Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Lämpimät onnittelumme valinnastanne Suomen pääministeriksi. Toivotamme onnea ja rohkeutta matkaan!

Euroopan energiatulevaisuus ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 linjataan lokakuussa. On tärkeää, että jo loppuviikon Eurooppa-neuvosto vauhdittaa riittävien ja reilujen tavoitteiden asettamista, jotta Euroopan unioni voi lähettää positiivisen signaalin paitsi omille kansalaisilleen, myös muulle maailmalle ennen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin syyskuulle koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta New Yorkissa.

On jäsenmaiden omien etujen mukaista asettaa päästövähennystavoite, joka on huomattavasti suurempi, kuin nyt kaavailtu 40 prosentin vähennys EU:n sisäisin toimin. Vahvempi tavoite vähentäisi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta, tukisi kilpailukykyä, ruokkisi innovaatioita ja rohkaisisi myös muita maita vastaamaan ilmastokriisiin riittävän vakavin toimin. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinieluja ei heikennetä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan toimenpidesuunnitelman EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi. Uusille toimille on totisesti tilausta, sillä nykykehityksellä EU toisi yli puolet energiastaan ulkopuolelta vielä vuosina 2030 ja 2050.

Euroopan komission toukokuussa esittämä energiaturvallisuusstrategia tunnistaa sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tärkeän roolin energiantuonnin vähentämisessä, mutta ei esitä konkreettisia toimia niiden potentiaalin hyödyntämiseksi. Fraunhofer-instituutin selvitys(1) osoittaa, että yli 40 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä olisi teknistaloudellisesti toteutettavissa. Maakaasun tarvetta voitaisiin vähentää määrällä, joka ylittäisi EU:n koko kaasun tuonnin Venäjältä.

Vetoamme teihin, jotta tuette Eurooppa-neuvostossa seuraavia konkreettisia toimia:

✓ sovitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite, joka on selvästi suurempi kuin esitetty 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

✓ sisällytetään EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin sitova 40 prosentin energiansäästötavoite ja nostetaan reilusti uusiutuvan energian tavoitetta varmistaen samalla, että tavoite saavutetaan kestävällä tavalla;

✓ poissuljetaan joustomekanismeilla hankittujen kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä 75 prosenttia EU:n ulkopuolisista päästöoikeuksista on hankittu Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta kyseenalaisin ilmastohyödyin sen sijaan, että raha olisi investoitu puhtaan teknologian investointeihin jäsenmaissa;

✓ perustetaan kiireellisesti EU-rahoitusmekanismeja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien vauhdittamiseen;

✓ infrastruktuurihankkeissa priorisoidaan siirtoyhteydet, jotka edesauttavat EU:n energiamarkkinoiden yhdentämistä ja kaiken tuontienergian osuuden vähentämistä;

✓ muutetaan 2020 energiansäästötavoite sitovaksi ja laajennetaan energiatehokkuusdirektiivin vuotuinen peruskorjausvelvoite koskemaan myös muita, kuin julkisia rakennuksia.

Hälyttävät uutiset eräiden Länsi-Antarktiksen jäätiköiden peruuttamattomasta sulamisesta muistuttavat siitä, miten kiire fossiilisista polttoaineista luopumisella on. Väistämättömän muutoksen viivästyttäminen vain kasvattaa haasteita ja kokonaiskustannuksia. Pidättehän huolen siitä, että Euroopan 2030-tavoitteet kannustavat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kestävän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ryhdikkäämmästä otteesta hyötyisivät myös Euroopan talous sekä eurooppalaisten terveys ja työllisyys.

Kunnioittavin terveisin,

– Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic sini.harkki@greenpeace.org, p. 050 582 1107
– Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700
– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry leo.stranius@luontoliitto.fi, p. 040 754 7371
– Angi Mauranen puheenjohtaja, Maan ystävät ry angi.mauranen@maanystavat.fi
– Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry eero.yrjo-koskinen@sll.fi, p. 050 347 8778
– Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi liisa.rohweder@wwf.fi, p. 040 840 7461
– Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi ry sarianna@350suomi.org

__
(1) Fraunhofer ISI (2013) Analysis of a European Reference Target System for 2030. Coalition for Energy Savings. Ks. http://www.isi.fraunhofer.de/isi-en/x/projekte/2030-target-system.php

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa