Alamaisista Aktiivisiksi tekijöiksi: Vihreät teesit lähidemokratiaan

Ajatuspaja Visio julkisti tänään (4.9.2012) Antti Möllerin kirjoittaman raportin Alamaisista Aktiivisiksi tekijöiksi. 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa.

Kaupunkiviljelykahvila Kääntöpöydässä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa olivat paikalla myös Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö ja Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Teesien tavoitteena on vastata siihen, miten yhä useampi suomalainen pääsisi osalliseksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan.

Omista kunnallisvaalitavoitteistani löytyy myös paljon asiaa lähidemokratiasta.

Tässä julkaisun tarjoilemat 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa:

Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton syyspäivillä

Viikonloppu vierähti Jyväskylässä Vesalan leirikeskuksessa Suomen luonnonsuojeluiiton ja Luonto-Liiton yhteisillä syyspäivillä.

Hyvä meininki, paljon uusia ihmisiä ja ideoita tulevaa toimintaa varten!

Kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron päivillä käytti Demos Helsingin tutkija ja tuleva Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Aiheena oli Suomi ryhminä – järjestötoiminnan tulevaisuus.

Laitio toivotti meidät tervetulleeksi epävarmuuden aikaan ja kannusti miettimään sitä, miten toiminnasta saadaan enemmän toiminnallista just minä + me -hengessä. Eli miten voimme luoda ihmisille kokemuksia kuulluksi tulemisesta, asioiden saavuttamisesta yhdessä muiden kanssa ja muutoksen tunnistamisesta omassa elämässä.

Itse olen vakuuttunut, että kansalaistoiminnassa pitäisi luoda toimintakulttuuria, jossa epäonnistuminen ja kokeileminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Laitio puhui kokeilukulttuurin puolesta ja listasi hyvin sen hyödyt.

Lue lisää

Leo Stranius ehdolle kunnallisvaaleihin

Ympäristöasiantuntija, Luonto-Liiton pääsihteeri ja ekoisi-bloggaaja Leo Stranius asettuu ehdolle Helsingin kunnallisvaaleissa Vihreiden listalle. Stranius tulee kampanjoimaan ekologisesti lapsirakkaamman, ympäristöviisaamman ja onnellisemman Helsingin puolesta. ”Tavoitteena on viedä ympäristöasiat neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin sekä varmistaa, että lapsille on tarpeeksi kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä. Lisäksi lapsiperheille tarvitaan lisää matalan kynnyksen kotiapua”, Leo Stranius kommentoi. Ympäristöasiantuntijana Stranius haluaa olla edistämässä Helsingin Energian siirtymistä kohti uusiutuvia energialähteitä. ”Haluan, että Helsinki rakentaa lisää nollaenergiataloja, kokeilee … Lue lisää

Kansanedustajan kohtaaminen: Lobbaustyö käytännössä

Kävin lauantaina (25.8.) Polttava Kysymys –kampanjan ilmastovaikuttajakoulutuksessa puhumassa kansanedustajan kohtaamisesta ja lobbaustyöstä.

Lobbaus eli käytäväpolitiikka (lobby) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin. Lobbaus ei ole lahjontaa, sukulaisuuteen vetoamista, kiristystä, oman edun tavoittelua tai päättäjien takapuolen nuolemista.

Ohessa viisi vinkkiä kansanedustajan kohtaamiseen:

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi kerännyt 32 000 allekirjoitusta

Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto käynnistivät toukokuun puolivälissä valtakunnallisen kansalaisaloitekampanjan turkistarhauksen lakkauttamiseksi.

Tavoitteena on kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta ja saada aloite eduskuntakäsittelyyn ensimmäisenä suomalaisena kansalaisaloitteena.

Kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut jo yli 32 000 suomalaista tiistaihin 7.8. mennessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että allekirjoituksia on saatu keskimäärin 376 kappaletta joka päivä. Tätä vauhtia vaaditut 50 000 allekirjoitusta tulee täyteen 24.9.2012. Aikaa 50 000 allekirjoituksen keräämiseen on marraskuun puoliväliin asti.

Lue lisää

Kesäpäivä kuvina

Kansalaistoimintaa. Aamupäivällä kävin Kolmen sepän aukiolla keräämässä nimiä kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Pääsin samaan kuvaan ketun ja muiden kerääjien kanssa.

Vauvan kanssa pihalla. Pitkin päivää olin useaan otteeseen 11 kuukautta täyttäneen vauvan kanssa pihalla. Myös vauvan isovanhemmat kävivät kylässä. Vauvavuosi muuttuu pian taaperoajaksi.

Lue lisää

Loukkaantuminen on kutsu paranemiseen ja uuteen ajatteluun

Kaaduin viikko sitten polkupyörällä sateen liukastamalla pienellä puupäällysteisellä sillalla. Heti kaatumisen jälkeen lääkäri totesi röntgenkuvien perusteella olkaluun murtuneen.

Tänään (31.7.) kävin olkavarren seurantatarkastuksessa. Huonoja uutisia: Olkaluu olikin murtunut kahdesta paikasta. Murtumat ovat ylhäällä olkapäässä ja hauiksen kohdalla koko luun/käden matkan poikittaissuunnassa.

Hyviä uutisia: Paraneminen ja luutuminen on lähtenyt viikossa hienosti käyntiin. Leikkauksia tai kipsejä ei tarvita ja parin viikon päästä kantositeen voi ottaa pois.

Kaatuminen, loukkaantuminen ja arjen vaikeutuminen on tietysti haasteellista. Toisaalta onnettomuuksissa on myös aina uuden mahdollisuus.

Lue lisää

Väite: Tulevaisuuden Helsinki on ekoelämän ykkönen

Ellun Kanojen ajatushautomo julkisti Helsinki-päivänä (12.6.2012) Mitä tapahtuu huomenna [Helsingille] -kirjan. Kirjassa 49 kirjoittajaa esittää oman lyhyen väitteensä Helsingin tulevaisuudesta.

WDC Paviljongissa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa Kirsi Piha päätti keskustelun kirjasta löytyvään Aaltoes-aktiivi Linda Liukaksen artikkelin loppuun:

”Haluaisin, että helsinkiläiset seisoisivat tulevaisuuden rajalla, niin kuin Edith Södergran 1920-luvulla, ja huutaisivat, että ei pelota.”

Ohessa oma kirjassani julkaistu väite: Tulevaisuuden Helsinki on ekoelämän ykkönen.

Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin