Talvivaaran kaivostoiminta tulisi keskeyttää: Kuvat mielenosoituksesta

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä joukko muita järjestöjä ja toimijoita järjesti tänään (12.3.) mielenosoituksen Talvivaaran yhtiökokouksen yhteydessä Helsingissä.

Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminta tulisi keskeyttää siihen asti, kunnes yhtiön aiheuttama ympäristön pilaantuminen saadaan estetyksi ja ongelmat korjattua.

Tässä kuusi syytä, miksi Talvivaaran kaivostoiminta tulisi keskeyttää.

1. Talvivaaran kaivostoiminta on aiheuttanut laajoja ympäristöhaittoja
2. Talvivaaran kaivostoiminnassa on poikettu ympäristöluvasta
3. Talvivaaran uuden ympäristöluvan käsittely on kesken
4.  Alueen kunnissa, Kajaanissa ja Sotkamossa on suhtauduttu kaivokseen nihkeästi
5. Kainuun ELY-keskus on tehnyt tutkintapyynnön Talvivaaran lähijärviin lasketuista jätevesistä
6. Alueen imago ja matkailu kärsivät kaivostoiminnan melu- ja hajuhaitoista

Ohessa on kuvia tänään Talvivaaran yhtiökokouksen yhteydessä järjestetystä mielenosoituksesta. Ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen viesti oli aika selkeä: Kaivos kiinni!

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 10 (5.-11.3.2012)

Maanantai: Kirjoitin ekoisiblogiin yhteenvedon ensimmäisestä puolesta vuodesta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolle pyöräillessäni nastarenkaat olisivat jääurissa olleet paikallaan. Aamupäivän aikana hoidin toimistolla roikkumaan jääneitä silppuhommia. Iltapäivällä vedin henkilöstön toimistokokousta ja ohjasin yhteisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi Annukka toi vauvan toimistolle hoitoon siksi aikaa, kun kävi itse hammaslääkärissä. Illaksi kävimme hakemassa japanilaista ruokaa Ravintola Kotosta.

Lue lisää

Vuosi Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta: Kynttilämielenosoitus to 15.3. klo 18-19

Tänään (11.3.) tuli kuluneeksi tasan vuosi Japanin tuhoisasta maanjäristyksestä, tsunamista ja sitä seuranneesta Fukushiman ydinonnettomuudesta.

Esitin heti onnettomuuden jälkeen Suomeen suunnitelmaa ydinvoimasta luopumiseksi. Tässä tarvittavat politiikkatoimet uudestaan:

1. Luovutaan nykyisistä suunnitelmista rakentaa lisää ydinvoimaa
2. Keskeytetään Olkiluoto-3 -reaktorin epäonnistunut projekti lopullisesti
3. Luovutaan olemassa olevista reaktoreista mahdollisimman nopealla aikataululla
4. Lisätään energiasäästötoimenpiteitä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Suomessa ympäristöjärjestöt järjestävät torstaina 15.3. klo 18-19 Helsingin Senaatintorilla kynttilämielenosoituksen Fukushiman uhrien muistolle.

Lue lisää

Ajassa: Miksi ja mitä varten minun pitäisi vaurastua?

Lueskelin Nordean avainasiakkaille suunnattua Ajassa-lehteä (1/2012). Lehden teema oli perheen raha-asiat. Kolme avainasiakasta kertoi, kuinka he hoitavat raha-asiansa.

Lehdessä Tommi Virtarinne kertoo oman perheen rahankulutuksesta esimerkiksi seuraavaa:

”Rahaa menee ennen muuta perusjuttuihin: kaupassakäyntiin, puhelin-, internet- ja autokuluihin, mutta myös kodin viihde-elektroniikkaan. […] Lisäksi minulla on rahastosijoitus sekä määräaikainen ja eläkesäästötili.”

Hassua miten erilaisessa todellisuudessa sitä voikaan elää. Omalla kohdallani rahaa menee toki ruokaan (kaupassakäyntiin), mutta puhelin on työn puolesta, internet-yhteys tulee taloyhtiön kautta ja autoa tai viihde-elektroniikkaa emme tarvitse. Eläkesäästäminen tapahtuu lahjoittamalla rahaa ympäristöjärjestöille: Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!

Lue lisää

Kestävän kehityksen strategia: Ehdotukset teemoiksi

Istuin keskiviikkona (7.3.) pääministeri Jyrki Kataisen vetämässä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Itse olen mukana Luonto-Liiton puolesta.

Hallitusohjelman mukaan ”Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteuttamista eri hallinnonaloilla seurataan.”

Tämä työ on lähtenyt nyt käytännössä käyntiin. Kokouksessa pääsimme hahmottelemaan pöydille levitettyihin papereihin kestävän kehityksen strategian tärkeimpiä teemoja.

Itse hahmottelin strategialle oheisen (ks. myös kuva) sisällysluettelon.

Lue lisää

Zeitgeist – Ajan henki: Terveydenhuoltojärjestelmän vallankumous

Luin viikonloppuna Jani Laasosen kirjoittaman Zeitgeist Ajan henki -kirjan (Into kustannus).

Kirjassa käydään läpi rahatalouden synty ja tuodaan esille siihen liittyviä monia ongelmia. Zeitgeist on ilman muuta lukemisen arvoinen. Teos antaa hyvän kertauksen kullan, rahan, velan, koron, pankkien ja valuutanvaihdon perusteista sekä niihin liittyvistä monista ongelmista.

Laasosen mukaan velkaperustainen rahatalousjärjestelmämme perustuu puhtaalle pyramidihuijaukselle. Kyseessä on syöpäkasvain, joka pyrkii ikuiseen ja alati kiihtyvään kasvuun, kulutukseen ja omanedustavoitteluun suljetussa ja rajallisessa järjestelmässä. Rahan varaan rakentunut palkkiomekanismi, jossa ihminen voi rikastua hyötymällä ihmisten tai ympäristön pahoinvoinnista, on hänen mielestä primitiivinen ja brutaali.

Lue lisää

Ekoisi: Kuuden kuukauden yhteenveto

Vauva täytti viime viikolla puoli vuotta. Nyt on jälleen hyvä hetki tehdä hiukan arviota siitä, miten hommat ovat ekovanhemmuuden näkökulmasta sujuneet.

Yksityisen kulutuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta.

Vauvan kanssa merkittävää on myös ratkaisu vaippojen suhteen. Käytetäänkö kertakäyttö- tai kestovaippoja, vai ollaanko kokonaan ilman vaippoja.

Tässä yhteenveto omalta osaltamme:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 9 (27.2.-4.3.2012)

Maanantai: Olin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisiblogin viikonlopun vaipattomuuskokeilusta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni pidimme kokousta ilmastolakivaikuttamisesta yhdessä järjestötoimijoiden kanssa. Lounaalla kävin Minnan kanssa. Hän oli tehnyt vauvallemme villapaidan ja Annukalle lapaset. Kiitos! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja ohjasin viikoittaisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi kokoustimme vielä johtoryhmän kanssa ja laitoimme ekoneuvola 2020-hankehaun kestävän kulutuksen kokeiluhankkeista vetämään. Illalla Meri kävi kylässä.

Lue lisää

Karkauspäivän innovaatioita: Laitos ja Sosiaalinen Hub

Karkauspäivänä (29.2.2012) sai alkunsa pari erittäin kiinnostavaa yhteiskunnallista projektia: Ajatuspaja ja verkkolehti Laitos sekä Sosiaalinen Hub.

Ajatuspaja ja verkkolehti Laitos on syntynyt talouskriisin, verkottuneiden kansalaisliikkeiden ja pätkätyösukupolven Euroopassa ja julkaisee aluksi pääkirjoituksia.

Sosiaalinen Hub on on väliaikaiseen, tyhjillään olevaan tilaan perustettu yhteiskunnallisen toiminnan laboratorio. Kokeilu, joka tukee ja mahdollistaa erilaisia kokeiluja.

Alla olevissa videoissa Hanna Nikkanen kertoo Laitoksesta ja Johanna Sumuvuori Sosiaalisesta Hubista.

Lue lisää

TalviAreena: Demokratian tila Suomessa

Oikeusministeriö ja MTV3 olivat teettäneet TNS Gallup Oy:llä kyselyn demokratian tilasta Suomessa. Kysely julkistettiin viidennessä TalviAreenassa eduskunnassa (28.2.).

Ohessa on neljä mielestäni kiinnostavaa havaintoja kyselystä. Aiemmin vastaava selvitys on tehty vuonna 2010.

1. Kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin vuonna 2010. Erityisesti korkeasti koulutetut ottavat aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin siinä missä nuoret, heikosti koulutetut, työväestö ja työttömät ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puoluekannan mukaan innokkaimpia keskustelijoita ovat Vasemmistoliiton kannattajat.

Lue lisää

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon