennystavoitteista, tuulivoiman edistämisestä ja sen sellaisesta aivan samoilla linjoilla. Ensi viikolla alkaa töistä kolmen kuukauden opintovapaa. Tarkoitus on Tampereen yliopiston stipendin … Lue lisää

Tiistai 23.10.2007 – Hiilidioksidipäästöjen kompensaatio

Osallistuin Ympäristöjohtamisen yhdistyksen (http://www.yjy.fi/) ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään seminaariin ”Kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio osana yrityksen ympäristöstrategiaa. Paikalla oli mm. Climate Wedgen (kompensaation eri toimintamalleja), Natural Interestin (hiilijalanjäljen laskeminen) ja SAS Groupin (kompensaatio lentoyhtiöissä) edustajia puhumassa hiilidioksidipäästöjen kompensaatiosta. Paras tapa kompensoida lentämisen haittoja on olla lentämättä. Jos kuitenkin lentää, lentomatkailun haittoja voi kompensoida esimerkiksi maksamalla lentomaksun osoitteessa: http://www.lentomaksu.fi. Kehittyneempiä laskureitä löytyy vaikkapa osoitteista: http://www.atmosfair.de, http://www.carbonneutral.com, http://www.climatecare.org/ ja http://www.greenseat.com/ . Lisäksi suosittelen tutustumista suomalaiseen … Lue lisää

Maanantai 22.10.2007 – Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?

Töiden jälkeen ei ollut yhtään iltakokousta. Siispä ehdin valmistella esitystä Ajatuspaja e2:n järjestämään seminaariin Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? Kyseessä on seminaari kansalaisten poliittisesta lukutaidosta – asioiden ja vaikuttamiskanavien hallinnasta – ja sen kehittämisestä (pe 26.10.2007 klo 9.00 alkaen – Helsinki, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Mannerheimintie 3). Mukana mm. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.e2.fi/tapahtumakalenteri.php#12. Oman puheenvuoroni aiheena on kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Esityksen lisäksi luonnostelin myös … Lue lisää

Viikonloppu 19.-21.10.2007 – Lomalla Fiskarsissa

Suuntasimme Annukan kanssa viikonlopuksi Fiskarsiin lomailemaan (L&A 48h-loma), ottamaan etäisyyttä arkeen, keskustelemaan, kävelemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Viikonlopun asialistalla oli mm. vuoden 2007 välitilinpäätös ja loppuvuoden kuviot, vuoden 2008 alustavat tavoitteet sekä väitöskirjasuunnitelmat. Perjantai. Saavuimme Fiskarsiin klo 18.35. Kävimme tutustumassa ihastuttavaan majapaikkaan Vanhaan Meijeriin (http://www.kahvilavanhameijeri.fi). Kävimme illallisella Wärdshussissa (http://www.wardshus.fi/fi/). Kävimme läpi loppuvuoden menot ja suunnitelmat. Illalla lueskelimme kirjoja. Menimme nukkumaan klo 23.00. Lauantai. Heräsimme klo 7.30. Kävimme aamulla juoksemassa kymmenen … Lue lisää

Keskiviikko 17.10.2007 – ilmastonmuutosta oikein kunnolla

Osallistuin aamupäivällä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan seminaariin aiheesta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Paikalla olivat puhumassa mm. ministerit Tarja Cronberg, Matti Vanhanen ja Kimmo Tiilikainen. Professori Matti Liski esitteli lisäksi Sternin raportin haasteita ja kritiikkiä. Vanhasen puhe oli erinomainen. Hänen mukaansa ”elintason nousu pitääkin saavuttaa muilla keinoin kuin energian käyttöä jatkuvasti lisäämällä. Siinä onnistuminen vaatii paljon työtä teknologian kehittämisessä, mutta myös asenteiden muuttamisessa, jotta saamme energian kulutuksen kasvun taittumaan.”. Edelleen Vanhasen mukaan … Lue lisää

Tiistai 16.10.2007 – materiaalia ilmasto- ja energiakysymyksistä

Pidin lyhyen alustuksen ja osallistuin keskusteluun Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan Kansainvälisten tehtävien kurssilla aiheesta Tiedostamisesta toimintaan, globaali ekologia – miten yksilö voi vaikuttaa. Puhuin omassa puheenvuorossani kuudennesta sukupuuttoaallosta, ilmastokriisistä ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi asumisen, liikenteen ja ruuan suhteen. Mari Pöntisen järjestämällä kurssilla oli mukava ja keskusteleva ilmapiiri. Yksilön vaikuttamismahdollisuuksien suhteen suosittelen tutustumista vaikkapa Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistaan: http://www.maanystavat.fi/ilmasto/vinkit/ Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistasta tuli mieleeni, että Energiateollisuus on julkaissut … Lue lisää

Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin

Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin viimeisimmässä Luonnonsuojelijalehdessä (5/07). Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen lihateollisuusyhdistyksen johtaja Pasi Lähdetie esittää Luonnonsuojelija-lehdessä (4/07), että lihatuotteita on lupa nauttia jatkossakin. Ympäristönsuojelun näkökulmasta lihansyöntiin liittyy kuitenkin monia ongelmia. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne yhteensä. Karjan ruuansulatus aiheuttaa metaania, metsän kaataminen ja typpilannoitteet puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lanta ja typpilannoitteet aiheuttavat dityppioksidipäästöjä. Käytännössä siirtyminen kasvisruokavalioon … Lue lisää

Viikonloppu 13.-14.10.2007 – Megapolis ja vegaaniseksuaalisuus

Osallistuin lauantaina Dodon järjestämään Megapolis 2022 -tapahtumaan (http://megapolis2022.org/). Oli ultrainnostavaa nähdä Vanhan juhlasalin äärimmilleen yleisöä vetänyt huippuammattimaisesti toteutettu ympäristöjärjestön tapahtuma. Kiitos Tuuli Kaskiselle ja Aleksi Neuvoselle sekä muille dodolaisille! Tilaisuudessa oli puhumassa mm. Tarja Halonen (puhe löytyy osoitteesta: http://www.tpk.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65940) ja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Iltapäivän parasta antia (myös aplodien määrästä päätellen) oli sisällöllisesti Osmo Soininvaaran puheenvuoro. Uskallan tämän perusteella lämpimästi suositella Soininvaaran viimeisintä teosta Vauraus ja Aika: http://www.soininvaara.fi/Vauraus_ja_aika_esipuhe.html. Megapoliksen jälkeen … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa