Shellin kanssa illallisella

Tapasimme ympäristöjärjestötoimijoiden kanssa tiistaina Shellin edustajia WWF:n tiloissa. Yhtiö halusi esitellä energiaskenaarioitaan. Mielestäni on erinomaista, että myös Shellin kaltaiset yhtiöt pyrkivät tosissaan pohtimaan ratkaisuja ilmastokriisiin. Kyllä sielläkin on hyvin ymmärretty, että nykyinen meno ei tule jatkumaan. Shellin energiaskenaarioiden keskeiset ongelmat ovat: (1) ne pohjautuvat optimistiseen oletukseen CCS:n kaupallisuudesta ja (2) niiden seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee vähintään 550 miljoonasosaan. Tämä tarkoittaa vähintään 3 asteen maailmanlaajuista lämpenemistä eli täydellistä ilmastokaaosta. Lisätietoja Shellin … Lue lisää

Kokouksia, kokouksia

Maanantai oli kokouksia täynnä. Kävimme aamulla läpi uraanikaivoshankkeita ja kaivoslakia, pidimme Luonnonsuojeluliiton toimistokokousta, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin viikkopalaveria sekä ympäristönsuojelusektorin koordinaatiokokousta. Iltapäivällä annoin lyhyen haastattelun OP-Pohjola ryhmän asiakaslehteen sekä osallistuin ympäristötoimintapäivien (http://www.miljoaktion.fi/2008/) suunnittelukokoukseen, josta pyörämatka jatkui vielä ilmastolakikampanjan suunnittelusessioon. Maanantaina julkaistiin myös OP-Pohjola-ryhmän Suomen luonnonsuojelululiitolle tekemä 40 000 euron lahjoitus. Varat on tarkoitus käyttää ilmastotoimintaan ja erityisesti ruuan ilmastovaikutuksista tiedottamiseen: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/OP-Pohjola-lahjoitus

Syyssuunnitelua, Megapolis2023 ja Designmuseo

Launtaina osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston syyssuunnittelupäiville. Iltapäivällä livahdin kuitenkin pakolliseen Megapolis2023 -tapahtumaan (http://www.megapolis2023.org/) kuuntelemaan mm. Bogotan ex-pormestari Enrique Peñalosan, asuntoministeri Jan Vapaavuoren ja tietokirjailija Osmo Soininvaaran puheenvuoroja onnellisista kaupungeista. Vanhan juhlasali oli ääriäänmyöten täynnä. Oli todella ilo nähdä niin ammattimaisesti hoidettu kansalaisjärjestötapahtuma. Hyvä Dodo! Sunnuntaina Luonnonsuojeluliiton syyssuunnittelupäivät jatkuivat vielä aamupäivän verran. Janne Länsipuron tekemän herkullisen lounaan jälkeen vierailimme Annukan ja Pariisista kylässä olevan Mirka-serkkuni kanssa Suomenlinnassa ja Designmuseossa (http://www.designmuseum.fi/). Fennofolk-näyttely … Lue lisää

Ympäristöpolitiikan alumnipäivä

Perjantaina osallistuin ympäristöpolitiikan alumnipäiville. Paikalla oli mainio joukko entisiä ja nykyisiä ympäristöpolitiikan opiskelijoita. Professori Yrjö Haila avasi tilaisuuden toteamalla, että ympäristöpolitiikan oppiaineessa eletään nyt vakiintumisen aikaa. Itse pidin puheenvuoron omasta opiskelusta, aktivismista ja työkokemuksesta muutaman muun valmistuneen ohella. Ympäristöpolitiikan opinnot ja ainejärjestö Perusvoima ovat olleet omassa ympäristöhavahtumisessani keskeisessä roolissa. Kun vuonna 1998 menin opiskelemaan ympäristöpolitiikkaa Tampereelle, löysin ensimmäistä kertaa sellaisen yhteisön, joka lähtökohtaisesti jakoi samat arvot kanssani. Suuressa roolissa olivat … Lue lisää

Jurmossa maailman ylikulutuspäivänä

Olimme pari päivää Suomen luonnonsuojeluliiton toimiston virkistäytymispäivillä Turun ulkosaaristossa Jurmossa. Lintuharrastajat tekevät aamuisin lintulaskentaa. Kohdalle sattui maanantaina hyvä aamu. Havaitsimme lähes 80 lintulajia ja yli 500 yksilöä parin tunnin aikana heti auringon nousun jälkeen. Päivän mittaan kiertelimme saarta ja tutustuimme harvinaiseen kasvillisuuteen. Suuri kiitos Tapani Veistolalle oppaana toimimisesta ja Olli Turuselle kasvituntemuksensa jakamisesta! Illalla ennen saunomista ja juhlintaa oli vuorossa vetämiäni mielipidejanoja ja keppikierrosta toimiston työoloista. Seuraavana päivänä valittuja teemoja … Lue lisää

Perjantai 19.9.2008 – Kevytaktivismi ja Vegemesta

City-lehti julkaisi artikkelin kevytaktivismista. Juttu on luettavissa täältä: http://www.city.fi/artikkeli/Kevytaktivistit/2790/ Perjantai iltana piipahdimme Annukan kanssa Vegemestan (http://www.vegemesta.com/) synttäreillä herkuttelemassa Vegan schnitzelillä ja herkkupihveillä. Samalla saimme nauttia vastapäisen kerrostalon seinään heijastetusta lasershowsta ja relasta DJ-musasta. Kiitos Frogi ja Jasper! Olette tehneet hienoa työtä pistäessänne Vegemestan käyntiin. Suosittelen! Tortaina olin Kauniaisten HUMAKissa esittelemässä yhteiskunnallisten liikkeiden ja Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. On todella ilo tavata inspiroituneita ja valveutuneita opiskelijoita. Esitykseni löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedostot/leo/Presentations/HUMAK%2018092008/ Tilastokeskuksen mukaan … Lue lisää

Keskiviikko 17.9. 2008 – Kulutuskäyttäytymisestä

Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitaloudet -jaoston kokoukseen. Paikalla oli mm. tutkimusprofessori Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta puhumassa kuluttajakäyttäytymisestä. Muutamia kiinnostavia poimintoja. Heiskasen mukaan kuluttajaan vaikuttavat seuraavat tekijät: (1) tietoisuus, (2) tarjonta, (3) toimintaympäristö, (4) tavat ja (5) toiset. Tarjoamalla siis oikeaa informaatiota voidankin poistaa tiedollisia esteitä. Olennaisempaa on kuitenkin konteksti ja kulttuurillinen ympäristö. Heiskanen kertoi esimerkin tutkimuksesta, jonka mukaan väriltään ”vihreä” merkintä tuotteessa vaikuttaa yleensä vain ympäristötietoisiin kuluttajiin. Sen sijaan väriltään ”punaista” merkintää … Lue lisää

Vapaavuori monistuskoneeseen

Asuntoministeri Jan Vapaavuori toimii ilahduttavana vastavoimana liikennetarpeen lisääntymistä vastaan: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=296237&lan=FI. Salaa toivon, että Vapaavuoren voisi laittaa kopiokoneeseen ja monistaa useammaksi kappaleeksi hallituksen linjauksia ekologisoimaan. YM:n, LVM:n ja Tiehallinnon tutkimuksen (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=291676&lan=fi&clan=fi) mukaan eniten henkilöautokilometrejä asukasta kohti syntyy pääkaupunkiseudun ympäristössä, missä kylämäisten alueiden kasvu on ollut voimakkaampaa kuin muualla Suomessa. Greenpeacen elektroniikka vertailussa Nokia nousi ykköseksi: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/nokia-ykkoesenae-greenpeacen-ele Illalla järjestimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin suunnitteluillan. Ideoimme vuoden 2009 toimintaa. Työryhmistä nousi perinteisen luonnonsuojelutyön, liikennekysymysten ja … Lue lisää

Sunnuntai 14.9.2008 – Vaatimattomia tuulivoimatavoitteita

Aamupäivällä valmistelin esitystä kulttuuriradikalismista. Olen menossa tulevalla viikolla puhumaan HUMAK Kauniaisten yksikköön. Lisäksi kirjoittelin Maan ystävien jäsenlehteen pikku-uutisia kansainvälisestä toiminnasta ja valmistelin esitystä Maan ystävien ilmastokampanjan tulevan viikonlopun tapaamiseen. Illalla kävin juoksemassa 10 km omasta mielestäni suhteellisen hyvään aikaan (45:13). Vielä on kuitenkin paljon kirittävää jos aikoo olla edes yhtä hyvässä kunnossa kuin ulkoministeri Alex Stubb: http://www.alexstubb.com/fi/index.php?trg=diary&id=1194 Perjantaina antamani haastattelu arjen ekovalinnoista YLE Uutisille kutistui yhdeksi kommentiksi lauantain lähetyksessä. Pätkä … Lue lisää

Informaatioähkystä informaatioanoreksiaan

Lauantaina vietimme Annukan kanssa L&A-sessiota. Käytännössä siis nukuimme pitkään, kävimme juoksemassa ja siivoilimme. Illalla lueskelimme ja rupattelimme. Oi miten relaa! Luin illalla myös oikeusministeriön Aki Asolan toimittaman julkaisun ”Journalistit ja demokratia”. Lisätietoja: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1220447613098 Erityisesti Kari A. Hintikka hahmottelee kiinnostavalla tavalla verkkoon syntyvää joukkoälyä, joka on perinteistä mediaa ripeämpää. Tuomas Rantanen taas pohtii artikkelissan vallan kolmijako-opin (Montesquieu Lakien Henki, 1748 – lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako_-oppi) kautta median, talouden ja poliittisen … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa