Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17

Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!

Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

Tervetuloa!

Alla kirjan tiedote.

Lue lisää

Vuosi 2023 numeroina

Vuodesta 2023 näyttää tulevan lämpimin koskaan mitattu vuosi. Lisäksi on todennäköistä, että lämpötilan nousu kipuaa nyt ensimmäistä kertaa yli 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Vuosi jää siis historiaan muun muassa poikkeuksellisesta ilmaston kuumenemisesta ja toisaalta siitä, että maailman maat sopivat ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa fossiilista polttoaineista luopumisesta.

Itselle vuosi 2023 oli kuin ylimääräinen jatkoaika. Elin edellisen vuoden 100 viimeistä päivää kuin ne olisivat olleet elämäni viimeiset päivät. Tästä kokeilusta ja päiväkirjamerkinnöistä syntyi kirja 101 onnen päivää, joka ilmestyy vuoden 2024 alussa.

Vuosi 2023 toi mukanaan henkilökohtaisessa elämässä ja laajemminkin monia vaikeuksia ja pelkoja. Silti se antoi paljon enemmän kuin osasin kuvitella. Työt vastuullisuusteemojen parissa, perhe-elämä, lukemattomat kirjat, luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta sekä erityisesti triathlon-harjoittelu toivat mukanaan niin iloa kuin surua.

Seuraan aika tarkkaa tekemisiäni. Nykyään dataa on myös helposti saatavilla erilaisista sovelluksista.

Ohessa 23 poimintaa omasta tekemisestäni ja vuodesta 2023. Kiitos!

Lue lisää

Luontomarssi ja luontovaalit

Osallistuin tuhansien muiden joukossa Helsingissä lauantaina 18.3.2023 luontomarssille.

Viime vaaleista tehtiin ilmastovaalit. Nyt on tavoitteena luontovaalit.

On hienoa, että ympäristöjärjestöjen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Allianssin kaltaiset järjestöt ovat löytäneet yhteisen tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä.

Toivottavasti myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt tunnistavat luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi hyvinvointitekijäksi omassa toiminnassaan. Ovathan he jo ottaneet esimerkiksi ilmastokysymystä varsin hyvin haltuun.

Luontomarssin vaatimukset olivat varsin yksityiskohtaiset ja perustellut.

Lue lisää

Toimintakertomus 2022: Vuosi sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2022 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2022 osalta.

Sisällys on seuraava:

Tiivistelmä: 22 satunnaista asiaa vuodesta 2022

  1. Maailmalta: Sota, YK:n biodiversiteettikokous ja kolme numeroa kestävyydestä
  2. Töitä, luottamustehtäviä ja vapaaehtoistoimintaa
  3. Perhe: 11 koronatartuntaa sekä 15 ja 20 vuotta yhteiseloa
  4. Liikunta: Henkilökohtainen valmentaja ja uusi triathlonharrastus
  5. Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen
  6. 378 kuunneltua tai luettua kirjaa ja kaksi kustannussopimusta
  7. Yhteensä 10 erilaista 30 päivän kokeilua
  8. Minimalismi ja 246 henkilökohtaista tavaraa
  9. Sijoittaminen: Lahjoituksia yhteensä 9176 + 5786 euroa
  10. Vuosi 2022 lukuina
  11. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

Mitä tekisit, jos sinulla olisi vuosi jäljellä?

Oheinen kirjoitus on julkaistu Käpylä-lehdessä (07/2022)

Katsoin elokuvan The Bucket List. Vuonna 2007 julkaistussa draama- ja komediaelokuvassa Jack Nicholson ja Morgan Freeman näyttelevät kuolemansairaita potilaita, jotka päättävät toteuttaa viimeisiä unelmiaan. 

Lisäksi luin Fausto Brizzin kirjan 100 onnen päivää. Siinä italialainen Lucio saa lääkäriltä enää muutaman kuukauden elinaikaa. Tämän myötä hän päättää elää loppuelämänsä merkityksellistä elämää.  

Elokuvan ja kirjan opetus on meille kaikille tuttu. Lopulta kaikkein tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat eivät välttämättä liity rahaan, maineeseen ja kunniaan vaan hyvin pieniin arkisiin asioihin ja läheisiin ihmisiin. 

Lue lisää

Kuinka paljon urbaani avanto eli kylmät suihkut säästää energiaa?

Elokuun kokeilu: Urbaani avanto eli kylmät suihkut

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa kokeilin energiansäästöhengessä urbaania avantoa eli kylmiä suihkuja. Miten vaikuttavasta energiansäästötoimesta on kyse? Seuraavassa tarkemmin.

Urbaani avanto eli kylmä suihku tekee hyvinvoinnille hyvää!

Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä Euroopan ja Suomen pyristellessä irti Putinin fossiilihalauksesta, on energiansäästökeskustelu noussut ihan uudelle tasolle.

Kävin sopivasti elokuun alussa myös MTV:n Uutisaamussa keskustelemassa energiansäästöstä. Yksittäisten ihmisten lämmitys-, liikkumis- ja kulutusvalintojen ohella ratkaisevaa tulevissa energiatalkoissa on myös teollisuuden energiankäyttö ja se, miten poliittiset päätökset tukevat yritysten ja ihmisten toimia.

Toki ennen aamun keskustelua kävin urbaanissa avannossa eli 30 sekunnin kylmässä suihkussa. Siinä kyse oli kuitenkin enemmän hyvinvoinnista kuin energiansäästöstä.

Mikäli halutaan kuitenkin säästää energiaa suihkujen avulla, on muuttujia kolme:

Lue lisää

Katu ei ole koti! – Tee lahjoitus kodittomille nuorille

Katu ei ole koti! Suomessa on edelleen yli 700 koditonta nuorta, joista noin puolet pääkaupunkiseudulla. Minäkin olin aikoinaan koditon, ja asia koskettaa syvästi. Omista kokemuksistani ja lapsuudesta olen kertonut esimerkiksi Apu-lehden haastattelussa (sekä sitä ennen omaelämäkerrassani Ekoistin muistelmat ja kirjassa Elämäni Vegaanina. Siksi käytin tämän päivän keräämällä rahaa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on kerätä 50 000 euroa kolmen päivän aikana. Oma lupaukseni tuosta on 1000 euroa. … Lue lisää

Väkevä elämä: Millainen on tyypillinen viikkoni?

Väkevä elämä: Millainen on tyypillinen viikkoni?

Minulla oli kunnia osallistu tällä viikolla suuresi ihailemani Joni Jaakkolan Väkevä elämä -podcastin nauhoitukseen.

Kuva: Joni Jaakkola

Tämä oli todellakin kunnia, koska Jaakkolan kirja Väkevä elämä on mielestäni yksi viime vuosien parhaimpia kattauksia hyvään, tasapainoiseen ja väkevään elämään. Kirja resonoi vahvasti oman ajatteluni kanssa. Podcastia varten kuuntelin kirjan tällä viikolla uudelleen.

Joni oli lukenut myös oman kirjani Tehokkuuden taika ja kutsui minut sitä kautta podcastiinsa.

Jakso on tulossa ulos lähiviikkoina, mutta spoilaan hiukan. Ensimmäisenä Joni kysyi millainen on tyypillinen viikkoni.

Koska seuraan ajankäyttöäni Toggl Track -sovelluksella ja listaan tekemisiäni kohtalaisen tarkkaan exceliin, oli tähän helppo vastata ihan konkreettiseen dataan ja tietoon perustuen.

Aika usein ajankäyttömme on kovin erilaista kuin mitä kuvittelemme tai haluaisimme sen olevan. Tämän voi välttää sillä, että seuraa ajankäyttöään ja varaa aikaa sille, mitä pitää kaikkein tärkeimpänä.

Tässä tyypillinen viikkoni vuoden 2022 viiden ensimmäisen kuukauden osalta:

Lue lisää

IPCC-raportti: Elämän edellytykset heikkenevät – Mitä yritysten pitäisi tehdä?

IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa julkistettiin tänään. Raportti keskittyy erityisesti sopeutumiseen.

Ilmastotutkijoiden viesti on aika selkeä: Elämän edellytykset heikkenevät maapallolla odotettua nopeammin. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä.

Tero Mustonen kiteytty IPCC:n raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa tieteellisen tilannearvion seuraavasti:

  • Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle
  • Ikkuna korjausliikkeille pienenee nopeasti
  • Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton

Lue lisää

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!