Luontomarssi ja luontovaalit

Osallistuin tuhansien muiden joukossa Helsingissä lauantaina 18.3.2023 luontomarssille.

Viime vaaleista tehtiin ilmastovaalit. Nyt on tavoitteena luontovaalit.

On hienoa, että ympäristöjärjestöjen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Allianssin kaltaiset järjestöt ovat löytäneet yhteisen tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä.

Toivottavasti myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt tunnistavat luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi hyvinvointitekijäksi omassa toiminnassaan. Ovathan he jo ottaneet esimerkiksi ilmastokysymystä varsin hyvin haltuun.

Luontomarssin vaatimukset olivat varsin yksityiskohtaiset ja perustellut.

Lue lisää

Suhteemme luontoon paljastuu kun kukaan ei katso

Kuolleella planeetalla ei ole hyvinvointia, työpaikkoja tai liiketoimintaa. Usein ymmärrämme kaikkein tärkeimmän arvon vasta silloin, kun olemme menettämässä sen.

Tässä tilanteessa olemme luonnon monimuotoisuuden suhteen. Ihmistoiminnan seurauksena sukupuuttoaalto on kiihtynyt 10–1000 kertaiseksi verrattuna siihen mitä lajeja häviää luontaiseksi sukupuuttoon.

Maailman maat ovat kuitenkin sopineet, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja käännetään vuoteen 2030 mennessä parempaan suuntaan. YK:n biodiversitettiisopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet suojelemaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialasta.

Radikaalia ei ole se, että 30 prosenttia aiotaan suojella. Radikaalia on ajatus, että 70 prosenttia saisi mennä tai olla yksin ihmisen käytössä. Suhteemme luontoon määräytyy lopulta sen kautta miten suhtaudumme tuohon 70 prosenttiin.

Lue lisää

10 asiaa luonnon monimuotoisuudesta

Potsdam-instituutti julkaisi 25.3.2022 hyvän listan siitä, mitä meidän kannattaisi erityisesti huomioida tai muistaa biodiversiteetistä.

Kuva: © pixabay.com · Atlantios / Potsdam Institute

Tässä muutama poiminta tai nosto raportista:

1. Pidetään huolta hiilinieluista. Maan ja merien ekosysteemit ovat toistaiseksi sitoneet noin 55 prosenttia ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näiden ekosysteemien tuhoaminen vapauttaa hiilidioksidia ja vaurioittaa ekosysteemien kykyä sitoa sitä lisää. Ilmastostressin vuoksi monet metsät ovat alttiimpia hyönteistuhoille tai metsäpaloille.

Lue lisää

Paras lahja on hyväntekeväisyys!

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti: 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön Pienet lahjoitukset lastemme puolesta on tehty nyt VVA:lle ja WWF:lle. Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet tähän mennessä yhteensä 8539 euroa. … Lue lisää

Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100 ja miten kuunnella kirja yhden päivän aikana

Olen kuunnellut tai lukenut viime aikoina kirjoja keskimäärin yhden päivässä. Esimerkiksi viime vuoden aikana kuuntelemani/lukemani kirjat löytyvät täältä.

Ehtiikö päivässä tehdä muuta kuin kuunnella kirjoja? Ehtii hyvin. Teen vaativaa työtä ja hoidan Helsingin kaupunginvaltuutetun tehtäviin liittyviä luottamustoimia sekä osallistun muutenkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen samalla kun hoidan lapsiperhearjen pyörittämiseen liittyviä hommia ja kuntoilen aktiivisesti.

Seuraavassa kuvaus yhdestä päivästä (4.3.2021) ja yhdestä kirjasta.

Aloitan kirjojen kuuntelun yleensä heti aamulla, kun herään. Eilisen Maailman luonnon päivän kunniaksi valitsen tämän päivän kirjaksi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100. Tutkimusretki tulevaisuuteen.

Lue lisää

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.

Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:

***

Lue lisää

Aloite ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa

Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.

Tästä johtuen tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa.

Olennaista on tietysti turvata nykyiset luontoarvot, mutta kun kaupunkia rakennetaan ja sen myötä monia luontoarvoja ja elinympäristöjä menetetään, on tärkeää miettiä, miten näitä arvoja voitaisiin luoda tai vaalia toisaalla.

Perinteisesti ekologista kompensaatiota on hyödynnetty tai kokeiltu isoissa infrahankkeissa, kuten kaivoshankkeissa. Aloitteeni myötä esitän, että ekologisen kompensaation ajatusta selvitettäisiin ja kokeiltaisiin myös kaupunkisuunnittelussa, esimerkiksi kaavoituksessa.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että luontoarvot turvataan. Uskon, että aloite on tärkeä lisä luonnon monimuotoisuustavoitteisiin pääsemiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Aloite retkeilyreittien merkintöjen parantamisesta Helsingissä

Helsingin yksi parhaista puolista on kaupungin upea luonto.

Kaupungin luontoon tutustumista, luonnossa retkeilyä ja luontoharrastamista on tärkeä edistää. Tämä lisää myös ihmisten hyvinvointia.

Jätimme valtuutettu Mai Kivelän kanssa 11.4.2018 aloitteen siitä, että Helsinki selvittää retkeilyreittien parempaa merkitsemistä ja suunnittelee uuden merkityn patikointireitin Sipoonkorven kansallispuistoon.

Ohessa aloite kokonaisuudessaan.

Aloite retkeilyreittien merkintöjen parantamisesta

Lue lisää

Maailman toimivin kaupunki: Helsingin kaupunkistrategia

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 13.9.2017 tuntien keskustelun kaupunkistrategiasta. Lopullinen päätös strategian hyväksymisestä tehdään 27.9.2017 valtuuston kokouksessa.

Käytännössä strategia on jo hyväksytty, koska kaikki merkittävät valtuustoryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Helsingin kaupunkistrategiassa on iso joukko todella hyviä ympäristötavoitteita.

Ympäristönäkökohtia strategiassa on avannut hyvin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen Stadin ilmasto -blogissa.

Ohessa muutama huomio luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja liikennelinjauksista sekä kiertotaloudesta, kokeilukulttuurista ja kansalaistoiminnan edellytyksistä.

Lue lisää

Nuorten luonto: Ilmastonmuutos muhii yhä pinnan alla

Oheinen kirjoitus on julkaistu Nuorten Luonto lehdessä 3/2017.

Ilmastonmuutos muhii yhä pinnan alla

Huomasitko, että kesällä uutisoitiin muustakin kun kesäsäästä? Tärkeimmät uutiset liittyivät ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Etelämantereesta irtosi heinäkuussa noin 6000 neliökilometrin kokoinen jäävuori. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin koko on 184,5 neliökilometriä ja koko Uudenmaan koko 9568 neliökilometriä. Kyseessä on yksi suurimmista koskaan mitatuista jäävuorista. Jäävuoren irtoaminen on seurausta ilmastonmuutoksesta.

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa