Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Lämpimät onnittelumme valinnastanne Suomen pääministeriksi. Toivotamme onnea ja rohkeutta matkaan!

Euroopan energiatulevaisuus ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 linjataan lokakuussa. On tärkeää, että jo loppuviikon Eurooppa-neuvosto vauhdittaa riittävien ja reilujen tavoitteiden asettamista, jotta Euroopan unioni voi lähettää positiivisen signaalin paitsi omille kansalaisilleen, myös muulle maailmalle ennen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin syyskuulle koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta New Yorkissa.

On jäsenmaiden omien etujen mukaista asettaa päästövähennystavoite, joka on huomattavasti suurempi, kuin nyt kaavailtu 40 prosentin vähennys EU:n sisäisin toimin. Vahvempi tavoite vähentäisi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta, tukisi kilpailukykyä, ruokkisi innovaatioita ja rohkaisisi myös muita maita vastaamaan ilmastokriisiin riittävän vakavin toimin. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinieluja ei heikennetä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan toimenpidesuunnitelman EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi. Uusille toimille on totisesti tilausta, sillä nykykehityksellä EU toisi yli puolet energiastaan ulkopuolelta vielä vuosina 2030 ja 2050.

Euroopan komission toukokuussa esittämä energiaturvallisuusstrategia tunnistaa sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tärkeän roolin energiantuonnin vähentämisessä, mutta ei esitä konkreettisia toimia niiden potentiaalin hyödyntämiseksi. Fraunhofer-instituutin selvitys(1) osoittaa, että yli 40 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä olisi teknistaloudellisesti toteutettavissa. Maakaasun tarvetta voitaisiin vähentää määrällä, joka ylittäisi EU:n koko kaasun tuonnin Venäjältä.

Vetoamme teihin, jotta tuette Eurooppa-neuvostossa seuraavia konkreettisia toimia:

✓ sovitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite, joka on selvästi suurempi kuin esitetty 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

✓ sisällytetään EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin sitova 40 prosentin energiansäästötavoite ja nostetaan reilusti uusiutuvan energian tavoitetta varmistaen samalla, että tavoite saavutetaan kestävällä tavalla;

✓ poissuljetaan joustomekanismeilla hankittujen kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä 75 prosenttia EU:n ulkopuolisista päästöoikeuksista on hankittu Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta kyseenalaisin ilmastohyödyin sen sijaan, että raha olisi investoitu puhtaan teknologian investointeihin jäsenmaissa;

✓ perustetaan kiireellisesti EU-rahoitusmekanismeja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien vauhdittamiseen;

✓ infrastruktuurihankkeissa priorisoidaan siirtoyhteydet, jotka edesauttavat EU:n energiamarkkinoiden yhdentämistä ja kaiken tuontienergian osuuden vähentämistä;

✓ muutetaan 2020 energiansäästötavoite sitovaksi ja laajennetaan energiatehokkuusdirektiivin vuotuinen peruskorjausvelvoite koskemaan myös muita, kuin julkisia rakennuksia.

Hälyttävät uutiset eräiden Länsi-Antarktiksen jäätiköiden peruuttamattomasta sulamisesta muistuttavat siitä, miten kiire fossiilisista polttoaineista luopumisella on. Väistämättömän muutoksen viivästyttäminen vain kasvattaa haasteita ja kokonaiskustannuksia. Pidättehän huolen siitä, että Euroopan 2030-tavoitteet kannustavat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kestävän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ryhdikkäämmästä otteesta hyötyisivät myös Euroopan talous sekä eurooppalaisten terveys ja työllisyys.

Kunnioittavin terveisin,

– Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic sini.harkki@greenpeace.org, p. 050 582 1107
– Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700
– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry leo.stranius@luontoliitto.fi, p. 040 754 7371
– Angi Mauranen puheenjohtaja, Maan ystävät ry angi.mauranen@maanystavat.fi
– Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry eero.yrjo-koskinen@sll.fi, p. 050 347 8778
– Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi liisa.rohweder@wwf.fi, p. 040 840 7461
– Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi ry sarianna@350suomi.org

__
(1) Fraunhofer ISI (2013) Analysis of a European Reference Target System for 2030. Coalition for Energy Savings. Ks. http://www.isi.fraunhofer.de/isi-en/x/projekte/2030-target-system.php

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa