Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi siirtymässä pian eduskunnan käsittelyyn

Viime toukokuun puolivälissä alkanut Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi on kerännyt jo 60 635 allekirjoitusta.

Kannatusilmoituksia ehtii kerätä vielä ensi viikon tiistaihin asti (13.11.). Tämän jälkeen kaikki allekirjoituslomakkeet viedään Väestörekisterikeskukselle tarkistettavaksi, jonka jälkeen aloite toimitetaan eduskunnalle.

Sitten alkaakin kampanjan seuraava vaihe eli vaikuttaminen kansanedustajiin, jotta aloitteemme saisi mahdollisimman laajan kannatuksen.

Kyse on suomalaisen demokratian kannalta historiallisesta, ainutlaatuisesta kampanjasta.

Lue lisää

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite kerännyt yli 55 000 allekirjoitusta!

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi on kerännyt kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta.

Tällä hetkellä kasassa on yli 55 000 allekirjoitusta.

Asia julkistettiin tänään eduskunnan Kansalaisinfossa ja sen otti vastaan kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.

– Käsillä on historiallinen hetki suomalaisessa demokratiassa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat allekirjoituksillaan vaatineet, että turkistarhaus Suomessa päättyy. Nyt kansanedustajien ja puolueiden on otettava tähän vaatimukseen kantaa. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että ensimmäisenä eduskuntakäsittelyyn päätyvässä kansalaisaloitteessa kansanedustajat pääsevät ottamaan kantaa tähän moraaliseen kysymykseen, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Allekirjoitusten kerääminen on ollut järjestöjen vapaaehtoisille iso, mutta palkitseva työ. Nettidemokratian aikoina kansalaisaloitteemme painoarvoa lisää se, että nimet on kerätty käsityönä papereilla, eli tapaamalla suomalaisia kaduilla ja toreilla sekä pyytämällä heidän tukeaan. Vapaaehtoisemme ovat käyneet viime kuukausina tuhansia keskusteluja turkistarhauksesta. Niiden viesti on ollut selvä: turkistarhaus on monen mielestä epäeettinen elinkeino, jota ei voi perustella rahalla, kertoo Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Ohessa vielä tilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessa:

Lue lisää

Katukampanjoinnista ja ”saavutuksista”

Tänään on kunnallisvaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Olen itse ehdolla Helsingin Vihreiden listalla numerolla 1018.

Viimeisen kolmen viikon aikana olen kampanjoinut kadulla paljon.

Esitteitä olemme jakaneet yhdessä tukiryhmän kanssa lähes 25 000 kpl. Tavoitteena on jakaa yhteensä 30 000 esitettä tämän viikon loppuun mennessä. Tietojeni mukaan kenelläkään koko Suomessa ei ole yhtä mittavaa katukampanjaa näissä vaaleissa.

Miksi olen kampanjoinut niin paljon kadulla?

Vastaus on yksinkertainen. Jalkautumisen myötä olen voinut kohdata kymmeniätuhansia helsinkiläisiä ja kuulla, mikä kaupunkilaisia innostaa, ihastuttaa, vihastuttaa ja kiinnostaa – ja samalla tietysti on ollut mahdollisuus viedä omia teemojani ihmisten tietoisuuteen.

Aika usein kadulla ihmiset kysyvät minulta kampanjateemoistani, koulutuksestani, työpaikastani tai iästä. Esittelyni ja CV:ni löytyvät näiltä verkkosivuilta.  Eilen joku kysyi saavutuksistani, sillä teot puhuvat tietysti puolestaan pelkkiä sanoja enemmän. Jäin miettimään, mitä olen oikein saanut aikaiseksi.

Tässä joitakin ”saavutuksia” viime vuosien ajalta:

Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen kunnallisvaalitavoitteet

Ympäristöjärjestöt julkaisivat 2.10.2012 omat kunnallisvaalitavoitteensa (PDF).

Kunnissa on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka suojelevat ympäristöä ja suuntaavat kuntataloutta kestävään suuntaan.

Kuntalaisilta kertyvät veroeurot tulisi suunnata kestäviin hankintoihin ja ilmastoystävällisiin energiamuotoihin.

”Hiilineutraalia Suomea ei voida saavuttaa ilman vähäpäästöisiä kuntia”, järjestöt muistuttavat.

Järjestöjen mukaan Suomi ei enää kestä yhtään kaivos- tai turpeenottohanketta, joka pilaa merkittävästi vesistöjä.

”Luonnonvarojen lyhytnäköinen hyödyntäminen voi kunnissa heijastua muun muassa muuton tyrehtymisenä kuntaan sekä väestön ikärakenteen heikentymisenä”, vaalitavoitteissa muistutetaan.

Lue lisää

Yhdenvertaisuutta myös luontoa ja eläimiä kohtaan

Oheinen lyhyt artikkelini julkaistiin kansanedustaja Tuula Peltosen toimittamassa kirjassa Paistaa se aurinko risukasaankin – vai paistaako? Keskustelua yhdenvertaisuudesta ja eriarvoisuudesta.

Yhdenvertaisuutta myös luontoa ja eläimiä kohtaan

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että kaikki ihmiset ovat henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta samanarvoisia. Yhdenvertaisuutta voidaan pitää oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusedellytyksenä.

Yhdenvertaisuusajattelu tulisi viedä kuitenkin paljon pidemmälle. Yhdenvertaisuuteen kuuluu välittäminen itseään pienemmistä ja heikommista. Yhdenvertaisuus ja siitä seuraava oikeudenmukaisuus ovat toimintaa, valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.

Lue lisää

Vahva Ilmastolaki

Polttava Kysymys -kampanjakoalitio kävi tänään luovuttamassa eduskuntatalon portailla oman esityksen ilmastolaiksi.

Lakiesityksen otti vastaan ympäristöministeri Ville Niinistö.

Eduskuntatalon portaille oli kertynyt noin satakunta kampanjan edustajaa.

Itse olin mukana Luonto-Liiton puolesta. Aurinko paistoi, meininki oli hyvä ja töihin palaavat kansanedustajat saivat vastaansa kannustushuudot vahvan ilmastolain puolesta.

.

Keskeiset elementit lakiesityksessä ovat

Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton syyspäivillä

Viikonloppu vierähti Jyväskylässä Vesalan leirikeskuksessa Suomen luonnonsuojeluiiton ja Luonto-Liiton yhteisillä syyspäivillä.

Hyvä meininki, paljon uusia ihmisiä ja ideoita tulevaa toimintaa varten!

Kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron päivillä käytti Demos Helsingin tutkija ja tuleva Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Aiheena oli Suomi ryhminä – järjestötoiminnan tulevaisuus.

Laitio toivotti meidät tervetulleeksi epävarmuuden aikaan ja kannusti miettimään sitä, miten toiminnasta saadaan enemmän toiminnallista just minä + me -hengessä. Eli miten voimme luoda ihmisille kokemuksia kuulluksi tulemisesta, asioiden saavuttamisesta yhdessä muiden kanssa ja muutoksen tunnistamisesta omassa elämässä.

Itse olen vakuuttunut, että kansalaistoiminnassa pitäisi luoda toimintakulttuuria, jossa epäonnistuminen ja kokeileminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Laitio puhui kokeilukulttuurin puolesta ja listasi hyvin sen hyödyt.

Lue lisää

Kansanedustajan kohtaaminen: Lobbaustyö käytännössä

Kävin lauantaina (25.8.) Polttava Kysymys –kampanjan ilmastovaikuttajakoulutuksessa puhumassa kansanedustajan kohtaamisesta ja lobbaustyöstä.

Lobbaus eli käytäväpolitiikka (lobby) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin. Lobbaus ei ole lahjontaa, sukulaisuuteen vetoamista, kiristystä, oman edun tavoittelua tai päättäjien takapuolen nuolemista.

Ohessa viisi vinkkiä kansanedustajan kohtaamiseen:

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi kerännyt 32 000 allekirjoitusta

Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto käynnistivät toukokuun puolivälissä valtakunnallisen kansalaisaloitekampanjan turkistarhauksen lakkauttamiseksi.

Tavoitteena on kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta ja saada aloite eduskuntakäsittelyyn ensimmäisenä suomalaisena kansalaisaloitteena.

Kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut jo yli 32 000 suomalaista tiistaihin 7.8. mennessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että allekirjoituksia on saatu keskimäärin 376 kappaletta joka päivä. Tätä vauhtia vaaditut 50 000 allekirjoitusta tulee täyteen 24.9.2012. Aikaa 50 000 allekirjoituksen keräämiseen on marraskuun puoliväliin asti.

Lue lisää

Kesäpäivä kuvina

Kansalaistoimintaa. Aamupäivällä kävin Kolmen sepän aukiolla keräämässä nimiä kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Pääsin samaan kuvaan ketun ja muiden kerääjien kanssa.

Vauvan kanssa pihalla. Pitkin päivää olin useaan otteeseen 11 kuukautta täyttäneen vauvan kanssa pihalla. Myös vauvan isovanhemmat kävivät kylässä. Vauvavuosi muuttuu pian taaperoajaksi.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa