Viimeinen siirto – Ilmastopolitiikan neljä vaihetta

Riittääkö puoluepolitiikka ratkaisemaan käsillä olevan ilmastokriisin?

Tänä keväänä ilmestyi tärkeä kirja. Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Kyseessä on Teemu Vaarakallion toimittama teos ja ajankuva suomalaisesta ympäristöliikkeestä.

Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”.

Omassa artikkelissani pohdin sitä, miksi politiikka ei yksin riitä ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen valtion enemmistöomistama Fortum, joka laajasta vastustuksesta huolimatta avasi Saksassa Länsi-Euroopan viimeisen uuden hiilivoimalan.

Miksi politiikka ei riitä?

Vaikka Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, Suomen omistajaohjauslinjausten mukaan valtionyhtiöiden tulisi huomioida 1,5 asteen ilmastotavoite ja valtio omistaa Fortumisa 50,1 prosenttia, kivihiilivoimala avattiin.

Lue lisää

Kuntien päästöt tippuvat – seuranta laahaa perässä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019. Vuosien 2005-2019 aikana kuntien päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia.

Alueittain tarkasteltuna henkeä kohden suurimmat päästöt ovat Pohjanmaalla (11,7-12,4 tonnia per henkilö) ja pienimmät Uudellamaalla (4,5 tonnia per henkilö).

Päästöihin vaikuttaa kuitenkin elinkeinorakenne ja se, että mukana ei ole kulutusperäisiä päästöjä. Myöskään nieluja ei ole huomioitu. 

SYKEn tiedot perustuvat vuoden 2019 päästöihin, Viime viikolla HSY julkisti tiedot pääkaupunkiseudun vuoden 2020 päästöistä. Tämän mukaan päästöt laskivat yli 10 prosenttia vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Päästöt laskivat kaikissa seudun kunnissa. Erityisesti siitä syystä, että kivihiilen käyttö väheni.

Ohessa pääkaupunkiseudun kuntien päästöt HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2020 ja suluissa muutos edelliseen vuoteen: 

Lue lisää

Toukokuun kokeilu: Päiväkirja

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Toukokuussa päätin kokeilla päiväkirjan kirjoittamista.

Miksi halusin kirjoittaa päiväkirjaa? Olen aikaisempina vuosina kirjoittanut paljon enemmän kuin nykyään. Sosiaalisen median myötä esimerkiksi blogitekstien kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. En myöskään seuraa enää kovin aktiivisesti lehtien mielipidepalstoja, koska uutiset tulee luettua verkosta. Aiemmin luin lehtiä enemmän ja kirjoitin niihin myös aktiivisemmin.

Kuukausi alkaa olla takana. Seuraavassa kokemuksia päiväkirjan pitämisestä.

Lue lisää

Luonnon puolustaja ja ilmastovaikuttaja. Kaupunginvaltuutettu. Isi.

Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja kahden lapsen isä Käpylästä. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä tietoliikennealalla.

Työ: Toimitusjohtaja ja yritysvastuun vauhdittaja, järjestövaikuttaja ja ympäristöasiantuntija.

Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, johtamistaidon ammattitutkinto, tietotekniikan mekaanikko.

Perhe: Koti Helsingin Käpylässä, jossa puoliso Annukka Berg ja kaksi lasta (s. 2011 ja 2014).

Harrastukset: Juoksu, pyöräily, kirjat ja kirjoittaminen sekä vegaaniruoka. Hiilijalanjälki: 2867 kg.

Luottamustoimet: Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, HSY hallituksen varapuheenjohtaja, HKL johtokunnan jäsen.

Luonnolle, ilmastolle ja hyvinvoinnille puolustaja Helsinkiin! Tue kuntavaalikampanjaani tästä.

Julkinen CV:ni löytyy täältä.

Voit katsoa myös tämän: Leo Stranius Wikipediassa.

Seuraa minua Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen voi käydä lukemassa täältä: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö

Lue lisää

Parempaa ilmastopoltiiikkaa oikeusteitse – Saksa aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan

Saksan perustuslakituomioistuin määräsi valtion tiukentamaan yksityishenkilöiden tekemän kanteen myötä hiilineutraalisuustavoitetta huhtikuun lopussa. Nyt pari viikkoa myöhemmin Saksan hallitus päätti tämän seurauksena aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan viidellä vuodella vuoteen 2045 mennessä.

Hienoa, että tavoite aikaistuu, vaikka se ei olekaan vielä riittävä. Esimerkiksi kivihiiltä Saksa on kieltämässä vasta vuoteen 2038 mennessä, melkein 10 vuotta myöhemmin kuin Suomi. Toki on todennäköistä, että hiilenpoltosta päästään Saksassakin luopumaan lopulta jo paljon aiemmin.

Saksan tapaus on jälleen yksi esimerkki siitä, miten heikoista ilmastotoimista joutuu yhä useammin vastaamaan myös oikeudessa.

Esimerkiksi Suomi ja 32 muuta maata haastettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta. Aiemmin vastaava oikeustapaus on ollut myös Hollannin hallitusta vastaan.

Lue lisää

Ilmastouutisointi pitää pintansa – ilmastolle haitallinen mainonta aika kieltää?

Koronapandemian myötä olin huolissani monen muun tavoin siitä, että uutisointi ilmastosta jää vähemmälle.

Näin ei näytä kuitenkaan lopulta käyneen.

Suomen ympäristökeskuksen 10.5.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.

Kuva: Suomen ympäristökeskus

Tämä on hyvä uutinen!

Toki pelkkä määrä ei vielä yksin takaa laatua, vaikka varmasti määräkin kertoo jotain siitä, miten tärkeänä aihetta pidetään. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös vain Helsingin Sanomien ja Iltasanomien uutisointia.

Yksi hyvä esimerkki laadukkaasta ilmastouutisoinnista oli sunnuntaina 9.5.2021 Helsingin Sanomissa julkaistu Heli Saavalaisen artikkeli turvealan mainoskampanjan harhaanjohtavista väitteistä.

Lue lisää

Toukokuun kokeilussa päiväkirjan kirjoittaminen

Luen ja kuuntelen niin paljon kirjoja, että oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Nyt ajattelin toukokuussa investoida hiukan aikaani myös kirjoittamiseen. Kirjoitan siis kuukauden ajan päivittäin päiväkirjaa. Osan merkinnöistä julkaisen täällä blogissani, osaa en.

Tämä kokeilu on osa vuoden 2021 aikana joka kuukausi kokeilemiani uusia asioita. Aiemmin olen tänä vuonna kokeillut päiväunia, säännöllistä nukkumaanmenoaikaa, takareisien venyttelyä ja etätyön tarkistuslistaa.

Rakas päiväkirja 4.5.2021

Aamulla kello soi tuttuun tapaan klo 4.45. Jäin kuitenkin sänkyyn taas aivan liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa ja lukemaan uutisia. Pitäisi ryhdistäytyä ja päästä ylös viimeistään klo 5.00.

Lue lisää

Helsingissä palkankorotusten sijaan vapaa-ajan korotuksia?

Päätimme Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 myöntää kaupungin henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä 7,6 miljoonalla eurolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan 200 euron etua työntekijää kohti. Tämä on hieno ele ja tukee samalla koronapandemian takia kriisiin ajautunutta kulttuuri- ja liikunta-alaa.

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin myös muista palkankorotuksista. Kun Helsingin tilinpäätös näytti noin 500 miljoonan ylijäämää, on noussut ääniä kaupungin työntekijöille maksettavista ylimääräisestä rahallisesta palkitsemisesta.

Ihmisillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja on huolestuttavaa, miten alhaiset palkat kaupungilla useissa tehtävissä on.

Sen sijaan jos ajatellaan sitä, miten henkilöstö on venynyt koronapandemian aikana, niin mahdollisten rahallisen palkitsemisen ohella voisi olla hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta perusteltua antaa työntekijöille ylimääräistä vapaata tai vapaapäiviä.

Lue lisää

Vastuullinen sijoittaminen: Viisi vinkkiä sijoittamiseen ja mitä osakkeita aion itse ostaa

Koronapandemian myötä kulutus on vähentynyt ja monilla on jäänyt aiempaa enemmän rahaa säästöön. Myös matalien korkojen myötä kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut.

Yhtiöiden pörssikurssit ovat olleet koronapandemiasta johtuneen romahduksen jälkeen nousussa. Nyt kun yhä useampi on kiinnostunut sijoittamista, lienee syytä olla huolissaan pörssikuplan puhkeamisesta sekä toivoa vastuullisen sijoittamisen korostumista.

Koronaromahduksen jälkeinen aika on näkynyt voimakkaasti myös omassa taloudessani. Oma rahankäyttöni väheni vuoden 2020 aikana verrattuna edelliseen vuoteen noin kolmanneksella. Samalla koko nettovarallisuuteni on viimeisen vuoden aikana kuitenkin noussut 16,34 prosenttia ja rahastosijoitusten arvo 35,21 prosenttia. 

Processed with Focos

Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Samaan aikaan, kun kiinnostus sijoittamiseen on lisääntynyt, on myös vastuullinen sijoittaminen saanut aiempaa enemmän huomiota. Tämä on tietysti hyvä. Toisaalta on edes hassua ajatella, että kukaan sijoittaisi muuten kuin vastuullisesti. Eli yhtään pidemmällä tähtäimellä rahoja fossiilisiin polttoaineisiin tai aloihin, jotka ovat enemmän kiihdyttämässä ilmastokriisiä ja luontokatoa kuin ratkaisemassa niitä.

Lue lisää

Eläinten oikeudet 2020-luvulla: 74 % suomalaisista haluaa kirjata eläinten itseisarvon lakiin

Minulla oli ilo kuunnella Animalin 60-vuotisjuhlawebinaaria Eläinten oikeudet 2020-luvulla. Paljon onnea 60-vuotias Animalia!

Tällä viikolla julkaistiin myös Eläinoikeusraportti. Raportin yhteydessä selvitettiin suomalaisten asenteita eläinten oikeuksia, eläinkokeita, eläintuotannon tukemista ja lihansyöntiä kohtaan. Gallupin tulokset tukevat aiempia kyselyitä: suomalaiset haluavat eläimille parempaa.

Esimerkiksi 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon kirjattavaksi lakiin. Vastaavasti 85 % suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Omat muistoni Animaliasta juontaa juurensa vuosikymmenten taakse:

Lue lisää

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa