Hallitus hyväksyi viime viikolla liikennepoliittisen selonteon.
Ohessa oma selontekoni aamun (18.4.) pyörämatkasta Helsingin Käpylästä keskustaan Luonto-Liiton toimistolle.
Matkalla oli monta haastetta.Vaikuttaa siltä, että monet pyörätiet ovat hyviä paikkoja autojen pysäköinnille.
Ohessa muutama kuva aamun pyöräilystä.
Vauva pääsi eilen (10.4.) elämänsä ensimmäiselle pyöräretkelle – eikä mille tahansa pyöräajelulle, vaan suoraan kriittiselle pyöräretkelle.
Mielenosoituksessa pyöräillään niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat.
Samalla näytetään, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Ei käy laatuun, että vuodesta toiseen tuetaan eri tavoin yksityisautoilua, joka saastuttaa ilman ja tekee muiden kaupunkilaisten elämän hankalaksi.
Erityiskiitos osallistumisestamme kuuluu yläkerran naapurille eli Jukalle!
Maanantai: Olin aamulla vauvan kanssa, siivosin sekä kirjoitin ekoisin vauvamatkailusta ja kulutus.fi-blogin ekopaastosta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyä kävin läpi sähköposteja sekä hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, jonka aluksi toteutin pienen läsnäoloharjoituksen ja puhuin hyvästä vuorovaikutuksesta. Päivän päätteeksi kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kanssa ja kävimme Malvan kanssa läpi yhtä hankeraportointia. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta ja illan olin vauvan kanssa. Alkuillasta olin hetken aikaa myös yläkerran lasten kanssa. On ollut tosi kiva huomata, miten Helsinki on pistänyt pyöräteitä kesäkuntoon!
Iso kiitos Helsingin kaupungille pyöräteiden ylläpidosta. Osasta pääväyliä on poimittu talven jäljiltä hiekatkin jo pois. Kyllä nyt kelpaa polkea! Oheinen kuva on pääradan varrelta Alppipuistosta. Vaatisiko mahdottomia pitää pyörätiet (ja pyöräkaistat) tässä kunnossa talvellakin?
En varmaan ikinä väsy hehkuttamaan juoksemista ja pyöräilyä. Niin hyvä olo näistä (varsinkin talvella) tulee.
Ohessa pari kuvaa tämän päiväisen lenkin innoittamana. Kyllä näissä maisemissa kelpaa liikkua 🙂
Osallistuin torstaina (19.1.) Tarja Halosen Presidenttifoorumiin. Aiheena oli ”Nuoret ja tulevaisuus”. Tavoitteena oli keskustella siitä, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta.
Omassa puheenvuorossa Tarja Halonen totesi aluksi osuvasti: Vaikuttaminen alkaa kotipihalta, mutta ei kannata uskoa siihen, että se päättyy siihen.
Itse saavuin Presidentinlinnaan kotoani polkupyörällä. Valitettavasti linnan edessä ei ollut pyörätelineitä, joten mainitsin keskustelun yhteydessä asiasta presidentille. Tämän johdosta Halonen lupasi hoitaa pyörätelineet Presidentinlinnan edustalle vieraita varten. Kyllä kannatti siis lähteä töihin aamulla polkupyörällä pienestä lumipyrystä huolimatta!
Keskustelussa nostin esille kolme huomiota:
Lauantai: Talvipäivät ja lauantait sopivat hyvin kuntoiluun. Kävin lauantaina (14.1.) 20 km juokselenkillä Vanhankaupunginlahden ympäri, pyöräilin 12 km ja autoin ystäviämme hetken muutossa. Tämän jälkeen siivosin kotimme, leikin vauvan kanssa, lueskelin ja otin iltapäivätorkut. Illalla kävimme koko perheen voimin Panu Laturin 40-vuotisjuhlissa. Viikkopäiväkirja palaa vuoden vaihteen tauolta ensi viikolla.
Aktiivisena talvipyöräilijänä olen vuosien varrella huomannut, että pyörätiet eivät aina ole ihan parhaimmassa mahdollisessa kunnossa lumisateen jälkeen.
Lastenvaunujen kanssa erityisen hankalia ovat suojateiden eteen autotieltä auratut lumivallit.
En yhtään ihmettele, että niin monet lapsiperheet liikkuvat ympäristön näkökulmasta kestämättömästi autolla, kun lastenvaunujen kanssa liikkuminen heti pienen lumisateen jäljiltä on niin hankalaa.
Jotain pitäisi siis tehdä.
Olin tiistaina (29.11.) Plan Suomi Säätiön Mitä?-verkoston järjestämässä paneelikeskustelussa Nuorten toimintakeskus Hapessa.
Aiheena oli globaalin vastuun Helsinki.
Itselleni globaalin vastuun Helsinki näyttäytyisi paikkana, jossa esimerkiksi:
Pyöräillessä huomaa aika usein kuolleita eläimiä. Oheisen kuvan uhri tervehti minua Käpylässä. Eikä ihme.
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton (SEY) mukaan (pdf):
”Vuosittain tieliikenteessä kuolee Suomessa jopa 7 miljoonaa luonnoneläintä. Liikenteen eläinuhreista on lintuja 40 %, pikkunisäkkäitä 35 %, sammakkoeläimiä 23 % ja matelijoita 3 % – hyönteisiä ja muita selkärangattomia ei ole tilastoitu. Poroja ja hirviä menehtyy vuosittain liikenneonnettomuuksissa 8 000 yksilöä.”
WHO:n mukaan liikenteessä kuolee maailmanlaajuisesti vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä – 3500 joka päivä.