19.12.2008 Ympäristöystävällistä ruokaa kiitos!

Torstaina siivoilin toimiston papereita ja kommentoin vuoden 2009 ilmastopolitiikan keskeisiä painopistealueita Vihreälle Langalle. Lisäksi laitoimme tiedotteen ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen ruokateeseistä: Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt vetoavat ympäristöystävällisen ruuan puolestaLisäksi kannattaa käydä tutustumassa SLL:n ilmasto lautasella verkkosivuihin osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri taas esitti jätteenpolton vaihtoehdoksi biokaasulaitosta:Luonnonsuojelijat esittävät jätteenpolton vaihtoehdoksi biokaasulaitosta Iltapäivällä olin ajatuspaja Kansalaisfoorumin kokouksessa virittelemässä kansalaisyhteiskuntaan liittyvää toimintaa. Piipahdin eduskunnassa tapaamassa kansanedustaja Pentti Tiusasta koskien ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Lisäksi luonnostelin SLL:n eurovaaliteesejä.

17.12.2008 Mitä joulu merkitsee sinulle?

Keskiviikkona annoin haastattelun Etelä-Suomen Sanomille liittyen ruuan ilmastovaikutuksiin. Toimittaja oli hienosti laskenut oman ruokavalionsa päästöjä viimeisen vuoden ajalta ja toivoi nyt kommentteja siihen, kuinka paljon päästöjä on pystytty vähentämään kun liharuuan osuutta on vähennetty. Muuten päivä oli täynnä kokouksia. Suomen luonnonsuojeluliiton toimistokokous, ekotiimin kokous, Passaa Pakkasen Puolesta -suunnittelukokous sekä energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Välillä Vihreän Langan verkkotoimitus soitteli ja kysyi joulun merkityksestä Minulle joulu merkitsee ennenkaikkea irtiottoa arjesta ja yhteiskunnallisesta … Lue lisää

16.12.2008 Luonnonvarastrategiaa kestävän kehityksen toimikunnassa

Tiistaina osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Tällä kertaa teemana oli kansallinen luonnonvarastratregia. Maa- ja metsätalousministeri Sikka-Liisa Anttila painotti omassa puheessaan, että ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat ovat tulleet vahvasti mukaan perinteiseen maa- ja metsätalouteen. Bioenergian lisääminen tarjoaa maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Lisäksi Anttila muistutti parikin kertaa siitä, että metsästys on hieno ja upea harrastus. Itse toivoin omassa puheenvuorossani, että Luonnonvarastrategiassa määriteltäisiin turpeen energiakäytölle selkeä exit-strategia sekä painotin sitä, että ilmastoystävällisen kasvisruuan edistämiselle … Lue lisää

15.12.2008 Asiantuntijajargonia vai räväkkyyttä

Maanantaina osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton mediavalmennukseen, jossa harjoittelimme televisioesiitymistä. Kouluttaja Leena Brandtilla oli monia hyviä vinkkejä liittyen valmistautumiseen, pukeutumiseen, fyysiseen olemukseen ja äänen käyttöön. Harmaasta ja tasapaksusta asiantuntijajargonista pitäisi siirtyä hiukan värikkäämpään kielenkäyttöön, jossa puhuteltaisiin ihmisiä eikä toisia asiantuntijoita. Ympäristöjärjestöissä pistimme liikkeelle myös pikavetoomuksen europarlamentaarikoille paremman ilmasto- ja energiapaketin puolesta. Nyt paketti on vesitetty ja ammuttu täyteen reikiä kansallisvaltioiden häikäilemättömän itsekkyyden seurauksena. Europarlamentaarikoille voi käydä lähettämässä sähköpostia keskiviikkoon (17.12.) mennessä osoitteessa: … Lue lisää

2.12.2008 Ilmastokokouksessa Poznanissa

Normal 0 false false false MicrosoftInternetExplorer4 /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Table Normal”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:”Times New Roman”; mso-ansi-language:#0400; mso-fareast-language:#0400; mso-bidi-language:#0400;} Lähden keskiviikkona (3.12.) kohti Puolaa ja Poznania. Matka taittuu ensin lautalla Helsingistä Tallinnaan ja sieltä bussilla Riikan kautta Varsovaan. Tämän jälkeen pitää ottaa vielä juna Poznaniin. Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogi tulee seuraamaan tiiviisti ilmastoneuvotteluiden kulkua.Tämä blogi siis hiljenee … Lue lisää

30.11.2008: Viikonloppu Rovaniemellä

Perjantaina tapasin Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethmanin mahdollisten yhteisten projektien tiimoilta. Ympäristöystävällisen ruuan edistämiseksi on monia mahdollisuuksia. Iltapäivällä osallistuin http://www.ilmasto.org -sivustoa koskevaan kehityspalaveriin eduskunnassa. Ennen yöjunaan hyppäämistä pidimme vielä palaveria ruoka-kampanjan tiimoilta. Viikonloppu sujui Rovaniemellä Suomen luonnonsuojeluliiton syyskokouksessa. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa valittiin hallitus sekä käynnistettiin visiotyö koskien vuoden 2010 liittokokouksen pitkän tähtäinen suunnitelmia. Valtuuston julkilausuma ja kokousta koskeva tiedote löytyvät täältä: – Luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä … Lue lisää

26.11.2008: Kansalaisyhteiskunta.Nyt.

Osallistuin eduskunnassa (26.11.) Kohti Kööpenhaminaa – Poznanin kokous ilmastoneuvotteluiden välietappina -seminaariin. Tilaisuuden aluksi ympäristöministeri Lehtomäki käytti erinomaisen puheenuoron, jossa hän painotti kansainvälisten neuvotteluiden tärkeyttä ja huomautti, että kansainvälinen talouskriisi ei saa hidastaa ilmastoneuvotteluiden etenemistä. Raporttini seminaarista voi lukea ilmastoblogista. Eduskunnasta suuntasin oikeusministeriöön. Pidin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmän kokouksessa pika-alustuksen uuden aktivismin haasteesta perinteiselle kansalaistoiminnalle. Valitettavasti en ehtinyt jäämään oikeusministeriöön kuuntelemaan muita alustuksia ja osallistumaan keskusteluun, sillä jouduin suuntaamaan Helsingin Sanomien … Lue lisää

22.11.2008: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee

Lueskelin hitaasti, mutta varmasti iltalukemisena Carl Honoren Slow – Elä hitaammin! Manifesti verkkaisen elämän puolesta -teoksen. Honore puhuu ”vimman aikakaudesta”, jossa turbokapitalismin inhimillinen hinta on se, että ihmisten pitkät työpäivät, tekevät meistä tehottomia, onnettomia ja sairaita. Sinällään kirjassa ei ole mitään uutta. Pikemminkin se on oikeastaan aika tylsää luettavaa, ehkä lukuunottamatta tantra-seksin verbaaliakrobatiaa. Honore kritisoi vahvasti kiireistä elämää, joka tekee meistä pinnallisia ja kärsimättömiä Lisäksi Honore pohtii kellon merkitystä. ”Kello … Lue lisää

20.11.2008: Erilainen viikko menossa

Erilainen viikko. Olen ollut kotona luonnostelemassa ja kirjoittelamassa taustaselvitystä oikeusministeriölle epäkonventionaalisesta kansalaistoiminnasta. Kiinnostavaa puuhaa. Keskiviikkona luku- ja kirjoitushommien lisäksi annoin lyhyen haastattelun STTK:n lehteen ilmastonmuutoksesta ja talouskasvusta. VATT:n tekemän selvityksen mukaan EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutukset koko kansantalouteen ovat vuonna 2020 vähintään 0,8 prosenttia kansantuotteesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderin mukaan edullista ilmastopolitiikkaa on ydinvoiman lisärakentaminen ja kallista energian säästö. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Iltapäivällä piipahdin Tuuli Hirvilammen ja … Lue lisää

18.11.2008: Mainoskupla

Luonto-Liitto ja Voima-lehti järjestävät vastamainoskilpailun. Tuomariston lisäksi kaikilla muillakin on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa äänensä omalle suosikilleen: http://www.luontoliitto.fi/keskustelu/galleria http://www.mainoskupla.fi Maanantaina osallistuin ViSiOn järjestämään koulutukseen Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena. Tilaisuus oli todella onnistunut. Hyviä ja kiinnostavia alustuksia sekä mainiota keskustelua. Ville Ylikahri ja Meri Tennilä olivat järjestäneet ohjelman todella hyvin. Erityisesti Aleksi Neuvosen ja Seppo Niemelän esitykset olivat taattua laatutavaraa. Sen sijaan Helsingin työväenopiston lounastarjoilut kaipaisivat niin ilmasto- kuin ravitsemusmielessäkin kehittämistä. … Lue lisää

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!